Ihme vääntämistä havaittavissa tällä palstalla siitä, mihin lestadiolaiset uskossaan sitoutuvat ja mistä luopuvat. Näillä sivuilla on useimmat ihmiset joko vl:ien ulkopuoliset tai entiset vl:set kirjoitelleet listoja, joissa leimataan vl:t aivottomiksi yksilöiksi, joilta puuttuu omatunto ja tervehenkinen ajattelu. Säälittävää etten sanoisi. Sitten on niitä, jotka kirjoittavat jostain harhaopeista, mutta eivät nimeä niitä harhaoppeja ja osoita raamatun paikkaa mihin heidän väitteensä perustuvat. Tässä muutamia faktoja vastaväitteeksi turhille listoille:
1. Uskoon tullessaan joutuu luopumaan permanenteista, värjäyksistä ja koruista.
V: Ei pidä paikkansa. Jos katsotte uskovaisen ihmisen asusteita, häneltä löytyy koruja, myös miehiltä. Naisilla on permanentteja ja jotkut värjäävät myös hiuksia, eikä näitä pidetä mitenkään paheksuttavina, kunhan ne ovat hillittyjä.
2. Ei saa olla tv:tä ja videoita jne.
V: Ei pidä paikkansa. Tv ja videot saa olla kotona, mutta ei suositella katsottavaksi tv:stä tulevia ohjelmia kuten sotaelokuvia, tosi-tv:tä jne. TOisaalta kun mietitään tv:n ohjelmien sisältöä, niin onko siitä vastaavaa hyötyä? Hyvää on ainoastaan uutiset ja luontodokumentit.
3. Ei saa mennä avioon epäuskoisen kanssa.
V: Ei pidä paikkansa. Allekirjoittanut on tehnyt tämän ja elää nykyisinkin yhtenä osana siionia.
4. On uskottava mitä saarnaaja puhuu ja unohtaa oma ajatus.
V: Oma ajattelu sallitaan, eikä saarnaajan puhetta ole kukaan kehoittanu uskomaan. Se on omasta sydämestä kiinni, miten saarnaajan puheen haluaa ottaa omalle kohdalleen. Jokaisen puhujan sanassa on kuitenkin armoevankeliumia (joka tosin aina ei ole kohdennettu koko seurakuntaan puhujan oman töpin vuoksi) jonka uskomalla pysyy taivasten tiellä.
5. Ei saa olla epäuskoisia kavereita.
V: Ei pidä paikkansa. Kukaan ei rajoita kaveripiirejä. Ei missään ole sanottu, millaisten ihmisten kanssa keskustelet tai aikaa vietät. Allekirjoittaneella on myös paljon epäuskoisia hyviä kavereita. Itse katson kuitenkin, että millaisissa merkeissä heitä tapaan. Saunaillassa ja syömässä saatan käydä, mutta en mene yökerhoon heidän kanssaan.
TÄssä nyt puolen kymmentä asioiden selätystä näin alkuun. Joka esittää lisää väitteitä, niin olen valmis heittämään toisen argumentin pöytään.
Uskovaiset ihmiset elävät omantunnon mukaan. Se kertoo mikä tuntuu hyvältä ja mikä vieraannuttaa Jumalasta. On asioita mitä ei nähdä hyväksi uskovaiselle, mutta tiukkoja rajoja ei olla vetämässä ihmisten elämään. Kuitenkin tuolla ylhäällä on Isä, joka näkee meidän kunkin sydämeen ja ihmiset tuomitaan viimeisenä päivänä taivaan porteilla. Se ei ole ihmisen käsissä ei edes VL:n. Olen surullinen niistä tuomioista, joita tälläkin palstalla olen lukuisissa viesteissä nähnyt kirjoitettavan vl:ina esiintyneiden taholta. Kirkkaimpana tulisi kuitenkin säilyttää Jeesuksen puhdas oppi näissäkin asioissa.
1. Uskoon tullessaan joutuu luopumaan permanenteista, värjäyksistä ja koruista.
V: Ei pidä paikkansa. Jos katsotte uskovaisen ihmisen asusteita, häneltä löytyy koruja, myös miehiltä. Naisilla on permanentteja ja jotkut värjäävät myös hiuksia, eikä näitä pidetä mitenkään paheksuttavina, kunhan ne ovat hillittyjä.
2. Ei saa olla tv:tä ja videoita jne.
V: Ei pidä paikkansa. Tv ja videot saa olla kotona, mutta ei suositella katsottavaksi tv:stä tulevia ohjelmia kuten sotaelokuvia, tosi-tv:tä jne. TOisaalta kun mietitään tv:n ohjelmien sisältöä, niin onko siitä vastaavaa hyötyä? Hyvää on ainoastaan uutiset ja luontodokumentit.
3. Ei saa mennä avioon epäuskoisen kanssa.
V: Ei pidä paikkansa. Allekirjoittanut on tehnyt tämän ja elää nykyisinkin yhtenä osana siionia.
