Monet pitävät herra P. Jacksonin hollywoodilaista tulkintaa erinomaisena elokuvana, mutta joukosta löytyy myös ennen kaikkea Tolkienin oikeisiin teksteihin ihastuneita, jotka eivät leffasta aivan niin hirveästi perusta.
Kysymys: Mikä leffoissa on se, joka ärsyttää tai laskee niiden tasoa?
Omasta puolestani ainakin Sormuksen ritarien filmatisointi on lähinnä tuskastuttavaa katsomista. Täällä on arvosteltu paljon näyttelijävalintoja. Roolien esittäjät on valikoitu laskelmoidusti, ja sakki on aika siloista.
Onko elokuvantekijöillä ollut ajatuksena näin karkeasti ottaen: pojille toimintaa ja tytöille elijahwoodeja ja orlandobloomeja? Tällä ehkä selittäisi paitsi näyttelijät myös elokuvan hengästyttävän ja naurettavan rakenteen.
Yksi asia, jonka panin merkille, oli se, että leffasta puuttui hahmoilta tilaa hengittää ja vain esittää rooliaan, kun koko ajan keskitytään kirjan keskeisimpien (liian usein toiminta-)kohtausten kuvittamiseen.
Lisäksi lavastus on toki näyttävää ja upeaa, mutta oikeastaan minusta lähinnä koreaa ja kiiltokuvamaista, huvittavan mahtipontista. Lorien ja Rivendell täynnä jotain hemmetin piparkakkutaloja.
Missä on oikea keskiaikaisuus, sellainen tietty pelkistetty yksinkertaisuus ja useimmiten maanläheisyys, joka minusta leimaa niin Hobittia kuin Sormusten Herraakin? Lavasteisiin on pistetty miljoonia dollareita, ja lopputulos on kaiverrettuja kiemuraportaikkoja ja näyttävän koreaa sillisalaattia. Ei poijjaat.
Kysymys: Mikä leffoissa on se, joka ärsyttää tai laskee niiden tasoa?
Omasta puolestani ainakin Sormuksen ritarien filmatisointi on lähinnä tuskastuttavaa katsomista. Täällä on arvosteltu paljon näyttelijävalintoja. Roolien esittäjät on valikoitu laskelmoidusti, ja sakki on aika siloista.
Onko elokuvantekijöillä ollut ajatuksena näin karkeasti ottaen: pojille toimintaa ja tytöille elijahwoodeja ja orlandobloomeja? Tällä ehkä selittäisi paitsi näyttelijät myös elokuvan hengästyttävän ja naurettavan rakenteen.
Yksi asia, jonka panin merkille, oli se, että leffasta puuttui hahmoilta tilaa hengittää ja vain esittää rooliaan, kun koko ajan keskitytään kirjan keskeisimpien (liian usein toiminta-)kohtausten kuvittamiseen.
Lisäksi lavastus on toki näyttävää ja upeaa, mutta oikeastaan minusta lähinnä koreaa ja kiiltokuvamaista, huvittavan mahtipontista. Lorien ja Rivendell täynnä jotain hemmetin piparkakkutaloja.
Missä on oikea keskiaikaisuus, sellainen tietty pelkistetty yksinkertaisuus ja useimmiten maanläheisyys, joka minusta leimaa niin Hobittia kuin Sormusten Herraakin? Lavasteisiin on pistetty miljoonia dollareita, ja lopputulos on kaiverrettuja kiemuraportaikkoja ja näyttävän koreaa sillisalaattia. Ei poijjaat.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olen aina sanonut Sormuksen Ritarien olevan neljän tähden elokuva - siis todella hyvä leffa, mutta siitä puuttuu liikaa ollaakseen mestariteos.
Olet oikeilla linjoilla mielipiteittesi kanssa. Jackson on aina haastatteluissaan sanonutkin että elokuvaan (tai, elokuviin) on haluttu pääasiallisesti saada Tolkienin teoksen mukaiset teemat ja tunnelmat; ei suinkaan suoraan kopioida alkuperäisteosta.
Eli ideana on ollut tietysti tehdä visuaalisesti näyttävä ja autenttinen maailma (joka onnistui todella hyvin) sekä tuoda mukaan ne peruselementit joita kirja sisälsi.
Elokuvasta jää puuttumaan yksityiskohtia ja henkilökuvauksia, toki. Mutta syynä liennee ajankäyttö. Se nyt vaan ei ole mahdollista tehdä mitään 5-6 tunnin pituisia eepoksia (joskin ei se minulle olisi mikään ongelma katsoa moisia) isoille massoille.
