Tästä nyt on jo puhuttu iät kaiketi, mutta kysyn vielä. Eli te jotka ette autoa saa ajaa, niin ajatteko sitte mopoa?? Eihän siinä edes ole mitään korttia, joka siihen tarvittais nii miten sen joku veis.
Oon ite alkanu tota harkitseen ku pitäis muuttaa paikkakunnalle jossa ihan surkeet liikkumismahikset. Sen lisäksi tiedän millon kohtaus tulee.
Oon muuten kuullukki ihmisistä jotka ovat saaneet muutamista kohtauksista huolimatta pitää ajo kortinsa koska tietävät millon kohtaus on lähellä ja koska se on ollu niille "elinehto".
Oon ite alkanu tota harkitseen ku pitäis muuttaa paikkakunnalle jossa ihan surkeet liikkumismahikset. Sen lisäksi tiedän millon kohtaus tulee.
Oon muuten kuullukki ihmisistä jotka ovat saaneet muutamista kohtauksista huolimatta pitää ajo kortinsa koska tietävät millon kohtaus on lähellä ja koska se on ollu niille "elinehto".
Vastaukset 65
Vanhimmat
sanottiin, että en saisi ajaa, mutta esim Hugo on sitä mieltä, ettei pitäisi mopoiluun ylettyä ajokiellon...tiedä sitten miten on.
Samoin olen itsekin kuullut ja täällä palstalla lukenutkin, että ei kaikki lääkärit ota ajo-oikeutta pois - outoa ja minusta ihan väärin! Kyllä nämä perusjutskat pitäis mennä samalla tavalla kaikkialla kotipaikasta ja lääkäristä riippumatta! Mun olis kanssa hirmu tärkeää saada ajaa, koska asun ihan korvessa ja julkiset yhteydet on talvellakin huonot, mutta kesällä liki olemattomat.
Sit harmittaa, kun jotkut saa ajaa ja mie en - olen siis kateellinen YÄK!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=3000000000000011&posting=22000000017263457
;))))) pöristelläännnnn....... ;))))))
auta kertauskaan, kun kuitenkin korvausvelvollisuus onnettomuustilanteessa on kokonaan minun, jos lääkäri on asettanut ajokiellon...näin on virkavallan edustaja tiukoin sanoin ilmituonut kun keskiviikkona asiaa tiedustelin...eli on aika tuoretta tietoa.
Thanxxxxx!!
aina tulee esiin se korvaus.
Mopollakin pystyy toisen vammauttamaan.
Jos mopolla saa toisen vammautumaan, niin kyllä sen saa polkupyörälläkin. Eikö epileptikolta pitäisi kieltää myös lailla myös polkupyörällä ajo, jos on ajokielto? Mielestäni olisi ainakin loogista, sillä liikenteen seassa sitä polkupyörällä ajetaan.
kokonaan karsittava jos tälle linjalle nyt alatte.
Kotona vaan kaikkien oltava ja istuttava hiiren hiljaa.
Eihän Epiläiset saa näkyä eikä kuulua.
Joten pointtini on nyt se,
että lopetatte sen liioittelun ja käytätte edelleen sitä maalaisjärkeä mitä teillä varmasti on,
kun siellä liikenteen seassa liikutte auton kanssa.
Tämän esitin kärjistyksenä niille, joiden mielestä epilepsiaa sairastava ei missään nimessä saisi ajaa autolla. Asia ei todellakaan ole yksinkertainen ja jos ajolupa on, niin saahan sitä ajaa. Joku vaan todellakin sanoi, että mopolla voi tappaa ja kyllä pyörälläkin. Joten kyllä se samaa asiaa on. Monestihan polkupyörällä pääsee jopa kovempaa kuin 40 km/h.
Kyllä mopoonkin tarvitaan kortti!!!
Ei tartte jos on syntynyt ennen vuotta 1985(?). En oo varma tuosta rajasta oliko -85 vai -86. jotain niillä main se on.
Nimittäin Vanhakorttilaiset saavat ajaa, niin saan minäkin mopoilla. Ja varmaan korvaamme tietysti jos töppäämme.
Poliisihan ei näe miksi ajokielto on, sinne menee
paperi jossa ei lue kiellon syytä ja tämä on fakta tieto eikä mikään satu.