4. On uskottava mitä saarnaaja puhuu ja unohtaa oma ajatus.
V: Oma ajattelu sallitaan, eikä saarnaajan puhetta ole kukaan kehoittanu uskomaan. Se on omasta sydämestä kiinni, miten saarnaajan puheen haluaa ottaa omalle kohdalleen. Jokaisen puhujan sanassa on kuitenkin armoevankeliumia (joka tosin aina ei ole kohdennettu koko seurakuntaan puhujan oman töpin vuoksi) jonka uskomalla pysyy taivasten tiellä.
5. Ei saa olla epäuskoisia kavereita.
V: Ei pidä paikkansa. Kukaan ei rajoita kaveripiirejä. Ei missään ole sanottu, millaisten ihmisten kanssa keskustelet tai aikaa vietät. Allekirjoittaneella on myös paljon epäuskoisia hyviä kavereita. Itse katson kuitenkin, että millaisissa merkeissä heitä tapaan. Saunaillassa ja syömässä saatan käydä, mutta en mene yökerhoon heidän kanssaan.
TÄssä nyt puolen kymmentä asioiden selätystä näin alkuun. Joka esittää lisää väitteitä, niin olen valmis heittämään toisen argumentin pöytään.
Uskovaiset ihmiset elävät omantunnon mukaan. Se kertoo mikä tuntuu hyvältä ja mikä vieraannuttaa Jumalasta. On asioita mitä ei nähdä hyväksi uskovaiselle, mutta tiukkoja rajoja ei olla vetämässä ihmisten elämään. Kuitenkin tuolla ylhäällä on Isä, joka näkee meidän kunkin sydämeen ja ihmiset tuomitaan viimeisenä päivänä taivaan porteilla. Se ei ole ihmisen käsissä ei edes VL:n. Olen surullinen niistä tuomioista, joita tälläkin palstalla olen lukuisissa viesteissä nähnyt kirjoitettavan vl:ina esiintyneiden taholta. Kirkkaimpana tulisi kuitenkin säilyttää Jeesuksen puhdas oppi näissäkin asioissa.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Vastauksesi eivät valitettavasti edusta saarnaajiemme linjaa vaikka itsekin tätä toivoisin. Tiedät vallan hyvin, ettei näin ole uskovaisen sopivaa elää.
Kerro mikä näistä väittämistä ei sinun mielestäsi pidä paikkansa?
Ei asia aivan noinkaan ole. Saarnaajissa on perinnepainotteisia fundamentalisteja, mutta myös niitä, jotka julistavat sydämen kristillisyyttä ilman kommervenkkejä.
Oma käsitykseni on, että mitään näistä asioista ei ole siunattu siionissa.
Uskallan olla kanssasi erimieltä. Perustan vastaukseni omiin kokemuksiin ja silmiini sekä keskusteluihin uskon ystävien ja myös puhujien kanssa. Jos oikein ahdasmielisesti ajattelee, niin eihän elämässä sais paskoa ja syödäkään, kun se on jo syntiä. Mua kiinnostaa kysyä sinulta, että mitä sinulle merkitsee olla henkilökohtaisesti uskomassa? Miten se sinussa ilmenee?
Eiköhän kaikkein turvallisinta ole ajatella, ettemme me ihmiset täällä maan päällä tiedä koskaan kaikkea. Erehdymme, joudumme vikaan. Jumalan armo on kuitenkin se, joka meitä kantaa, aina taivaaseen asti. Voisiko kuitenkin olla niin, että seurakuntakin erehtyisi? Koostuuhan seurakunta ihan inhimillisistä tekijöistä (=ihmiset). Luottakaamme siihen, että Jumala tietää.
-ankka
omaa henkilökohtaista uskoani näihin keskusteluihin. Sen vaan totean, että olen kanssasi samoilla linjoilla ja teen/tekisin useita esillenostamistasi asioita niin, etten tunne/tuntisi niistä huonoa omaatuntoa. Siioinissamme on myös toisenlaisia näkemyksiä ja joskun tuntuu pahalta kun pahentaa heitä.
1. Hiusten värjääminen on todelloa kielletty. Koruja saa olla miten paljon tahansa, mutta EI korvakoruja. Tuon tiedät varsin hyvin itsekin. Permanentti on sallittu.
2. TV-kielto on todellakin edelleen voimassa, videot saa olla, samoin internet. Totta tosin on, että TV on monen uskovaisen kodissa, mutta hoitokokousvuosina tv:n omistajia erotettiin "Jumalan valtakunnasta" totelemattomuuden takia. Ilmeisesti hoitomiehet ovat väsyneet eivätkä enää potki ulos tv:n omistamisen takia.
