Uskontoa on vaikea määritellä. Täällä esimerkiksi
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/usk/01b_pyhaprof.shtml
Lähdetään kolmesta perusajatuksesta:
Uskonnon määrittely yliluonnollisen kautta
Uskonnon määrittely pyhä/profaani -erottelun kautta
Uskonnon määrittely "perimmäisen huolenaiheen" kautta
Oli niin tai näin, tuntuisi merkilliseltä, jos uskolla ei olisi ollenkaan osuutta asiaan. USKOnto sananakin jo viittaa siihen, että johonkin täytyy uskoa, omata sisäinen varmuus siitäkin huolimatta että ns. tieteellisiä todisteita olisi niukalti. Tai jotakin sinne päin.
Sisäisen varmuden käsitteseen taas mielestäni liittyy se että mieli on vapaa valitsemaan mitä tahansa mutta siitä huolimatta valitsee uskon. Uskonnon ulkoiset tunnusmerkit voivat olla heijastusta sisäistetystä uskosta ainoastaan silloin kun on täydellinen valinnan vapaus.
Ja tästä päästään pikku hiljaa kysymykseen, joka kuuluu "Miten Islamissa toteutuu valinnan vapaus?"
Mielestäni Islamissa vapautta on perin niukasti. Se, että Islamista luopuminen on kuolemanrangaistuksen arvoinen, on täydellisen yhteensopimaton vapaan valintamahdollisuuden kanssa. Voitaisiin ehkä väittää että on olemassa hetkellinen valinnan vapaus silloin kun ollaan kääntymässä Islamiin. Mutta täytyy ottaa huomioon että Islamilaiseen ihanteesen ei itse asiassa kuulu se, että on olemassa ihmisiä jotka voivat kääntyä Islamiin. Ihanne on maailma, jossa Islamiin kasvetaan ilman yhtäkään todellista valinnan tilaisuutta. Tätä kuvastaa esim. seka-avioliittoja koskevat säännöt, jotka eivät salli musliminaisen ja muunuskoisen miehen liittoja syystä että lapset täytyy kasvattaa Islamiin.
Islam tuntuu siis paremminkin olevan ihmisten hallintajärjestelmä kuin uskonto. Toki suunnilleen kaikkia uskontoja on käytetty ja käytetään edelleen samaan tarkoitukseen mutta Islamissa tämä on viety ylivoimaisesti pisimmälle.
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/usk/01b_pyhaprof.shtml
Lähdetään kolmesta perusajatuksesta:
Uskonnon määrittely yliluonnollisen kautta
Uskonnon määrittely pyhä/profaani -erottelun kautta
Uskonnon määrittely "perimmäisen huolenaiheen" kautta
Oli niin tai näin, tuntuisi merkilliseltä, jos uskolla ei olisi ollenkaan osuutta asiaan. USKOnto sananakin jo viittaa siihen, että johonkin täytyy uskoa, omata sisäinen varmuus siitäkin huolimatta että ns. tieteellisiä todisteita olisi niukalti. Tai jotakin sinne päin.
Sisäisen varmuden käsitteseen taas mielestäni liittyy se että mieli on vapaa valitsemaan mitä tahansa mutta siitä huolimatta valitsee uskon. Uskonnon ulkoiset tunnusmerkit voivat olla heijastusta sisäistetystä uskosta ainoastaan silloin kun on täydellinen valinnan vapaus.
Ja tästä päästään pikku hiljaa kysymykseen, joka kuuluu "Miten Islamissa toteutuu valinnan vapaus?"
Mielestäni Islamissa vapautta on perin niukasti. Se, että Islamista luopuminen on kuolemanrangaistuksen arvoinen, on täydellisen yhteensopimaton vapaan valintamahdollisuuden kanssa. Voitaisiin ehkä väittää että on olemassa hetkellinen valinnan vapaus silloin kun ollaan kääntymässä Islamiin. Mutta täytyy ottaa huomioon että Islamilaiseen ihanteesen ei itse asiassa kuulu se, että on olemassa ihmisiä jotka voivat kääntyä Islamiin. Ihanne on maailma, jossa Islamiin kasvetaan ilman yhtäkään todellista valinnan tilaisuutta. Tätä kuvastaa esim. seka-avioliittoja koskevat säännöt, jotka eivät salli musliminaisen ja muunuskoisen miehen liittoja syystä että lapset täytyy kasvattaa Islamiin.
Islam tuntuu siis paremminkin olevan ihmisten hallintajärjestelmä kuin uskonto. Toki suunnilleen kaikkia uskontoja on käytetty ja käytetään edelleen samaan tarkoitukseen mutta Islamissa tämä on viety ylivoimaisesti pisimmälle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Myös kristinuskon vaiheisiin kuului monien satojen vuosien ajan se, että esim. harhaoppisiksi mielletyt olivat "vapaata riistaa" tai organisoidun syrjinnän, rangaistuksen ja vainon kohteita.