Skootteri piaggio pörrää huikeesti ja hienoa ajaa kesäisin kuumalla ;)) ja krampit nukkuessa. minimaalinen vaara on tietysti olemassa päivä pökräyksiin mut... elän kun tunnen valveilla ollessani itseni täysin... jopa työkykyiseksikin.
Jos asia menee oikeuteen, niin sitten en olekaan aivan niin varma, että saadaanko jopa ajokiellon syy selville. Katsoin juuri Neuron sivuja ja siellä lääkäreille järjestetään asiasta koulutustilaisuus ja muistaakseni Mikael Ojala on henkilö,joka on asiantuntijana asiasta valistamassa käytäntöä ajokieltoasiassa. Olisi todella mielenkiintoista saada tietää, että mitä Mikael kertoo lääkäreille ja asiaa saada yhtenäiset menettelytavat.
paska neurologi.
Lomailija palasi ja heti sivusi
aiheesta.
Oliko kiva loma??? Hienoa kun palasit!!!!
Mä lähden ostaa jääteleö, mutta olisi kiva tietää perusteluja, että miksi paska MO.
No joo sauvatar. Aikuinen ihminen ja morkkaa henkilökuntaa ku joku menee pieleen.
Kärsivällisyyttä kehiin!!
Emmäkään oo aina lääkärini kanssa paras kaveri ollu mut kyllä mä nytte oon oikeenki tyytyväinen siihen. -Oma asenne ja tyyli ilmaista asiat ratkaisee yleensä suuretkin ristiriidat!!
Lue itte neuroksi jos kaikki on tyhmiä ja osaamattomia.;)
Edellisten töppäilyjen jälkeen musta
tuleekin alan paras ja sitä omakohtaista
kokemusta on paljon miltä kohtaukset
ja sivuoireet ym... tuntuu :))))
koska olin hänelle vain se koekaniini,
jolle liian nopeasti purki ja lisäsi
jatkuvasti UUSIA lääkkeitä.
Elimistö ei saanut rauhassa edes
tottua uusiin lääkkeisiin,
kun tuli kohtaus taas alkoi purku
ja vaihto jne....
Oli paljon muutakin ....
Soittoajat vain 5 min.
ei käyntejä vaikka olin tosi
huonossa kunnossa.
Hylkäsi heti leikkausmahdollisuuden
sitä selvitämättä.
Enempää en jaksa muistella.
Ihanaa oli palata palstan pariin
ja nyt oon heti koukussa teihin :))
Niin pitääkin!
Jos tommonen viel toistuu niin käske tilata ambulanssi. Kyllä ne kuskaa sut sairaalaan ku sanot että pelottaa ja tutkimukset alkaa heti:)
Säkin oot jo ihan koukussa vai mitä ?
Heti kun tulee sopiva tauko niin
istua päräytän ja alan naputtaa.
Kamala tämä puheripuli.
Taas mokasivat - syyskuun alussa
on Neuro ja sitä ennen piti olla
tehty Neuropsykologintesti ja aika
sinne tuli niin,
että se aika on mun Neuron jälkeen.
Kyllä taas alkaa riittää.
Tarvii soittaa puh.aika Neurolle
ja kysyä tosta vielä jos hommaisivat
mulle sen ajan nopeammin.
Siitä masennuksestakaan ei aikaa
ole vielä tullut, joten hidasta on.
En edes jaksa usko,
että se aika on ennen mun Neurolle menoa.
sitten aina tulee nuota harmia...
Mä sain ihan yllättävän nopiaan masennukseni takia sen ajan, kun on jo ens viikolla. Onneks, kun sitten on mahdollisuus päästä sitä koulutusasiaa viemään eteenpäin. Mä kun en kuulemma voi mennä uudelleenkoulutukseen muuten kuin omalla kustannuksella ilman masennuksen hoitoa - hassu juttu!
Koukussa??? Minä??? ILMANMUUTA =))
papereissa,
että saa käyttää lääkkeiden
koekaniinia ja pompotella
Neurologeilta toisille,
ja muutenkin kohdella kaltoin :(
Ei vaan,
nyt pitäisi lähteä perheen kanssa
Lintsille.