3. Epäuskoisen kanssa avioitunutta pidetään syntiin joutuneena. Siihen ei varmasti tule lupaa "Siionista". Sen tiedän aivan varmasti. Ote on sitten lipsunut, jos et ole joutunut puhutteluun avioliittosi takia;)
4. Ennen, jos arvosteli saarnoja tai osia siitä, joutui puhutteluun. He olivat erehtymättömiä Jumalan äänitorvia. Jos todella itse vain ajattelet eri tavalla, niin tuskin kukaan saa sinua ajatuksistasi kiinni. Mutta voisitko kuvitella meneväsi saarnan jälkeen kertomaan puhujalle, että tämä opetti väärin?? Enpä usko;)
5. Epäuskoisista kavereista on nuorisoa varoiteltu, etteivät he menisi "maailmaan" epäuskoisen kaveriporukan vetämänä. Töllaista on tapahtunut. Tuskin kukaan siitä kuitenkaan nykyään porua nostaa. Mutta ei suositella;)
Tässäpä näitä. Jos olet edelleen alkuperäisissä mielipiteissäsi, totean vain, että et ole "täysiverinen" vl. Roikut syystä tai toisesta mukana. Mitähän esim weha tai 1776 tai Hynde mahtaisivat sanoa sinun kirjoituksestasi? Eivät varmaan pitäisi oikeana;)
En roiku mukana tavan vuoksi. Olen itseasiassa saanu parannuksen armon aikuisiällä. Minulle on selitetty asioita esimerkeillä, että omatunto sanelee sen, miten uskovaisen tulee elää. Kirjoitan yhä alle väittämäni ja perustan sen omiin näköhavaintoihin ja kuuloaisteihini. Minulle on valaistu monia asioita tarinoin. Esim. yksi tarina kertoo hevarista joka sai parannuksen armon. Hänelle ei kukaan sanonut miten pitää pukeutua vaan sanottiin, mikä ei ole uskovaiselle ihmiselle suotavaa, jotta hän ei maailmaan joutuisi. Hän itse oivalsi, että niittivyöt, pitkä tukka ja raskas musiikki ei kuulunut uskovaiselle. Myös alkoholin juomisen hän lopetti. Saarnoissa opetetaan monesti välttämään maailman kiusauksia ja kerrotaan ansanpaikkoja. Mutta ehdottomia kieltoja en ole koskaan saarnoissa kuullut, mitä tulee normaaliin elämään. Käskyjen noudattamista korostetaan jne. mutta voitko väittää, että olisi puheissa ja opetuksissa sanottu ehdottomia kieltoja? Minulle on monen suusta sanottu tv:stä, että sieltä tulee myös hyvää ohjelmaa, mutta paljon myös sellaista, mikä ei uskovaiselle sovi. Siksi tv:tä ei kodeissa suosita. Tv ja videot on lähinnä kodeissa sen vuoksi, että voidaan katsella itse kuvaamia videoita. Ei sieltä tv ohjelmia katsota.
Kukaan ei kysy lupaa rakkauden äärellä avioliittoon siinonista. Vai oletko itse näin tehnyt? Avioliitto on Jumalan siunaama,eikä hän erottele uskovaisia ja epäuskoisia. Sinun ajatuksen mukaan myös uskovaisina avioon menneet joutuvat eroamaan, jos toinen luopuu uskosta vai?
Tarkennan kohtaa neljä. Kyse ei ollut yleisestä arvostelusta tai kyseenalaistamisesta. Me molemmat tiedämme sen, että jos saarnassa jää joku kaivelemaan, siitä saa mennä puhujan kanssa juttelemaan. Mutta joskus tulee saarnaajallakin lipsahduksia, jotka ei sovi yleiseen vl ajatteluun. Saarnaajakin on ihminen. Ne voi olla lähinnä kosmeettisia.
On eri asia mennä maailmaan epäuskoisten kavereiden vetämänä, kuin keskustella ja touhuta epäuskoisten kanssa. Menihän Jeesuskin epäuskoisten tykö ja oli heidän kanssaan. Sitä sivusta kyseenalaistettiin myös opetuslasten toimesta. Toimimalla epäuskoisten parissa annetaan samalla kuva myös edustamastaan yhteisöstä. Kuten yllä kirjoitin, epäuskoisten kanssa toimimiseen on rajat olemassa. Omatunto kertoo ne rajat ja omantunnon rajat vedetään uskon kautta. Väitätkö siis, että sinulla on vain uskovaisia kavereita? Ja eikös muuten ihmisten kategorioiminen ole syntiä? Tekikö Jeesus niin?
On monia asioita joista voidaan peistä vääntää ja joita uskallan myös kyseenalaistaa. Meidät jokaisista pannaan vielä yhteen riviin josta valitaan taivastkelpoiset. Mutta asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä.
Vl-liikkeessä on annettu puhujaveljille sellainen auktoriteetiasema, joka ei heille kuuluisi. Rivi-vl ottaa kaikki puhujan suusta tulleet sanat Jumalan sanana. Perinteeseen kuuluu, ettei niitä saa eikä uskalleta kyseenalaistaa vaikka omatunto sanoisi toista. Tällä tavalla tehdään uskosta kärsimystä ja ahdistavaa. Jotkut tosin ovat sitä mieltä, että kärsimysten kautta on ainoa tie taivaaseen. ;-)
Ajattelet asioita hyvällä tavalla. Kunpa kaikki vl:t ajattelisivat noin. Kunpa olisi mahdollista olla vl ja elää noin, ilman, että toiset vl:t kieltäisivät sinun uskosi sinun puolestasi. Synnyin vl-perheeseen ja olin vl 16 ikävuoteen asti. Nyt olen enää "vain uskovainen."