Näyttelijöistä: Olen itsekin miettinyt miksi elokuvaan valittiin juuri nämä näyttelijät. Vaikka osa onnistuikin niin silti metsään mentiin, erityisesti hobittien kohdalla. Mutta ulkonäkö on tärkeä tässä leffassa; TSH on ollut ennen elokuvan ilmestymistä pitkälle "poikien juttu", mutta yllätys yllätys: Leffan jälkeen tuntuu siltä että 90% kaikkien keskusteluidenkin osallistujista ovat naisia (lue: tyttöjä). Eli Elijah ja Orlando toimivat.
Vaikka Extended Edition lisäsi kivasti tunnelmaa leffan kokonaisuuteen, silti paljon jäi puuttumaan. Uskoisinpa että jatko-osille käy aivan samalla tavalla. Trilogiana TSH tulee kuitenkin olemaan yksi mahtavimmista kokemuksista mitä valkokangas on ikinä tarjonnut.
Tuntuu siltä että leffassa etenkin alkupuolella melkein kaikki ärsyttää. En ole vielä SEE:ia nähnyt, mutta ainakin tuossa teatteriversioissa melkein koko leffa Bilbon juhlista aina Lorienista lähtöön on tervanjuontia. Olen muistaakseni jo pariinkin kertaan täällä eritellyt noita pahimmin silmään pistäneitä kohtia. (Ratsastajat Konnussa, Neuvonpito, Veden Valvoja, melkein koko Moria.)
Leffasta jää samanlainen olo kuin Kloonien hyökkäyksestä - komeat raamit, mutta vähänlaisesti sisältöä. Digitehosteita on käytetty ihan liikaa siellä missä niitä ei olisi tarvittu. Hollywood-kaupallisuus tunkee läpi. Hahmojen rakentumiselle ei anneta aikaa.
Kokonaisarvosana 3, siis teatteriversion.
Onko SEE:ssä muuten Galadrielin ja Gimlin ensitapaamista kunnolla? "Tumma on Kheled-zaramin vesi ja kylmät ovat Kilib-nalan lähteet..."
Kun näitä kommentteja kirjasta ja leffoista lukee, vahvistuu käsitys siitä, että kirja sinällään on mestariteos. Ihan vaan siksi, että ihmiset kokevat sen tuhansin eri tavoin.
En tiedä, onko olemassa yhtään elokuvaa, joka tyydyttäisi vastaavan kirjan lukenutta. (jätetään nämä Potter-mössöt omaan arvoonsa)
Ai kun pisti silmään tuo, että "tytöille elijahwoodeja ja orlandobloomeja". Mikäpäs siinä on katsellessa komeita miehiä, jotka osaavat näytellä? Ei kaikki käy katsomassa leffaa vain näyttelijöiden takia ja minulle olisi henk. koht. ihan sama, vaikka näyttelijänä kiikkuisi Aki Sirkesalo, jos hän osaisi näytellä...
Olen sitäpaitsi aina pitänyt ei-niin-komeista miehistä. Tietty rosoisuus täytyy olla.
En ole kahlannut teosta läpi kirjana niin usein, että tietäisin mikä menee vikaan ja mikä ei, mutta kuka hullu alkaisi tehdä tällaista leffaa, jos siitä ei karsittaisi osia? Ymmärrän sen aivan hyvin olematta mikään typerä ihminen.
Tulipa tässä mieleeni, että kertoisitko ystävällisesti, miten itse olisit muuttanut elokuvaa ja kuitenkin pysynyt budjetissa? Keitä olisit valinnut näyttelemään? Olen utelias kuulemaan.
Tämä on vain yksi typerä mielipide, mutta pistinpä sen kuitenkin tänne...
Hyvä Marjushka,
Viittasin kommentillani juuri siihen, miten tuotantotiimin ajatus tuntuu noin pyöreästi ottaen olleen siinä, että sekä pojat että tytöt saadaan lippuluukuille, kun varmistellaan suosiota laittamalla samaan elokuvaan sekä seikkailua ja toimintaa että kauniita poikia ja romantiikkaa.
Totta kai elokuvaa varten pitää karsia, enkä minä ole varsinaisesti _karsimista_ vastaan. Yleinen lopputulos sen sijaan on kyllä monelta osin, etenkin teknisesti erittäin kiitettävää työtä. Kumminkin ainakin ensimmäinen elokuva oli pullollaan valitettavia epäonnistumisia, latteuksia ja tahattoman koomisia elementtejä.