Mini hame ja toppi, sekä kunnon
aurinkokertoimet suojaksi ettei pala.
Kurja juttu, ei muuta kuin masennus
kuriin ja sitten kouluun ja suuret
opintovelat päälle kuten mullakin on.
Helpommin sanottu kuin tehty.
Eikun positiivisilla asioilla eteenpäin, mitäs sitä pahoja muistelemaan. Muista muuten, että Linnanmäellä kamalan kuuma helvetti, kun se on asfalttiviidakko! Älä vahingoita siellä sitten itseäsi!
Voihan siinä käydä aika monella muullakin tavalla. Miksi päivystykseen tekeminen saisi tutkimukset heti alkamaan, jos niitä ei ole muuten tehty? Onko se talon sisäinen ohjesääntö vai mistä olet saanut sellaista tietoa? Tuohan olisi tärkeä tietää, että pitääkö paikkansa, joten kerro että mihin perustat tämän.
päivystyksessä ei ala välttämättä
sen kummemmat tutkimukset,
kun katsotaan onko mustelmia isompia
ruhjeita ja jos ei ole niin ehkä
pidetään yön yli tarkkailussa ja
aamulla kotiin pois toisten jaloista
ja suurimman osan ajasta saa viettää
sängyssä käytävällä.
Näin täällä Helsingissä.
Kaikki meni hyvin ja kävin jopa
hurjissa laitteissa joissa en ole
käynyt moneen vuoteen.
Ihana päivä ja jaksoin olla iltaan asti.
Pitkästä aikaa hyvä fiilis.
Ajattele, vielä vuosi sitten en voinut kuvitellakaan,
että voisin vielä PYÖRÄILLÄ, UIDA, LINTSIN LAITTEISSA KÄYDÄ, RULLALUISTEILLA.
Nyt teen kaikkea näitä !!!
Elämä on IHANAA !!!
Kaikki vain siitä johtui,
kun söin lääkkeitä jotka teki
kamalia tasapainohäiriöitä.
Onneksi ne lääkkeet on purettu jo pois.
Nyt Keppran pudotus on alkanut
hyvin tosin pärjään vähemmillä
yöunillakin ja oon joka aamu 7.00
keittämässä kahvia ja nukkumaankin
menen vasta 24.00.
Ennen menin aina tasan 22.00 ja
nykyisin mua ei siihen aikaan nukuta yhtään.
Masennuksesta ei häivääkään,
mutta tutkimukseen menen kunhan
sen ajan saan.
Tietkö,
jotenkin alkaa olemaan liian terve olo ;))
Ohos, oisko pelkästään lääkityksestä johtunut? Hienoa, että voit paljon paljon paremmin ja kohtahan ja varmaan jo nyt tuntuu siltä, että et edes ole sairas. Toivottavasti kuitenkin osaat tuntea rajasi ja hoitaa nuo asiat. Tuntuu todellakin, että olet edennyt parempaan suuntaan hurjasti ja älä anna nyt kohtauksen yllättää ja vahingoittaa itseäsi, kun alat tuntemaan itsesi täysin terveeksi. Onhan se hienoa, jos olet saanut vähemmän kohtauksia... HELVETIN HIENOA!
Oisko kohtauksesi voineet johtua psyykkisitä syistä sitten ja lääkäreiden diagnisoimasta masennukseta? Nythän vaikuttaa, että kun Sinulla on hyvä fiilis, niin ei Sinulla ole epilepsiasta tietoakaan. LOMA taisi tehdä Sinulle todella hyvää... perkeles, kyllä tekisi minullekin, mutta eihän opiskelija lomapäivää saa mistään.
Oon saanu epi-diagnoosin ekalla kerralla ku kohtaus tuli.
Samoten mun lääkityksiä on joskus tarkenneltu ku oon saanu rajun kohtauksen ja joutunu osastolle muutamaksi päiväksi.
Sain kotiin sen vammaistuki lausunnon
ja siihen oli laitettu jo valmiiksi
Masennus enkä ole vielä edes
käynyt siinä testissä.
Neurologi oli itse päätellyt,
että olen masentunut ja totta v.....a olin,
kun lupasivat tutkia jotta pääsisin
leikkaukseen ja sit kaikki perutaan.