On totta, että omatunto sanelee, miten uskovaisen tulee elää. Mutta jos elät muutamalla mainitsemallasi tavalla vl-yhteisössä, etkö saa kuulla siitä? Eikö sinut leimata epäuskoiseksi?
Olen puhunut asioista paljon puhujien, vanhempieni ja vl-kavereideni kanssa. Yksi siskoistani lähti vasta ns. maailmalle, eli ei enää tunnusta vl-uskoa.
Häntä rupesi ahdistamaan se, miten paljon muut vl:t puuttuivat hänen elämäänsä. Hän halusi värjätä hiuksiaan ja meikata. Hän sanoi minulle vasta, etteivät esim. vanhempanne ym. vl:t tätä olisi hyväksyneet. He olisivat tulleet hänelle puhumaan, ettei hän ole uskomassa enää jne. En tiedä onko teilläpäin asiat jotenkin toisin. Meilläpäin ne ovat näin.
Minulla on paljon vl:a ystäviä. Vasta eräs tuttavani oli hankkinut TV:n, vaikka oli vl. Tästä eräs vl oli sanonut ystävälleni ettei TV:n hankkinut ole enää uskomassa. Mistä tämä kertoo? Minä en saanut lapsena TV:tä kaverilla katsoa. Se oli synti, josta joutuu tulijärveen. Ehkä minulla oli tiukat vanhemmat?
Suviseuroissa puhuttiin esim. maailmallisesta musiikista siihen sävyyn, että olisi ehdottomasti parempi, jos sitä ei kuuntelisi. Kun olin nuori, puheet ja opetuksen osat joko muuttuivat ehdottomiksi kielloiksi tai sitä olivat.
"Minulle on monen suusta sanottu tv:stä, että sieltä tulee myös hyvää ohjelmaa, mutta paljon myös sellaista, mikä ei uskovaiselle sovi. Siksi tv:tä ei kodeissa suosita." Varmaan osaat kertoa, kummassa on enemmän epäasiallista, TV:ssä vai netissä? Molempia voi käyttää monella tavalla...
Seurustelin vl-pojan kanssa, itse olin muuuten uskossa. Muistan ainakin 9 ihmistä, jotka tästä poikaystävääni -myös jotkut minua- puhuttelivat. Osa miltei pakotti tämän lopettamaan. Voin vielä kertoa, että tämä sattui Kr. opistolla Reisjärvellä. Emme kysyneet lupaa tuolloin, muutteivat kysyneet puhuttelijatkaan.
Omaa päätä todella saa käyttää. Nämä veteen piirretyt viivat ovat vain sen takia, että heikoinkin pysyisi uskomassa. JOllekin ne korvakorut tai tukan värjäys voivat olla uskomisen esteenä, ja silloin ei kannata sellaista tehdä. Jollekin taas ei. Toisia ei kuitenkaan ole hyvä pahentaa, eli parempi olla tekemättä sellaista,joka pahentaa veljeä/sisarta. On myös niin, että mikään näistä asioista ei sinällään ole vähimmässäkään määrin syntiä, vaan on nähtävä laajempi kokonaisuus, syy-seuraussuhde. Mikä tahansa, mikä erottaa Jumalasta, siis mikä tahansa, on syntiä. Mitään yksittäistä asiaa siis ei voida pitää syntinä ilman että asiaa tutkitaan syy-seuraussuhteessa. Esim. alkoholi pahentaa muita ympärillä olevia ja alkoholin vaikutuksen alaisena ihminen voi tehdä tekoja jotka pahentavat toisia ja tuottavat todella murheellista mieltä. Mm. sen vuoksi alkoholi ei sovi uskovaiselle (eikä kenellekään). Itsessään, aineena, alkoholi ei ole synti. Samoin voidaan ajatella tv:stä. Korvakorukielteisyys taas on asia, jota tosiaalta minun on vähän vaikea ymmärtää, koska esim. Venäjän uskovaisilla on korvakoruja eikä sitä pidetä pahana. Toisaalta on otettava huomioon myös kulttuurien väliset erot. Suomessa juomakulttuuri on rajua ja humalahakuista, näin taas ei ole esim. Ranskassa tai muussa viinimaassa.
