Olen holisti

mtiä teemme ja touhuamme AA:ssa.

Vastaan sinulle, koska aivan itse tunnustin itselleni olevani alkoholisti. Kävin samanlaisen taistelun, jokaisessa tilaisuudessa oli alkoholi melkoisessa osassa. Minua rupesi pännimään se, että en itse hallitse elämääni vaan sen tekee jokin aine. Nyt vasta toista vuotta menen tällä alkottomalla tiellä ja en kyllä vaihtaisi.
Elämä näkyy väreissä ja tarmoakin riittää. Mutta tuohon sosiaalisiin tapahtumiin, kesti kauan ennenkuin uskaltauduin edes saunailtaan ja täältä apua ja kannustusta pyysin. Nyt olen huomannut, että joukossa on myös alkottomia, kuka odottaa lasta, kuka on juomaton alkoholisti, kuka kuski, on myös niitä, jotka eivät pidä humalaisesta olosta eli vaikka juomattomat ovat vähemmistö pippaloissa, niin heitä aivan varmasti löytyy.
Minulle on löytynyt tietty uusi maailma jopa tapahtumissa.
Yksinäisyyden tunteeseesi en osaa paljon sanoa, ainoastaan että juovuksissa ei yksinäisyys katoa, hetken voi olla siivellä eläjiä tai seuraa, mutta ei sellaista, joka poistaisi yksinäisyyden.
Voisikohan elämääsi tulla jotain uutta, jos pari kuukautta olisit selvin päin?

jotain harrastusta. olisko joku tuttu laji, jonka vois elvyttää ? tai ihan uus asia ?
mulla liikunta tuo tyydytystä ja siinä saa levottomat ajatukset oikeammat mittasuhteet.

tuossa ylempänä mainittiin ryhmä. siellä olen saanu kokea ystävyyttä ihmisten kanssa, joilla on samat ongelmat kuin itsellä. siellä kuuntelemalla toisten juttuja ja vitsejä oon tuntenu löytäneeni paikan, jossa on hyvä käydä joskus kaltaistensa parissa. alussa siellä oli käytävä niin usein kuin suinkin, sitten alkoi omat siivet kantamaan.

siellä ollaan suoria ja rehellisiä, ollut krapula oireineen on se eikä mikään mahatauti tai flunssa. elämä viinan kans ja ilman, miten sen muut on kokeneet. ihan samat ja tutut kuviot on kaikilla. mennyttä ei kukaan haikaile, sitä vaan ei saa kokonaan unohtaa.
jos sulla vaan on oma halu parempaan elämään niin muutos rutiineihin pitää tehdä ja kun saat nenän osoittamaan viinakaupan sijasta ryhmään, nii loppu menee jo helpommin. siellä tiedetään miksi tulet, kaikki muutkin ovat joskus tulleet ja osaavat ottaa vastaan kunniavieraana. sitä lämpöä et tule koskaan unohtamaan, parempi elämä voi alkaa.

minä elän elämäni parasta aikaa ja miksi niin, lopultakin monen väännön jälkeen voin olla tämänkin päivän ilman ryyppyä.

Mieti tarkoin tarvitsetko alkoholia. Ajattele. Yritä vähentää, vaikka harvapa siihen pystyy. Jos et pysty, lopeta kokonaan. Jos et pysty siihen yksin, lue tämä linkki:

http://www.suomenaa.fi

Siellä minäkin käyn. En ole enää yksinäinen. Ystäviä on paljon ja olen myös nyt raitis!