Jos alan saamaan taas kohtauksia niin
tipun kyllä ja tosi korkealta,
mutta mulla on sut ja teidät
( melkein kaikki ) tukena niin
enköhän selviä siitäkin.
Loma teki hyvää ja ens viikon jälkeen
lähden taas 2vk;n lomalle. Jeeee-eeee ;)))))
Nyt laulelen; OON VOIMISSAIN MÄ VAHVA OON......
"Sain kotiin sen vammaistuki lausunnon
ja siihen oli laitettu jo valmiiksi
Masennus enkä ole vielä edes
käynyt siinä testissä".
Jos katsot lausunnon mielestäsi virheelliseksi, niin pyri korjaamaan tuo lausunto.
Tiedustele myös ko. lääkäriltä syytä siihen miksi hän katsoi Sinut masentuneeksi.
Jos paperit jatkavat matkaa eteenpäin, niin silloin niitä on vaikeampi korjata.
Sinuna pyytäisin uuden lausunnon josta masennus on jätetty pois -siis jos siihen on aihetta.
Itse sen parhaiten tiedät ja mikä osuus on väärillä lääkkeillä ollut.
Tosin saattaa käydä lekurin kunnian päälle, mutta älä anna periksi, sillä lause masennus saattaa aiheuttaa Sinulle jälkeenpäin suuriakin vaikeuksia etuuksisi.
Sano ne julki, että mitä vaikeuksia voisi aiheuttaa. Jos lääkäri on diagnisoinut masennuksen, tämä lausunto auttaa Sauvatarta saamaan tämän tuen ja ei masentuminen ole mitenkään leimaavaa ja kuten Sauvatar sanoi, niin totta hitossa kaikki vaikeudet ovat masentaneet. MUTTA jos sinulla Pärre on tietoa, että tästä lausunnosta tulisi jotain vaikeuksia joskus, niin voisitko kertoa sen. Tuollainen epämääräinen vihjailua johonkin vaikeuteen on mielestäni aika turhaa muuten ja olen varma, että Sinulla on siihen syysi ja ole kiltti ja sano ne julki.
Tosin hieman vaikuttaa, että voi olla, että vain oma asenteesi masentuneita kohtaan on se mikä nyt puhuu tuota lausuntoa vastaan. Toivon ja uskon, että näin ei kuitenkaan ole. Eli jään odottamaan perustelua, että tuohon pitäisi "korjaus" saada. Mielipiteeni on, etä ihminen todellakin saa olla masentunut ja sitä pitää sitten hoitaa ja etenkin tässä tapauksessa masennuksen merkitseminen diagnoosiin tekee Sauvattarelle varmasti hyvää, sillä näin hän tulee todennäköisesti saamaan tukea, jota ei muuten välttämättä saisi. Kelan päätöksiä sinänsä on vaikea ennustaa, mutta niitäkin päätöksiä saa valittamalla muutettua oikeaksi, kunhan ensin saa jonkinlaisen päätöksen ja toivottavasti nyt saa heti oikean päätöksen ja hyväksyvän.
Merkitäänkö masennus jotennkin rekisteriin ja ihminen on leimattu mielestäsi ainiaan sen jälkeen? Asia ei mielestäni ole näin, ei misssään nimessä. Eiköhän tuo masennus ole niin yleistä, että epilepsia jää sen jalkoihin mennentullen... itse voin sanoa Sauvattaren kirjoitusten perusteella, että Sauvatar on todella ollut ahdingossa välillä ja masentunut ei ole ollenkaan ollut väärä reaktio tai luonnoton reaktio tapahtumaan.
Yhteenveto: Kun apua on saatavissa, niin miksi sitä ei tosiasioilla hakisi?
Molemmat osittain oikeassa,
mutta vein sen lausunnon ja
hakemuksen jo Kelaan ja sanoivat
1 kk:n jonotusajan olevan edessä.
Hugo on oikeassa ton masennuksen suhteen,
mutta toisaalta en hyväksy että se
siellä lukee jo diagnosoituna,
kun ei sitä testiäkään ole tehty.
No, Neurologini on minut nähnyt 2 kertaa.
Ensim. kerran oli tunnin aika ja
seuraavana ylitin puoli tuntia vaikka
aika olisi ollut vain 20 min.