Mielestäni ei pidä takertua yksityiskohtiin liian kirjaimellisesti tai ehdottomasti niin, että asiat alkavat olla väkinäisiä. Tärkeämpää, tärkeintä on sydämen usko, eli usko siihen että Kristus on sovittanut syntimme ja saamme olla vapaat ja onnelliset. Mitä siihen verrattuna ovat korvakoru- tai permanenttiasiat? Ne ovat loppujenlopuksi pieniä kulttuurisia asioita, joille ei pidä liikaa antaa painoarvoa. Voidaan ajatella myös niin, etä jos jotain ihmistä todella pahentaa toisen korvikset tai tukanvärjäys, on parempi olla sitä tekemättä, koska tärkeintä on säilyä uskomassa, myös sen jota kyseinen seikka pahentaa.
Epäuskoisiin ihmisiin on hyvä pitää yhteyttä, sitä mikään ei estä. Toki jatkuvasti joutuu tilanteisiin, jossa oma usko tulee esille ja joutuu kieltäytymään illanistujaisista sun muista. itse en kuitenkaan kaipaa epäukoisten illanistujaisiin vaikka epäuskoisten kanssa jonkin verran toiminkin. Mielestäni kanssakäyminen epäuskoisten kanssa on aika tärkeää. Emme me uskovaiset ole oikeutettuja tekemään mitään imhimillisiä rajoja ihmisten välille. Suurimman osan uskovaisten kanssa aikaansa viettävillä uskovaisilla saattaa olla täysin hullunkurisia vääristymiä epäuskoisista ihmisistä. Epäuskoiset ovat aivan samanlaisia ihmisiä iloine, suruineen ja koettelemuksineen kuin mekin ja suurin osa elää täysin "yhteiskuntakelpoista" elämää. Minusta tässä asiassa uskovaisten pitäisi avartua. Toki usko erottaa kuitenkin uskovaiset omaksi joukokseen, viime kädessä. Jokainen myös tehköön itse oman ratkaisunsa omien voimiensa mukaan. Jos tuntuu siltä, ettei voimia riitä epäuskoisten maailmassa sompailemiseen, silloin on hyvä tehdä niinkuin itselle ja omalle uskonelämälle on paras. Voi olla, että joskus voimat todella ovat niin lopussa, että tuntee epäuskoisen maailman vievän mukanaan pienimmästäkin henkäyksestä. Tässäkin asiassa mielestäni saa käyttää omaa päätään ja Jumalalta rukoilla voimia elää "maailmassa, vaikkei maailmasta".
Avioliitto epäuskoisen kanssa minusta kyllä on, en nyt sanoisi väärin, muta uhkarohkeaa. Se on jatkuvaa tasapainoilua kahden toisiinsa törmäävän maailman välillä ja ymmärrän täysin varoitukset, joita asian tiimoilta annetaan. Aviopuoliso on kuitenkin ennekaikkea saattomies, näin uskovaiset ajattelevat. Raamatussa kehotetaan, ettei "katsottaisi maailman tyttäriä". Minusta tämä on pelkästään siunaava ja välittävä kehotus, koska arvomaailmaltaan erilaiset aviopuolisot saattavat pahimmillaan joutua äärimmäisen raskaan taakan kantajiksi. Uskovaisen puolison usko on todellisella koetuksella ja on vaara, että epäuskoisen puolison myötävaikutuksesta ei jaksa enää olla uskomassa.
Vaikka toinen puolisoista kieltäisi uskonsa, avioliiton pyhyys on kuitenkin voimassa. Ihmisellä ei ole oikeutta rikkoa sitä minkä Jumala on liittänyt yhteen.
...ne "rivi-vl:t", joista täällä paljon puhutaan? Itse en ole sattunut törmäämään tällaiseen, en ainakaan erityisen moneen.
"Mielestäni ei pidä takertua yksityiskohtiin liian kirjaimellisesti tai ehdottomasti niin, että asiat alkavat olla väkinäisiä. Tärkeämpää, tärkeintä on sydämen usko, eli usko siihen että Kristus on sovittanut syntimme ja saamme olla vapaat ja onnelliset."
Aivan totta. Kaikki muu tarpeellinen tulee ikään kuin automaattisesti, jos vain tuo tärkein asia pysyy kirkkaana mielessä.
tavalliset hiljaiset uskovaiset, jotka eivät isommin itse pohdi uskonkysymyksiä vaan jättävät uskonasiat puhujaveljien huostaan ja luottavat siihen, että puhujaveljet näyttävät tien taivaaseen. Toisin sanoen heidän uskonsa perusta on ehdoton kuuliaisuus ja luottamus omiin saarnamiehiinsä.
Eipä Weha ja 1776 kommentoineet mitään.
Nythän emävitsin murjaisit. Itse voin todeta kaikki nuo väitteesi paikkansapitämättömiksi, n. 20 vl -kokemuksella ( olen nykyään ex -vl, mutta EN katkera...) Voihan olla että kauniisti puhutaan, että usko on omantunnon asia ja mitään sääntöjä ei ole, mutta käytännössä:
1. Korvakorut ja hiustenvärjäys. En tiedä yhtäkään vl naista/tyttöä jolla on korvakorut (muita koruja saattaa olla kymmeniä kaulassa, ranteissa, nilkassa, hampaissa...), koska kukaan ei sellaisia uskaltaisi laittaa koska silloin katsottaisiin tosi kieroon eikä pidettäisi enää oikeana uskovaisena. Sama koskee sellaista hiustenvärjäystä joka on nähtävissä. Muistan kerran kun saarnassa sanottiin että jos joku epäuskoinen nainen kääntyy vl:ksi hänelle ei aivan heti kannata mennä mainitsemaan korvakoruista, koska hän myöhemmin uskon kautta ymmärtää kyllä luopua niistä.