"Tulipa tässä mieleeni, että kertoisitko ystävällisesti, miten itse olisit muuttanut elokuvaa ja kuitenkin pysynyt budjetissa? Keitä olisit valinnut näyttelemään? Olen utelias kuulemaan."
No minäpä olen ystävällinen. Mitenkö olisin muuttanut elokuvaa?
Ensinnäkin herää kysymys, olisiko kirjaa ylipäänsä kannattanut filmata. Yksi syy on tietysti se, että kirja latistetaan pilalle, ei paitsi kuvittamalla vaan myös kaupallistamalla ja mediassa vatkaamalla, mutta on lapsellista yrittää suojella mitään teoksia kieltämällä vaikka kirjojen filmatisoiminen.
Silti tärkeämpi syy jättää kirja filmatisoimatta olisi ollut siinä, että hanke on yksinkertaisesti varsin suuruudenhullu ja kunnianhimoinen. Tolkienin kirja ei ole mikään elokuvakäsikirjoitus, niin että sen muokkaaminen toimivaksi sellaiseksi on hyvin vaikeaa. Joten miksi oikeastaan filmatisoida?
Mutta oletetaan kuitenkin, että sitä yritetään.
Jos tarkastelun lähtökohdaksi otetaan Sormuksen ritarit, niin sanoisin, että ainakin seuraaviin asioihin olisin puuttunut. (Minähän olisin tietysti tehnyt aivan toisenlaisen elokuvan, vaikka neorealistisen tulkinnan filmattuna Italian Toscanassa. =)
Kysymys kirjan karsimisesta joutuu outoon valoon, kun elokuvaan on sitten _lisätty_ kaikkia järjettömyyksiä. Suurimman osan olisi voinut jättää aivan omaan arvoonsa. Esimerkkejä:
-Hobittilassa Merri ja Pippin pistetään säheltämään joidenkin hiton ilotulitusrakettien kanssa, ja muutenkin sorrutaan aika katsojaa aliarvioivaan huumoriin.
-Mitä helkuttia siellä Caradhrasilla oikein tehtiin, kun Saruman tiputtaa saattueen niskaan tonneittain jäätä ja sohjoa?
-Moriassa yhtä penteleen luolapeikkoa tapetaan arviolta kymmenen minuuttia, henkilöt pomppivat sen niskaan ja ties mitä. Miksi, miksi, voi miksi?
-Lavastus on yliampuvaa ja liioiteltua koreilua. Dollareita palaa turhuuksien roviolla. Lorien ja Rivendell yhtä karamellia, Moria, Mordor ja Rautapiha sitä vastoin täysin koomisia pahisten öklömöklöpaikkoja täynnä hupaisia erikoistehosteita. Minas Tirith näytti hyvältä.
-Elrondin neuvonpidosta tehdään yhtä kalabaliikkia, ja tämän torikokouksen keskellä Boromirista maalataan heti tympeä pahiskuva, Gimli lentää joku kuusi metriä koetettuaan kumauttaa sormusta jollain lekalla ja Lego pitää oikean palopuheen. Elokuva muutenkin vesittää ja yksipuolistaa Boromirin henkilöhahmon kokonaan.
-Vanhat kunnon kung-fu-elokuvat jäävät aivan varjoon, kun Keski-Maan miehet puolustautuvat kokonaista örkkidivisioonaa vastaan. Naurettavaa, turhaa ja tyhjää äksöniä. Esimerkiksi saattueen hajoamisen paikkeilla. Aragorn niitataan leuan alle heitetyllä kilventapaisella kiinni puuhun, mutta sehän ei tätä potraa poikaa pidättele. Toimintaa on kylvetty kyllä niin runsaasti, ettei paremmasta väliä.
-Patetiaa ja amerikkalaisuutta. Boromirin kuolemiskohtaus esimerkiksi. ("My captain.")
-Ja olihan sitä romantiikkaakin tuotava jotenkin mukaan. Siiraa-aappia. Ja musiikitkin kuin Titanicista.
Tuossa nyt joitain esimerkkejä siitä, mitä elokuvaan on _lisätty_. Nämä olisi voinut hyvin jättää pois, ja elokuva olisi jo huomattavasti parantunut. Ilman tämäntapaisia asioitahan Sormuksen ritarit on kelpo elokuva. Kysyit vielä näyttelijävalinnoistani. Kyllähän nuo ovat ihan kunnollisia näyttelijöitä, Legolasista on saatu hupaisan näköinen.