Neurologini itse oli ajoistaan myöhässä,
kuten normaalisti.
Pärre kait meinaa, että Epin tilalle
tulisi Masennus ja sairauteni
tavallaan alkaisi uudelleen ???
Epini, kun alkaa olemaan liian hyvässä hoitotasapainossa.
Jotain tälläisiä MUISTAN itse lukeneeni
jostain,
mutta en tiedä / muista kuinka ne
noihin rahoihin vaikuttaa ???
aina hakea, mutta se pitää olla totuuteen perustuvaa.
Aikaisemmin olen tänne kirjoitellut omista kokemuksista ja kuinka vak.yhtiö aikoi tapaturman laittaa epin piikkiin.
Läpimennessään tuo olisi tehnyt suuren loven ansioihini.
Sama asia se on jokaisen kohdalla, jos katsoo papereissa olevan väärää tietoa.
Kuinka diagnosointi "masennus" vaikuttaa saataviin etuisuuksiin, niin sitä en tiedä.
Pitemmän aikaa kuitenkin Sauvattaren kirjoituksia lukiessani ei mielestäni masennus ole se tärkein pointti.
Tottakai masennusta tulee ja sen kanssa on pystyttävä elämään, mutta se ei välttämättä ole sairaus vaan seuraamus epistä.
Toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan.
Kaikki omasta mielestä väärin olevat diagnosoinnit pitää yrittää oikaista.
Joo kiitos selvityksestä. Näemme asian vain hieman erilailla ja totuuteenhan Sauvatar perustaa hakemuksen, joten sen kanssa ei ole ongelmia. Käsittääkseni tukea haetaan epilepsian ja siitä johtuvan masennuksen vuoksi ja sitten ei välttämättä tiedä kumpi oli ensin... eiköhän tässä ole juuri niin, että ensin tuli mahdollinen epilepsia (johtuuko nyt sitten lääkkeistä vai mistä... todennäköisesti ainakin aluksi ollut muuta kuin lääkkeistä johtuvaa) ja epilepsiasta johtuvien lääkekokeiluiden kautta sitten johtanut neurologin diagnisoimaan masennukseen.
Tuota tietenkin voi ihmetellä, että miten muka neurologi voi diagnisoida masennusta, jos ei ole psykiatrilla käyty. Sauvatar puhuu jotain kokeista tai testeistä... en tiedä, että miten masennus testataan tai kokeillaan, mutta mielestäni psykiatri kai lukee sairaskertomukset ja niiden perusteella tekee diagnoosin.
Paperit jo viety, joten nyt on pulla uunissa, mutta lienee ei ole nyt paperit kyllä aivan täydellisinä siellä. Voi tietenkin olla, jo antaa tuon asian muhia. Aikanaan tulee päätös, jossa varmaan kaivataan psykiatrin lausuntoa... tästä ei Sauvatar varmaan nyt tykkää:). Hermot menee noissa lääkäreissä juoksemisessa rahojen lisäksi... parasta lienee ottaa rauhassa.
Tapaturmajuttusi oli todellakin niin monimutkainen ja jos vakuutus sen korvauksen olisi välttänyt laittamalla tapaturman epilepsian piikkiin, niin en olisi ihmetellyt. Hienosti kuitenkin veit jutun voittoisasti eteenpäin ja pääsit oikealle eläkkeelle.
Lopuksi: Kukaan ei ole valehdellut vaan on käsittääkseni puhunu totta tuossa neurologin lausunnossa, kysymys on vaan varmaan siitä, että onko neurologi pätevä arvioimaan mitään masennusta. Oudolta kuulostaa. Tilanne ratkeaa aikaan:).
Toistan: Joo... avun hakeminen pitää perustua totuuteen. Totuuden monista kasvoista voimaan keskustella sitten vaikka kuinka pitkään. Tässä asiassa ei kukaan ole käsittääkseni edes yrittänyt vääristellä totuutta.
Leikkauskartotus tehdään vain sillon ku lääkehoidolla ei saada tyydyttävää hoitotasapainoa.