2. TV. Videot ja internet saa olla ja onkin lähes kaikissa vl kodeissa. Mutta jos laitat TV:n sinua ei todellakaan enää pidetä oikeana uskovaisena. Tiedän ainakin yhden vl perheen jossa TV on vaatehuoneessa ja lasten sanojen mukaan "äitiä ja isiä ei saa nyt häiritä kun he katsovat TV.tä vaatehuoneessa". Jos TV olisi hyväksytty, tarvisiko sitä pitää piilossa? (vai lupamaksujenko takia...?)
3. Avioituminen epäuskoisen kanssa. Siitä varoitetaan jo hyvin nuoresta asti, se ei ole uskovaiselle sopivaa. En tiedä luetaanko sitä varsinaisesti synniksi, mutta varmasti joutuu aika kovaan siionin "rakkaudenneuvojen" painostukseen sellainen vl joka edes moista harkitsee. Seurapuheissa on tästä kovasti useasti varoiteltu ja usein puhujaveljien sanaa pidetään ehdottomana auktoriteettina. Tästä "suosituksesta" johtuen VL piireissä on paljon "vanhojapiikoja" joilla ei oikein ole edes ihmisarvoa vl-piireissä. (Miksi heitä muuten tuolla nimellä kutsuttaisiin...)
4. Saarnaajan auktoriteetti. Saarnaajan puheita pidetään Pyhän Hengen sanana. Eli Jumala puhuu saarnaajan kautta. Ei parane kritisoida puhujaveljeä, muuten saa kuulla kunniansa. Yleisesti käytetty sanoma on seuraavanlainen: Jos mieleen tulee epäilyksiä (esim. uskon suhteen) ne ovat sielunvihollisen työtä. Omalla järjellä ei suositella ajateltavan.
5. Epäuskoiset kaverit. Nykyään tässä ollaan loivempia, mutta esim. omalla kohdallani ystävyyteni "epäuskoiseen" kaveriini yritettiin katkaista voimakkaasti koska hän olisi houkutellut minut synnin teille.(Silti hän on paras ystäväni edelleenkin). Olen kuullut surullisia tarnoita, että lapsena vl:t ovat saaneet kyllä leikkiä epäuskoisten kanssa ja ovat ystävystyneet. Mutta murrosikään tullessa ystävyyssuhteet on julmasti katkaistu eikä todellakaan olla ajateltu miltä "uskottomasta" lapsesta tuntuu tälläinen. Mutta eihän heidän tunteistaan tarvi välittää...Eräs esimerkki tulee tässä: Kaverillani on esikouluikäinen poika, ja vl kaveri oli eskarissa kysynyt: Oletko sinä Ville epäuskoinen? Äiti käski kysyä että voiko sinut kutsua synttäreille. Oli pikkupoika ihmeissään kysynyt äidiltään: Olenko minä tosiaan epäuskoinen?
Olen sitä mieltä, että vl usko ei perustu omaantuntoon. Toisaalta vl ihmisen omatunto muodostuu pitkälti lapsuudesta asti omaksuttujen syntikäsitteiden pohjalta.
... viestejäni tossa välillä. Tai palaatko lukemaan vastaustani. Olen siellä hyvin pitkälti kirjoittanut omista ajatuksistani. Nähdäkseni kyseessä on myös vanhempien käsitykset uskonasioista, jotka periytyvät lapsilta lapsille. Onko seurakunnassa aina välttämättä oikeat käsitykset uskomiseen liittyvistä käytännön asioista? Niinkuin toi tupakkakeskustelukin osoittaa, niin on näemmä vaikea vetää rajoja, mikä on uskovaiselle suotavaa mikä ei. Eikö silloin omatunto ole se, joka puhuttelee uskon kautta?
Tossa korukysymyksessä oli kyse koruista ylipäätänsä. Korvakoruista olen saanut tietää ensimmäistä kertaa vasta tällä palstalla. Sulle esitän saman kysymyksen kuin tuolla aikaisemminkin, onko sinusta vl:n oppien mukaan parin erottava, jos toinen eksyy maailmaan?
Saarnaajan auktoriteetista... Jos saarnaaja omassa puheessaan puhuu lapsista Jumalan lahjoina ja että hän antaa lapsia niille, joille näkee sen tarpeelliseksi, niin onko sinun mielestä tällöin saarnaajalla oikeus korottaa isät ja äidit muiden yläpuolelle ja jättää huomioimatta lapsettomat ja yksinäiset? Eikö tällaisessa tapauksessa saisi mennä keskustelemaan puhujan kanssa, että nyt en oikein kokenut yhteyttä puheessa Jumalan sanan ja itseni välillä? Vastaapas näihin, vaikka oletkin entinen vl. Voi vl:tkin vastata.