Leego ja Frodo ovat pikkaisen kauniita niihin rooleihinsa, mutta menköön, jos tytöt tykkää. Mårtensen on oiva valinta ja roolissaan rosoinen, sänkipartainen ja ikikarismaattinen. Gandalfilla on typerät kuteet, mutta muuten hyvä. Hobitit menettelevät, kunhan pääsisivät siitä ala-arvoisesta koheltamisesta, joka on käsikirjoittajien syytä. Gimlin rooli liioiteltuine piirteineen oli pohjanoteeraus, ei näyttelijän vaan hänelle tehdyn surkean käsikirjoituksen vuoksi. Boromirista oli kirjoitettu roisto, surullista. Mutta noin yleisesti hyvä näyttelijäkaarti.
Odotan itse innolla Kahta tornia.
Eikös Legolaksen kuulunutkin olla komea? Kirjassahan sanotaan, että haltiat ovat kauneimpia olentoja maan päällä...
Taitaa vain olla parempi etten sano yhtaan mitään pikkuisena typeränä otuksena. Minä taidan pysytellä vain aivan taka-alalla tästä lähtien ja antaa fiksujen isojen ihmisten hoitaa nämä jutut.
Kiitoksia valaisevasta katsauksesta. Jokainen siis.
Yksinkertaisena olentona totean tähän kaikkeen, että kirja on kirja ja leffa on leffa mättäköön tai ei. Chapeau: Jään odottamaan tulevia elokuviasi. *nauraa hyväntahtoisesti* Ehkäpä esitän joskus henkevämmän mielipiteen...sanotaan vaikka kahden-kolmenkymmenen vuoden päästä.
Gallup:Mikä leffoissa mättää?
Vastaus on yksin kertainen. Se että ne ovat leffoja. Kirjassa jokainen saa luoda oman maailmansa, omat "näyttelijät" ja maisemat. Elokuvassa ne on asetettu tarjottimelle ilman toisia vaihtoehtoja. Näyttelijä valinnat eivät mielestäni ole tehty harkitsemattomasi.
Ja hyvä chapeau luulisin noin asiasta tietoisen fanin tietävän ettei elokuva koskaan korvaa Tolkienin kirjaa.
Toki leffoissa on vikoja, mutta en tuomitsisi noin jyrkästi. Itseäni harmittaa, välillä jopa vihastuttaa, Sormuksen Ritarit- elokuvasta puuttunut Vanhan Metsän kautta kulkeva matka. Olisin niin mielelläni nähnyt Jacksonin luoman Tom Bombadilin ja Kultamarjan. Ja eräs häiritsevä tekijä on Legolasin silmien värierot. Ne ovat siniset haltian saapuessa Rivendelliin, mutta toisessa kohtauksessa taas ruskeat.
Minusta ne jotka pitävät leffaa hyvänä tuotoksena, voivat olla oikeassa. He tuskin ovat kuitenkaan lukeneet kirjaa tai sisäistäneet Tolkienin luomaa maailmaa ja sen historiaa.
Henkilökohtaisesti arvostan enemmän kirjaa jo tietyistä syistä. Oma mielikuvitus pääsee tekemmään suuren matkan ja kirja on myös koskettavampi. En tuomitse elokuvaa, sen on mahtava tuotos ja varmasti erinomaista työtä ja kunnioitan Jacksonin ponnistuksia tuoda Tolkienin mestariteos valkokankaalle, mutta samalla säälin sitä ettei elokuvaan voi saada samaa herkkyytta kuin kirjaan.
Eli chapeau on oikeassa ettei leffa ole totuuden mukainen kirjaan nähden, mutta pitäisikö sen olla keskiaikainen?????????
Moi !
Olen lukenut TSH:n ehkä parikymmentä kertaa, melkein vuosittain (Silmarillionin yhtä usein ja Hobitinkin silloiin tällöin, muita asiaa käsitteleviä kirjoja runsaasti) ja mielestäni elokuva on varsin onnistunut.
Elokuvissa pidin siitä aikalailla, ostin dvd:n ja katsoessani petyin hiukkasen. Nyt ostin Extended-version ja olen katsonut sen läpi muutaman kerran ja olen entistä vakuuttuneempi sen onnistuneisuudesta. Parempaa olisi ollut vaikea, joskaan ei aivan mahdoton, tehdä.
Näyttelijävalinnat ovat erinomaisia, kaikki.
Minusta on aina otettava huomioon se, että kirjasta todellakin jokainen saa oman mielikuvan, julkaistuista kuvista tulee lisää omaan näkemykseen. Nyt tehty elokuva on erittäin uskollinen JRR:n alkuperäiselle näkemykselle, mielestäni.