Pärre: Tiedustelen vain kuulutko sinäkin niihin "vanhan kansan ihmisiin joiden mielestä masennusta ja näin ollen myöskään depressiota ei ole olemassakaan?? Kaikki on vaan sitä tavallista "päähänottoa" joka nykyään on vaan saanu suuremman painoarvon maailmassa. Ennen ihmisillä ei vain ollut aikaa tommosia miettiä, ja siksi tautia diagnosoidaan nykyään enemmän."
Niin tai näin, mutta tommosta voisi lukea rivien välissä tosta tekstistäsi kohdasta"sillä lause masennus saattaa aiheuttaa Sinulle jälkeenpäin suuriakin vaikeuksia etuuksisi."
Jos ihmisellä on joku diagnoosi niin ei se sen etuuksia vähennä jos se osaa asiansa oikein esittää!! Oon jorissu ko. asiasta lääkärinki kanssa ja hänen kantansa oli että hullujen huonekin voi olla hyvä ratkasu jos semmosta on oikeesti vailla.
Tällä tarkotin sitä ettei masentun ole yhtä kuin kaheli luuseri.
tuota tuota...tuohon haluan sanoa että ei masennukseen tarvita välttämättä mitään "testejä". Masennuksen oireet on nii moninaiset että ammatti-ihminen kyllä tuntee masentuneen ihmisen jo puolesta sanasta..
vanhan kansan ihmisiin.
Itselläni oli paha masennuskausi epin ja tapaturman takia, joten uskoisin tietäväni senkin puolen.
"Jos ihmisellä on joku diagnoosi niin ei se sen etuuksia vähennä jos se osaa asiansa oikein esittää!!".
Diagnoosit on O.K, mutta ne pitää perustua totuuksiin.
Minulle lääkäri sanoi suoraan, että olen masentunut ja itsekin sen myönsin.
Työhulluko olin, niin kyllähän se selvästi masensi kun ei töihin päässyt ja joutui päivät pitkät kotona makamaan.
Aina pitää muistaa se, että oli diagnoosi sitten mikä tahansa, niin sen pitäisi perustua totuuteen.
Niin arvelinkin, tarkistin vain. Kauhistus ku kirjotan muuten surkeeta SUOMEA!
toki käsitän ton mitä tarkotat. Ite oon sitä mieltä että Ammatti-ihmiset, joihin tässä nyt luetaan kaikki peruslääkäreistä ylöspäin, kyllä melko pitkälti havaitsee onko ihminen masentunut vai ei. Sitäpaitsi masennusta tavataan epileptikoilla niin paljo, että eiköhän sauvattaren neuro jo sen oireet yms tunnista, joskin ne ovat moninaiset. Kaikki eivät ole kuten minä, joka aloin vastaanotolla märisemään. Toinen ääripää on ihmiset jotka raivoavat osaamatta hillitä itseään laisinkaan.
Niinkuin itsekin kirjotit "Minulle lääkäri sanoi suoraan, että olen masentunut ja itsekin sen myönsin." oliko lääkäri psykiatri?? Itseltäni asiaa ekan kerran tiedusteli oma neuro.
huh. tulipas kirjotettua, olikohan mikään edes asia tekstiä?!
kuntoutusjaksolla ollessani minulle diagnosoitiin masennus ensimmäistä kertaa -03 ja silloin sen teki psykologi.
Masennus poistui, kun aloitin opiskelun, mutta iski pahempana päälle sitten kun huomasin etten kykene opiskeluja suorittamaan kipujen ja univelan takia.
Nyt tällä hetkellä ei masennusta ole, koska olen tottunut siihen ettei minusta työntekijää enää tule.
hyvää lääketasapainoa ja kun
sellainen saadaan niin se menee
just näin,
että tän puolen vuoden voi mennä
hyvin ja sitten alkaa taas pää
prakailee ja mikään lääkitys ei sovi.
Oon jo kaikki mahdolliset lääkkeet
kokeillut ja meinasin tän Topimax'in
jättää kokeilematta,
mutta onneksi suostuin kokeilemaan,
kun ajattelin että mitä
menentettävää mulla on.
Lueppa aikasi kuluksi mun kirjoituksia
niin huomaat kuinka mua on kusetettu
ja laiminlyöty hoitojeni suhteen niin
ei ole ihme jos siinä jo alkaa masentumaan,
kun kaikki lupaukset joita annetaan
perutaan ja se viimenenkin toivon kipinä
sammutetaan :(
nämä 2 päivää aiemmin :(((
ja sen pohjalta sen hakemuksen täytin.