Toivottavasti ymmärsin pointtisi oikein...Mielestäni sinun ajatuksesi ovat tervehenkisiä ja "teoriassa" ja puheissa vl oppi opettakin noin. Mutta käytäntö on, ainakin minun kokemukseni perusteella aivan toinen. Esim. itselleni meikkaaminen ja korvakorujen ei ollut omantunnon vastaista, mutta sen perusteella minun katsottiin kieltäneen teoilla uskoni eikä minua pidetty enää vl:nä ja tervehditty "Jumalan Terveellä".
Sinulla on varmasti erilainen näkemys vl uskosta, koska olet vasta aikuisiällä liittynyt siihen. Itseäni kasvatettiin synninpelossa ja helvetillä pelotellen.
Minun käsityksen mukaan vl:t ajattelevat, että ei ole hyväksyttävää avioitua epäuskoisen kanssa, mutta jos puoliso kieltää uskonsa ei hänestä tietenkään pidä erota, vaan rakastaa samalla tavalla kuin ennenkin ja rukoilla hänen puolestaan.(olisihan se muuten kohtuuttoman julmaa!)
Varmasti puhujan kanssa voi ja saa keskustella asioista, mutta mielestäni ei ole suotavaa julkisesti kritisoida "Jumalan sanaa". Nämä ovat vaikeita ja monimutkaisia asioita, eikä yhtä totuutta ole. Kaikilla meillä on kuitenkin oma näkemyksemme ja kokemuksemme asioista. Itse taisin syyllistyä aiemmassa kirjoituksessa liian kärjistävään ulosantiin, mutta ehkäpä tämäkin annetaan anteeksi minulle...
puoliso kieltää uskonsa avioliiton aikana, ei eota tarvitse. Jos puoliso pettää, erota saa, muttei ole pakko. Mutta jos eroaa, uusiin naimisiin ei saa mennä, jos puoliso vielä elää. Tämä kerrotaan varsin selvästi raamatussa.
Viimeiseen jakeeseesi viitaten: ei tulisi mieleenikään mennä asiasta hyvälläkään puhujalle puhumaan, vaikka emmen lapsia ole saaneetkaan.
Toivoisin sinulta perusteluja lapsettomuutta käsittelevään ajatukseesi. Onko meidän todellakin vain sulatettava ylimielisyys lapsettomia kohtaan? Onko se oikeaa rakkautta?
En voi väittää, että ylimielisyys lapsettomia kohtaan vl-piirissä saati sen ulkopuolella tuntuisi mukavalle. Olen törmännyt tähän seikkaan valtavasti. Olen jo melko tottunutkin siihen.
Olen ollut n:ssa 6 vuotta. Tänä aikana olen usealle ihmiselle joutunut myöntämään, että Jumala ei ole (ainakaan vielä) sallinut minun ja puolisoni lapsia saada. Jopa äitini on huomautellut lapsettomuudestamme, vaikka taustat tietääkin. Ei vl:t työkaverit ovat pahimpia.
Minulla on muistissa seurapuheita, joissa lapsettomia ei oteta kauheasti huomioon -mutta myös sellaisia, joissa otetaan. Tietenkään ylimielisyys lapsettomia kohtaan ei ole oikeanlaista rakkautta. Moni luulee, että lapset "vain tehdään" ja että raskaaksi tulee heti, kun vähän yrittää.. Itsekin ajattelin enne, että haluan niin ja niin monta lasta jne.
Sanoessani, ettei tulisi mieleenikään mennä puhujalle sanomaan ko. asiasta tarkoitin, että se on minulle vain sellainen asia, jota ei koskaan tulisi tehtyä. Ei riittäisi uskallus. Nykyään ajattelen, että jos tuollaista tilanteita tulee vastaan, niin annan mennä toisesta korvasta ulos.
näin minäkin asiat näen uskon kautta.
Saako käydä elokuvissa? Saako pitää toiseen seurakuntaan kuuluvaa uskovaista uskovaisena veljenä/sisarena?
vain voin vastata ja kertoa että minä olen ymmärtänyt itsensä koristelun ja kaunistelun ja monenmuunkin asian näin;liika on aina liikaa.
itselleni ne olisivat liikaa sillä en pidä muitakaan koruja ja pidän niitä täysin turhana.korvakorujen käyttäjälle voisin sanoa että ovat turhat mutta en pidä syntinä.moni parannuksen saanut luopuu niistä juuri turhuuden tähden!
sisarena/veljenä pidän samoin uskovaa.
mitä tarkoitat seurakunnalla?ev.lut./ortodoksi/helluntailainen...?vai paikkakuntien seurakuntia? herätysliikkeitä?