Erittäin hyvä elokuva, odotan milenkiinnolla miten kaksi jäljelläolevaa osaa onnistuvat.
Luonnollisesti olen tietoinen siitä, ettei ainakaan P. Jacksonin tapainen elokuvanteko koskaan yllä rakkaan brittiprofessorimme kirjallisen tuotannon tasolle.
Kysymyksen esittäessäni minua nimenomaan kiinnostaa tietää, mitkä nimenomaiset asiat elokuvissa häiritsevät. Tarkoitan sitä, että tarkoituksena ei ollut varsinainen kirjan ja elokuvan vastakkainasettelu, joka on mielestäni aika naurettavaa. Kirja on tasoltaan paljon korkeammalla kuin elokuva omassa sarjassaan. Kysymys on vain siitä, mitkä asiat erityisesti on elokuvassa toteutettu kökköisesti.
Näyttelijävalintoja ei minustakaan ole tehty harkitsemattomasti, pikemminkin hyvinkin harkitusti ja samalla laskelmoiden. En pidä heidän vaikuttimistaan, joiden perusteella he sitten päätyivät näihin epätyydyttäviin ratkaisuihin.
"Ja hyvä chapeau luulisin noin asiasta tietoisen fanin tietävän ettei elokuva koskaan korvaa Tolkienin kirjaa."
Sivunmennen sanoen en pidä itseäni varsinaisena Tolkien-fanina. Ennemminkin vain yleisenä kirjojen ja elokuvien ystävänä. Tolkien kirjoitti pari hyvää kirjaa, jotka ovat lajinsa ehdotonta kärkeä, mutta mihinkään viittoihin ja haltiakorviin minä en ole sonnustautumassa. Tämä vain näkökulmani lähtökohtien määrittämiseksi.
Ja vielä keskiaikaisuudesta: Keskiaikaisuuden puutteeseen viittasin ennen kaikkea lavastuksen ja tunnelman kohdalla. Mielestäni P. Jackson on irrottautunut teoksessaan tästä maailmasta enemmän kuin Tolkien omassaan.
Ohjaaja on kehitellyt mahtipontisia kulisseja ja mainittuja piparkakkutaloja ja kiemuraportaikkoja. Esim. Lorien oli oikea hirvitys. Tämän voi tietysti laittaa taiteilijan vapauden piikkiin. Minä en pidä hänen tulkinnastaan, minusta se on koreilevaa ja ylimitoitettua. Tämä on asia, joka minua henkilökohtaisesti ärsyttää.
Itsekin pidin leffasta, ja olen valmis antamaan sille synninpäästön, mikä ehkä johtuu siitä etten enää nykyisin lähes kolmekymppisenä ole Tolkien-uskossani yhtä ehdoton kuin ennen.
Toki leffa olisi voinut olla osin parempikin, mutta esim. Tom Bombadilin poisjättö ei minua paljon hetkauta. Yllättynyt olisin, jos TB olisi ollut mukana.
Ei muuten palstan keskustelutaso kovin korkealle yllä. Puolet ylistää Orlandoa ja Elijahiha, ja se toinen puoli kiroaa että yök yök noita peeloja.
Ei sitä tota paremmin olisi voinut tehdä. Ja saa muuten Jacksonin filmiryhmä multa ainakin suuret kiitokset. Kirjat olivat parhaat koskaan lukemani, ja elokuva todella hyvä.
Liv Tyler on raivostuttava. Kirjassa Arwenilla ei ollut kuin kolme repliikkiä (kai) ja nyt elokuvassa Arwen on tungettu julisteisiin ja nimi kolmanneksi starring-listaan. AAARGH - ennen mulla ei ollut mitään Liviä vastaan mutta nykyään vihaan häntä. Siis eihän Arwenia edes mainittu Kahdessa Tornissa mutta elokuvassa se varmaan tärkeämpi henkilöhahmo kuin Frodo tai Sam. Se on raivostuttavaa. Oltaisiin voitu valita joku muu esittämään tätä Keski-Maan kauneinta olentoa.
Ja missä oli Tom Bompadil? Hän oli minusta aivan loistava hahmo ja olisin todella halunnut nähdä hänet ja Vanhan Metsän elokuvassa. Harmitti paljon.
Loppujen lopuksi kirjat ovat minusta kymmenen kertaa parempia kuin elokuva(t, enhän edes ole vielä nähnyt kuin yhden osan..). Loppu.