(Kertomuksessa nimet muutettu)
Olen reilu kolmekymppinen mies. Asun avovaimoni kanssa kivassa
rivitalossa. Minulla on hyvä koulutus ja olen koulutusta vastaavassa
työssä.
Asuin Espoon keskustaseudulla nuoruuteni ja muutin asuinkaupunkia
ennen vuosituhannen vaihdetta. Nuoruudessa käymässäni koulussa oli
samalla yläasteella ja jonkin aikaa lukiossa pari tyyppiä, jotka
alkoivat lukion jälkeen tehdä ilkeää kiusaa minulle. 1990-luvun alusta
lähtien tuli puhelinterroria, pahoinpitelyjä ja täysin perättömiä
ilkeitä juoruja. Minussa ei ole mitään syytä kiusaamiseen, lähinnä
nämä pari tyyppiä purkasivat omaa pahaa oloaan. Useita kertoja
vaihdettuun salaiseen puhelinnumerooni tuli puhelinterroria
(todisteena mm. vastaajanauha, jossa yli 25 törkeää viestiä), nämä
levittivät ilkeitä juoruja jne. Vaikka tiesin tasan tarkkaan että nämä
kaksi henkilöä tekevät sitä, ei siihen oikein ollut keinoja puututtua
millään tavalla. Tämä toinen heistä pahoinpiteli minut muutaman
kerran, mutta en tehnyt pahoinpitelyistä rikosilmoitusta.
Vastaajanauhojen ja juorujen sisältö oli aina samantyylinen. Niissä
sanottiin mm. "Sinulla kivannäköinen perse, siihen olisi kiva panna",
itsemurhakehotuksia., läähättely soittoja, "homo", "koko Suomi tuntee
sinut", "kaikki vihaavat sinua" jne. loukkaavaa..
Kaverini, tuttuni ja kaikki muut ihmettelivät miten joku voi soittaa
noin sairaita soittoja – vielä kun minussa ei ole mitään aihetta
moiseen. Kiusanteko oli vain näiden kahden henkilön aikaansaannosta.
Käytökselläni en millään ole aikaansaanut tuollaisia juoruja – minulla
ei ole tuollaisia taipumuksia. Olen tulkinnut että näillä parilla
täytyy olla jotain tuollaisia taipumuksia, mutta se ei minua kiinnosta
sen enempää..Keskustelin näiden parin kanssa monta kertaa 1990-luvulla
mikä heillä on hätänä, mutta keskustelut ovat olleet aina
hedelmättömiä. Nämä kiistävät kaiken, syyttävät muita ja koittavat
kääntää kiusan minun syyksi.
Kun tuota kieroa kiusaamista ei saatu lopetettua, oli opiskelu
hankalaa ja henkinen pahoinvointi suurta. Lopulta muutin
asuinkaupunkia ja opiskelin opintoni loppuun.
Opintojeni lopussa halusin saada kiusan poliisiasiaksi. Keinona oli
että lievästi mukiloin pääkiusaajaa vuonna 2000 ja tein tästä
"Pentistä" ja "Heikistä" rikosilmoituksen. Todisteena minulla oli mm.
tuo 25 viestiä sisältänyt vastaajanauha.Nämä kaksi kiistivät kaiken.
"Pentti" jopa haki ja sai minusta kaksi vuotta lähestymiskieltoa,
vaikka minulla ei ole mitään rikostaustaa, väkivaltaisia taipumuksia,
enkä ole hänelle aiemmin tehnyt hänelle mitään kiusaa. Myynnin
ammattilaisena "Pentti" puhui niin, että minua ei otettu tosissaan.
Minua nämä kaksi ei kiinnosta, joten tavallaan se oli minulle sama jos
hän hakee lähestymiskieltoa – ajattelin että eivätpä enää kiusaa.