Uskovaiset eivät käy elokuvissa, kuten ei katso elokuvia televisiostakaan. Sitä ei pidetä sopivana. Elokuvista on vaarana saada vääriä malleja elämään.
Korvalehtiin en ole koskaan kiinnittänyt huomiota. Ja tossa totesinkin, että uutena asiana tuli itselleni esille.
Minusta on väärin tuomita ihmisiä täällä maan päällä. Me vl:laiset voidaan julistaa lohdutuksen evankeliumia sitä janoaville, mutta me ei voida toimia tuomarina muille ihmisille, että onko taivaskelpoinen vai ei. Täytyy todeta, että vl:set ovat samanlaisia ihmisiä kuin muutkin samoine kiusauksine ja hairahduksine ja vikoineen sillä erolla, että on sydämen usko ja halu kuulua Jumalan valtakuntaan lisänä.
Kylläpä palasi nopeasti ruotuun. Miten muuten on tulkittavissa, että sallit vl-uskovaisille yleisesti niitä luettelemiasi vapauksia joita itse tarvitset, mutta olet heti tuomitsemassa toisia vaikkapa tv:n katselusta kun et itse niin tee? Teit oikein avauksen siitä, että kiellettyjä asioita ei ole, on vain omantunnon kysymys mitä voi tehdä ja mitä ei. Itse syyllistyt mielestäni samaan, mistä veeälliä syytetään, kun alat ohjailemaan esim. toisten tv:n katselua määrittelemällä mikä on uskovaiselle sopivaa. Mielestäni olet kaksinaamainen.
Juu mietiskelin tuolla aiemmin sitä korvisasiaa, jotta, loppujen lopuksi, miksi ei.. Oikeastaan ilmaisemallasi tavalla sen voi ajatella: liika on aina liikaa. Asia tietysti on aika suhteellinen. Mutta noin sen voi ajatella. Ihmisen kuitenkin pitäisi säilyä Jumalan luomana eikä liikaa alkaa itseään muuttamaan. Kohtuus kaikessa, muussakin pukeutumisessa ja olemisessa.
Minua ei pelota mikään. Se että on koneen ääreltä vähän aikaa poissa, ei tarkoita välttämättä sitä, että jotain pelottaisi. Tietääkseni en ole ohjannut ketään. Olen kirjoittanut siitä, mikä on uskovaiselle sopivaa ja mikä ei.
Minä en lähtisi haukkumaan toisia. Se on raukkamaista... varsinkin anonyyminä.
Sinäkin tulkitset Raamattua kirjaimellisesti. Ei ole mitään Isähahmoa ylhäällä. Isä tarkoittaa Jokaisessa ihmisessä olevaa jumalallista Henkeä, Jumalaa. Poika tarkoittaa ihmisen persoonallisuutta.
Onkohan sinulla sielussaasi ymmärrystä millaista vahinkoa saatat saada aikaan kirjoituksellasi?
"Tv ja videot saa olla kotona,"
Tuo on suora valhe. "Televiso ei ole kristityn kodin huonekalu" kuuluu se vanha mutta edelleen pätevä lause joka on meidän ihan hyvä edelleen musitaa. Olihan muuten taas hiljattain Päivämiehessä (tai Siionin Lähetyslehden kirjoituksessa, en ole varma kummassa).
Et ilmeisesti lue kristillisyyden kirjoituksia?
Television hankinta kotiin osoittaa että jumalanlapsi on liukumassa tai vaarassa liukua Jumalan valtakunnan ulkopuolelle. Sellaisia riskejä ei ole uskovaisella varaa ottaa. En menisi suosittelemaan!
Setäni on saarnamies ja me olemme kyllä puhuneet nämä televisioasiat moneen kertaan läpi.
Miksi korjaisin? Se että laite fyysisesti sijaitsee jonkun kotona, ei tarkoita vielä sitä, että silloin olisi ajauduttu hurttuuden teille. Jos antennipiuha ei ole seinässä eikä kyseenomaisesta laitteesta katsota muuta kuin omia tuotoksia.
Te varmaan olette keskustelleet myös netin tarjonnasta ja kotona olemisesta. Miten se sinun mielestäsi poikkeaa tv:stä? Netissä on tarjolla vielä paljon pahempaa ja helpommin.
Selittelyn makua.
Jumalanvaltakunnassa meillä ei ole syytä alkaa lievennellä sielunvihollisen kavalien houkutusten suuntaan, sillä synti tekee matkan hitaaksi. Synninluvallisuuden tieltä on lyhyt matka maailmallisuuteen.
Ei tullut vastausta viimeisimmässä viestissäni roikkuvaan kysymykseen netin vaarallisuudesta. Sitten uskon veljet arvostelevat selittelijänä. Osuiko ko. kysymys arkaan paikkaan?
Netin kautta levitetään lapsipornoa sun muuta, mitä tv ei VIELÄ harrasta.Tosi kyllä, että TV:stä tulevassakin suurin osa on täyttä soopaa ja irstailua. Nostan hattua niille, joilla ei ole TV:tä.