Keskiajalla järjestettiin jopa maineikas ristiretki eteläranskalaisia "lahkolaisia" (albigenssit) vastaan. Ristiretkien luonteeseenhan tunnetusti kuului, että sotaretket sisälsivät muutakin väkivaltaa kuin Raamatulla päähän lyömistä.
Kristityssä maailmassa "valinnan vapaus" valtauskonnon/vaihtoehtouskontojen/uskonnottomuuden suhteen on niin uusi asia, että pinnistelevä mummujenhaastattelija saattaa kaivaa esille vielä elävien muistikuvia esi-esivanhemmista, joille moinen vapaus oli outoa ja merkityksetöntäkin hupsuttelua.
Uskonnonvapaus on eräs jopa YK:n peruskirjassa mainituista ihmisoikeuksista. Myös monia muita perusoikeuksia mainitaan. Ne ovat kuitenkin usein sidoksissa juuri suuriin uskonnollisiin/filosofisiin arvomaailmoihin, ja siksi niin laajalti toimimattomiksi jääviä. Takana kuultaa länsimaisen valistusajan itsestäänselvyytenä pidetty katsomusmaisema - itsestäänselvyys meille länsimaisille, maallistuneinakin kristillissävytteisten "apusanojen" käyttäjille.
Ihminen ei näytä elävän pelkästään vapauksista ja oikeuksista. Itsetuhoinen käytös, kaoottiset perhe- ja ihmissuhteet, burnoutit (periaatteessa hyvässä asemassa olevien), aivoton laumasieluisuus, itsensä kehittämisestä piittaamattomuus - eivätkö ole kovin yleisiä tässä "vapauden" yhteiskunnassa?
Tämän päivän Hesarissa joku kirjoitti, ettei ole enää muuta suurvaltaa kuin raha. Jos näin on (ja mielestäni niin on), toinen suurvalta saattaa olla islam. Nimittäin siksi, ettei sitä voi olla maailmanlaajuisesti ottamatta huomioon. "Raha" on aktiivinen suurvalta, islam passiivinen. Tällä hetkellä.
Islamissahan käsittääkseni ollaan sitä mieltä, että ihminen PALAA islamiin; onko hänellä sitten islamin mukaan vapaus valita, palaako islamiin vai ei?
Islami on uhka länsimaiselle vapaudelle ja ihmisen yksilölliselle kunnioitukselle.
Viime vuosina länsimaat ovat joutuneet rahoittamaan suunnattomat rahasummat turvallisuuteensa.
Samaan aikaan pitäisi tukea rahallisesti köyhiämaita (laiskoja) mutta rahathan menee turvallisuus varusteluun ettei nämä "köyhienmaiden" idiootit pääsisi tekemmään tuhotöitä ihmisiä ja omaisuutta vastaan länsimaissa.
Äärimusuilla näyttä olevan tavoitteen tappaa lypsettävä lehmä.
Kirjoituksesi oli mielenkiintoinen.
"Länsimainen vapaus ja ihmisen yksilöllinen kunnioitus" ovat siinä aksioomana, jollaista ei ollut edes länsimaissa olemassa vielä muutama vuosisata sitten!
Raha on myös mainittu. Aksioomana, tavallaan sekin. Rahahan onkin suurin maailmanvalta. Sitä ei sovi jättää mainitsematta. Sopii kuitenkin jättää mainitsematta, että sen kasvattamiseen on tarvittu ns. riistoa, joka on nykyään ruma sana.
Sekä rahan maailmanvalta että persoonallisten vapaus-oikeuksien tähdentäminen kukoistavat nyt samoina historiankausina. Ääriliberalismin vapaus tarkoittaa myös täydellistä vapautta ja oikeutta solmia työsopimuksia ja velvollisuutta elättää ja kehittää itseään. Ken ei "pärjää" on kelvoton, Vapaan Maailman mätäpaise. Uskonnollinen predestinaatio-oppi on jo kauan karkeloinut maallisen musiikin mukaan. Kalvinistinen Jumala osoittaa maanpäällisen menestyksen perusteella, ketkä henkilöt ja mitkä kansat ovat Jumalan valittuja.
On ollut aikoja, jolloin myöskään rahaa ei ollut.
Mietinpä, missä määrin äärimuslimit haluavat ensi sijassa rahaa. He käyttävät täysmääräisesti hyväkseen lännen ihmisten kiintymystä hyvinvointiin, fyysiseen turvallisuuteen, pitkään elämään ja kaiken ennustettavuuteen. Kuin mainiosti haarniskoidun ritarin sopivaan "saumakohtaan" survaistaisiin miekka...
Länsimaat haluavat maanpäällistä turvallisuutta, mukavuutta, kulutus- huvitus- ja kasvatusvapautta. Ja saavatkin. Kuka täällä enää oikeasti piittaa pyhien kirjojen mukaan elämisestä, metafyysisen korkeimman voiman kunnioittamisesta ja kuolemanjälkeisistä palkinnoista ja rangaistuksista (joita ajatellessa maanpäälliset vapaudet/oikeudet ovat merkityksettömiä)?