Moneen vuoteen näistä ei ole ollutkaan harmia, mutta 27-05-2005 klo
21:00 tuli kännykkääni tuntemattomasta numerosta uuteen salaiseen
numerooni soitto. Kun vastasin siihen "Heikki" huusi sekopäisenä
"Pane! Pane! Pane!.." toisto oli ainakin kymmenen kertaa ja sitten hän
sulki puhelimen. Avovaimoni oli puolen metrin päässä ja hän kuuli sen
myös. Kello 21:55 tuli puhelimeeni toinen soitto tuntemattomasta
numerosta, johon tällä kertaa vastasi avovaimoni, kun olin hampaita
harjaamassa. "Heikki" meni ensin hämilleen, ja oli ensin muutaman
sekunnin hiljaa, mutta sitten huusi sekopäisenä "Tot! Tot! Tot!..
10x". Avovaimoni kuvailee "Heikkiä" sairaaksi. Se kun avovaimoni
vastasi siihen puheluun ilmeisesti pelästytti "Heikin", eikä hän enää
ole soittanut. Jos olisin ollut yksin olisi varmasti soittoja tullut
taas tasaiseen tahtiin. Varmastikkaan tuo perverssi kiusa tuohon
lopu..
Mitä pitäisi tehdä?
Olen reilu kolmekymppinen mies. Asun avovaimoni kanssa kivassa
rivitalossa. Minulla on hyvä koulutus ja olen koulutusta vastaavassa
työssä.
Asuin Espoon keskustaseudulla nuoruuteni ja muutin asuinkaupunkia
ennen vuosituhannen vaihdetta. Nuoruudessa käymässäni koulussa oli
samalla yläasteella ja jonkin aikaa lukiossa pari tyyppiä, jotka
alkoivat lukion jälkeen tehdä ilkeää kiusaa minulle. 1990-luvun alusta
lähtien tuli puhelinterroria, pahoinpitelyjä ja täysin perättömiä
ilkeitä juoruja. Minussa ei ole mitään syytä kiusaamiseen, lähinnä
nämä pari tyyppiä purkasivat omaa pahaa oloaan. Useita kertoja
vaihdettuun salaiseen puhelinnumerooni tuli puhelinterroria
(todisteena mm. vastaajanauha, jossa yli 25 törkeää viestiä), nämä
levittivät ilkeitä juoruja jne. Vaikka tiesin tasan tarkkaan että nämä
kaksi henkilöä tekevät sitä, ei siihen oikein ollut keinoja puututtua
millään tavalla. Tämä toinen heistä pahoinpiteli minut muutaman
kerran, mutta en tehnyt pahoinpitelyistä rikosilmoitusta.
Vastaajanauhojen ja juorujen sisältö oli aina samantyylinen. Niissä
sanottiin mm. "Sinulla kivannäköinen perse, siihen olisi kiva panna",
itsemurhakehotuksia., läähättely soittoja, "homo", "koko Suomi tuntee
sinut", "kaikki vihaavat sinua" jne. loukkaavaa..
Kaverini, tuttuni ja kaikki muut ihmettelivät miten joku voi soittaa
noin sairaita soittoja – vielä kun minussa ei ole mitään aihetta
moiseen. Kiusanteko oli vain näiden kahden henkilön aikaansaannosta.
Käytökselläni en millään ole aikaansaanut tuollaisia juoruja – minulla
ei ole tuollaisia taipumuksia. Olen tulkinnut että näillä parilla
täytyy olla jotain tuollaisia taipumuksia, mutta se ei minua kiinnosta
sen enempää..Keskustelin näiden parin kanssa monta kertaa 1990-luvulla
mikä heillä on hätänä, mutta keskustelut ovat olleet aina
hedelmättömiä. Nämä kiistävät kaiken, syyttävät muita ja koittavat
kääntää kiusan minun syyksi.
Kun tuota kieroa kiusaamista ei saatu lopetettua, oli opiskelu
hankalaa ja henkinen pahoinvointi suurta. Lopulta muutin
asuinkaupunkia ja opiskelin opintoni loppuun.