Masennukseen en edes viitannut.
Psykiatrille pitäsi mennä testiin,
joka arvioi olenko masentunut näin
sanoi Neurologini.
Edelleen ihmettelen kuinka hän oli minut diagnosoinut,
kun en ole testissä käynyt ?
Testissä jutellaan ja kait siellä
jotain palikkatestejä tehdään ???
En ole varma.
Masentuneisuus tulee kyllä Epin
seurauksena sillä kenelle ei tulisi,
joka joutuu käymään saman helvetin
läpi kuin minä.
pahinta aikaa.
Kun piti päivät olla kotoan yksin
ja kaikki kaverit olivat töissä.
Se ei enään haittaa sillä nyt päivät
menee nopeasti ja on paljon puuhaa
ja liikun myös paljon.
Ottaa vaan niin pannuun kaikki paskan
jauhannat mitä ne lupaili ja missä
toivossa elin kun kaikki näytti
niin lupaavalta.
En mä ainakaan nyt ole masentunut.
Kaikki ovat luonteeltaan erilaisia
ja kaikkia luonteenpiirteitä ei
pidä rekisteröidä jonkun sairauden piikkiin.
kaikki hyvä tulee jälkijunassa.
Masennuksesta vielä sen verran, että lääkäri sanoi minulle näin:
"Ensin hodamme tuon masennuksen pois, koska se vaikuttaa lääkkeiden tehoon".
Vastasin hänelle suoraan, että hoida ensin nämä per......... kivut pois selästä, niin masennuskin lähtee.
Kohdallani ainakin masennus oli seuraamus säryistä ja lääkkeiden yhteensopimattomuudesta epin/sydämen ja vatsan takia.
Ilmeisesti lääkäreille on helpompaa hoitaa masennus, kuin ne syyt jotka masennuksen ovat aiheuttaneet.
masennusta ollut sitten jo monta vuotta
" piilomasennuksena " ?
Voisi se näinkin olla.
Koko aikahan tää on yhtä ylä- ja
alamäkeä ollut.
Eniten alamäkeä ja aina olen onneksi
jaksanut nousta ylös siitä.
Oon tunneihminen ja erittäin herkkä,
joten riidellä en jaksa.
Sovinnon teen ennemmin kuin kinastelen.
Miten se luokittelee mulle masennuksen,
eikä määrää lääkitystä ?
Toisaalta olen samaa mieltä ja
toisaalta tuntuu kuin en tajuaisi
koko hommasta yhtään mitään.
Kerro se raha asia,
miten vaikuttaisi esim. mun
kuntoutustukeenko ???
Kantsis mennä.
Oon lukenu hyvinki paljo sun kirjottelujas ja niihin melko paljo vastaillukki.
Oma hoitoni ei oo myöskäänaina ollu ihan mallillaan ja yksityiselle oisin menny jos oisin tienny hyvän.
Nyt on kuitenki kaikki voitava tehty. Vuos sitte olin varmaan aika samassa jamassa ku sä. Siis täysin rikki, mutta nyt alkanu vähän parempi kausi elämässä.
Älä katkeroidu. Ei lääkärit sua tahalleen kiusaa. Jos joku homma ottaa pottuu niin sano suoraan. Itelläni se autto huomattavasti!! Usko pois:) Tuntuu ku ois tullu eri ihminen tilalle!!
Ja muista se sosiaalihoitaja. Ne jos jotku on keskimäärin ERITTÄIN auttamishalusia ihmisiä.
ton takia kirjotinkin tohon "vanhan ajan ihmiset". Eli ne, jotka ikänsä pottuja kuokki. Ei ne kerenny miettii onks ne masentuneita vai ei:)
Oon ite huomannu kans, et mikä tahansa värkkääminen auttaa. Sairaslomat on kauhistuksia!
Vaikea olisi kuvitella henkilöä, joka sanoisi asiat suoremmin ja avoimemmmin niin hyvässä kuin pahassa, joten asioiden epäsuorasta tai suoraan puhumisen jättämisestä ei voi kyllä Sauvatarta moittia. Eriasia, että onko hän aina jaksanut sanoa kaikkea.