Ymmärtämisen ei tarvitse johtaa kritiikittömään hyväksymiseen - mutta se voi johtaa järjen käytön kautta oikeaan toimintaan. Kummaltakohan se mahtaa paremmin onnistua: ääri-islamilta vai taloudellis-sotilaalliselta maailmanitsevaltiudelta?
Itselvaltiuden aikaanhan (1600-luku) Euroopassa monarkkien valta oli rajoittamaton. Noista mainitsemistasi yksilöiden länsimaisista vapauksista ei ollut silloin juuri puhettakaan. Nyt, "globaalisena" aikana, maailman hallitsijan (USA:n) valta on rajaton.
Mutta maailmanhistorian kulku ei ole vielä koskaan pysähtynyt.
Ehkä sitä toivorikkaasti odottaessamme kävisimme myös sitä pohtimaan, olisiko meillä oikeuksien ja henkilökohtaisesti yksilöinä kunnioitetuiksi tulemisen ohella myös yleisinhimillisiä velvollisuuksia. Olisiko meillä oikeus ja velvollisuuskin pohtia, onko SEN vallan kumartamisessa, mitä me kumarramme, jotakin arveluttavaa?
Oli nyt sitten islam uskonto tai ei mutta se ainakin lasketaan maailman toiseksi suurimmaksi uskonnoksi.Se pistää ainakin minut tavallisen pyhäkoulu kristillisyyden perusteella ajattelemaan että minkähänlainen uskonto se oikein on . Pikkuisen ehkä jopa pelottaakin niitä kun näyttää olevan aika paljon niitä muslimeja. Jos nyt joku tietävä voisi hieman selittää tavalliseenkin jäärkeen käyvästi mikä mahti tällä uskonnolla on koska niin monet siihen uskoo.
Islamissa on uskonnon viisi perusulottuvuutta: kognitiivinen, affektiivinen, konatiivinen, sosiaalinen ja yhteisöllinen (miltei kuin Islamin viisi peruspilaria). Tosin mainitut ulottuvuudet ovat ruotsalaiselta uskontotieteilija Helmer Ringgreniltä. Islamiin ei tarvitse kääntyä, koska me kaikki olemme potentiaalisia muslimeja. Islam ottaa vain maailman haltuunsa sen jälkeen, kun Jumala alkaa ihmisissä vaikuttaa. Osoituksena tästä haltuunotosta ovat 1 miljardia muslimia ja joukko kasvaa koko ajan.
Pramean tuntuisia sanoja luettelit, kaipa tiedät mitä ne tarkoittavat. Minua kiinnostaa kuitenkin yksinkertaisesti se usko. Selittävätkö nuo sanat että Islamissa uskotaan, siis aidosti ilman pakotteita?
Epäaitoa uskoa on varmaan kaikissa uskonnoissa mutta minusta uskonto on väärä sana sellaiselle, jossa jo systeemin perusasetelma sotii rehellistä uskoa vastaan.
>Islamiin ei tarvitse kääntyä, koska me kaikki olemme potentiaalisia muslimeja.
Kiitos vaan, mutta kieltäydyn kunniasta olla potentiaalinen minkään uskonnon harjoittaja. Tuo höpinä tuntuu vähän iholle menemiseltä: en siitä loukkaannu, mutta en myöskään hyväksy sitä että väität minun olevan jonkin uskonnollisen teoksen mukaan jotakin mitä itse pidän kummallisena ja osin vastenmielisenäkin. Tai lyö sitten todisteita pöytään, ne kelpaavat aina.
>Islam ottaa vain maailman haltuunsa sen jälkeen, kun Jumala alkaa ihmisissä vaikuttaa. Osoituksena tästä haltuunotosta ovat 1 miljardia muslimia ja joukko kasvaa koko ajan.
Maailman väkiluku kasvaa koko ajan. Monien uskontojen harjoittajien ja uskonnottomienkin määrä lienee kasvamaan päin. Muslimien määrässä saattaa tosin kasvu olla nopeinta, kun uskontoon on sisäänrakennettuna (taas joku loukkaantuu) pirullinen mekanismi joka takaa uskonnon piiriin kuuluvien automaattisen lisääntymisen. Tuolla mekanismilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko uskonto totta vai ei, mutta ovela se on. Muhammed oli hyvin älykäs kaveri.
Islam ottaa maailmaa haltunsa hyvin erikoisella tavalla. Ylivoimainen enemmistö syntymämuslimeista syntyy rutiköyhään ympäristöön; monta kymmentä prosenttia tästä joukosta kuolee lukutaidottomana ja lähes joka iikka tuiki tietämättömänä ja edelleen rutiköyhänä. Kehnompikin konsultti osaisi arvioida, että maailman haltuunotto tällä tavalla on täysin toivoton tehtävä.