Opintojeni lopussa halusin saada kiusan poliisiasiaksi. Keinona oli
että lievästi mukiloin pääkiusaajaa vuonna 2000 ja tein tästä
"Pentistä" ja "Heikistä" rikosilmoituksen. Todisteena minulla oli mm.
tuo 25 viestiä sisältänyt vastaajanauha.Nämä kaksi kiistivät kaiken.
"Pentti" jopa haki ja sai minusta kaksi vuotta lähestymiskieltoa,
vaikka minulla ei ole mitään rikostaustaa, väkivaltaisia taipumuksia,
enkä ole hänelle aiemmin tehnyt hänelle mitään kiusaa. Myynnin
ammattilaisena "Pentti" puhui niin, että minua ei otettu tosissaan.
Minua nämä kaksi ei kiinnosta, joten tavallaan se oli minulle sama jos
hän hakee lähestymiskieltoa – ajattelin että eivätpä enää kiusaa.
Moneen vuoteen näistä ei ole ollutkaan harmia, mutta 27-05-2005 klo
21:00 tuli kännykkääni tuntemattomasta numerosta uuteen salaiseen
numerooni soitto. Kun vastasin siihen "Heikki" huusi sekopäisenä
"Pane! Pane! Pane!.." toisto oli ainakin kymmenen kertaa ja sitten hän
sulki puhelimen. Avovaimoni oli puolen metrin päässä ja hän kuuli sen
myös. Kello 21:55 tuli puhelimeeni toinen soitto tuntemattomasta
numerosta, johon tällä kertaa vastasi avovaimoni, kun olin hampaita
harjaamassa. "Heikki" meni ensin hämilleen, ja oli ensin muutaman
sekunnin hiljaa, mutta sitten huusi sekopäisenä "Tot! Tot! Tot!..
10x". Avovaimoni kuvailee "Heikkiä" sairaaksi. Se kun avovaimoni
vastasi siihen puheluun ilmeisesti pelästytti "Heikin", eikä hän enää
ole soittanut. Jos olisin ollut yksin olisi varmasti soittoja tullut
taas tasaiseen tahtiin. Varmastikkaan tuo perverssi kiusa tuohon
lopu..
Mitä pitäisi tehdä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mistä nää Pentti ja Heikki sun puhelinnumerosi aina saa, jos se kerran on salainen? Miksi sä menit mukiloimaan niitä, jos halusit tehdä kiusaamisesta poliisiasian? Miten sinun etuasi ajaa se, että olet itse syypää poliisin mielestä?
Ehdotan että elä nyt ainakaan enää väkivaltaan turvaudu. Ja hommaa uusi puhelinliittymä kokonaan, vaikka avovaimosi nimellä, niin sitä on vaikeampi jäljittää sinuun. Ja jos häiriköintiä silti esiintyy, niin hommaa todisteet ja vie poliisille. Nosta syyte kotirauhan häirinnästä esim...
Tein ensi rikosilmoituksen -96 mukana nauha. Poliisin mukaan näin pimeistä ei tule välittää, eikä tutkinut asiaa. -00 toinen rikosilm nämä kiistivät. -06 kolmas rikosilmoitus avovaimoni todistamana (vielä käynnissä). Puh no:ni ei ole netissä eikä muualla helposti saatavana. Toki pankilla, teleoperaat. jne. Jossain tällaisessa joku näiden kaveri varmaan töissä. Muuta en keksi.
Ongelman ytimenä on että suomen lain mukaan kyseisiin "pieniin rikoksiin" on vaikea puuttua. Tuollaisesta häirikkösoitosta ei saa kuin pienen sakon. Kuitenkin kiusan kokonaisuus on karmea.
Haluan nauttia elämästä, harrastaa, rakastaa, olla hyvä aviomies, hoitaa kotia, tehdä työt hyvin, nähdä kavereita ja elää hyvän elämän.Tuollainen kiusa kuitenkin myrkyttää tunteita.
..löytyy linkeistä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000056&posting=22000000017657358
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000083&posting=22000000017657307
K