mutten tunne itseäni yksinäiseksi. Seuraa saan jos haluan, en vaan jaksa pitkään seurustella kun alkaa ahdistaa se toisesta huolehtiminen. Ja varsinkaan sillon kun ei tiedä toisen osapuolen ajatuksista mitään. Olen jo 24v enkä jaksa mitään kissa-hiiri leikkejä jossa tuijotetaan menneeseen ,pihdataan seksillä ja odotetaan jos ne tunteet sitten tulee joskus suhteeseen mukaan.
yksin
olen
7998
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
että menneisyys tulee yllättävän usein kuvioihin minullakin, johtuu varmaan ihmistyypistä ...
Kymmenen vuoden kuluttua haluat kuitenkin "koko paketin" - puolison ja lapset, joista huolehtia.
Eikös elämä muutenkin helpotu mitä vanhemmaksi (ja viisaammaksi) tulee?
Ihan vaan sen verran korjaan, että ihminen ei todellakaan tule viisaammaksi iän karttuessa, usein päinvastoin. Se on huomattu moneen otteeseen.
Oma näkemykseni taas on että ihmiset nimenomaan tulevat viisaammiksi iän karttuessa.
...ihmiset (siis mummot ja papat) ovat paljon tyytyväisempiä elämäänsä kuin 2-kymppiset?
Kyllä siihen tarvitaan viisautta, että osaa asennoitua. Luulen, että he tajuavat paremmin sen, että onni tulee sisältä päin, ei ulkoa - ja osaavat myös elää tämän ajatuksen mukaan käytännössä.
Nuoremmat miettivät vain, että mitä on ja mitä ei ole - ja mitä pitäisi olla.
"Nuoremmat miettivät vain, että mitä on ja mitä ei ole - ja mitä pitäisi olla"
Hyvin vaikuttavasti kirjoitettu.
[ei ole ivailua!!]
paljon katkeria vanhuksia.