Sosiaalityöntekijöistä itsellänikin on hyviä käsityksiä, mutta vain pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla en todellakaan ole tavannut yhtään todella auttamishaluista sosiaalityöntekijää. Heillä kai on asiakkaita niin hirveästi ja palkat pienet ja todelliset resurssipulat.
*Kyllä maalla on mukavaa*.
Ei nämä tekstit tule jälkijunassa, sillä Kelan päätös voi olla mitä vaan ja perustelut myös. Mielestäni voit rauhassa odotella päätöstä ja sitten palata asiaan ja näihin kirjoituksiin, joista mahdollisesti on hyötyä. Muista printata nämä ylös ja tehdä oma kansio, että muistat, että mitä olet Kelaan jättänyt. Myös Kelaan jättämistä papereista ota aina kopiot itsellesi ja laita ne samaan kansioon, niin pysyy asiat järjestyksessä. Muuten niistä ei jälkikäteen kukaan mitään selvää, kun edes itse muista, että mitä oli hakemukseen laittanut.
Neurologi todellakin yleensä pyytää varaamaan ajan psykiatrille ja hän sitten liittää lausunnon hakemuksen tueksi. Hakemuksessa on siis syinä epilepsia ja masentuneisuus ja niistä osoituksena neurologin ja psykiatrin lausunnot. Olisiko nyt käynyt niin, että neurologi on pyytänyt psyatrilta lausuntoa ja laittanut jotain siitä. En oikein ymmärrä, että missä paperissa oli mainittu masennuksestasi... käsittääkseni siis kuitenkin neurologin.
Alkaa tuntumaan, että ei ole välttämättä soveliasta kirjoittaa enää tänne julkiselle palstalle näistä asioista, joten kirjoita minulle, jos haluat. Yritän vastata jotain järkevää, jos osaan. Muista kuitenkin, että asia on nyt siellä Kelassa ja älä nyt stressaa tälla asialla, sillä Sinähän voit mainiosti, kun et ajattel tätä ja pidät lomaa hauskaa!:) Sano, jos haluat sähköpostiosoitteeni tai Sinulla ei sitä ole. Aiempi on vielä toiminnassa.
En tiedä, että mitä totuudesta nyt puhut ja sen pitäisi siihen perustua, kun se perustuu totuuteen. Jos olet itsekin myöntänyt, että olet ollut masentunut, niin olet ollut. Eikö se ole totuus vai onko olemassa sitten joku toinen totuus ja mistä totuudessa tässä sitten puhut.
Sauvattaren kohdalla ei todellakaan mielestäni ole valheesta kyse ja siksi on turha alkaa puhumaan, että hakemus ei perustu totuuteen. Eikö vain? Tästähän nyt kuitenkin puhutaan.
Kirjoita vaan lisää. Minä ainakin sain täysin selvää tuosta ja et ainakaan liian pitkästi kirjoittanut. Kirjoitusvirheitä ei kannata välittää, kunhan saa jotenkin selvää. Tämä siis oma mielipiteeni.
Mielestäni ei monestikaan tarvitse olla edes peruslääkäri, että tunnistaa, että mm. kaveri on masentunut. Minullakin ainakin on kavereita, joiden kanssa voi puhua mitä vaan ja heidän diagnoosit on sitten maallikoiden diagnooseja. Tuskin kuitenkaan kukaan varsinaisesti alkaa kaverina tuomitsemaan ketään masentuneeksi, koska siihen ei ole ammattitaitoa, mutta voi sanoa, että miten on tullut niin vetämätön tai miksi aina nukut ja oisko aihetta hakea apua, kun kokoajan haluat vain esim. kuolla.
Vaikuttaa, että ainakin loman jälkeen olit oikein mainiossa kunnossa epin suhteen. Jos menit huonompaan kuntoon, kun tulit tänne kirjoittamaan, niin ei ehkä kannata kirjoittaa täällä oman itsensä takia tai sitten ainakin pitää vähentää. Ulkona on niin hiton hyvä sää, että jäätelökesää siellä pitää viettää:D.
ja viimeksikin sanoin: Mä en tähän suostu.
Niin ei mitenkään kuultu tuota lausetta,
vaan toimittiin juuri niin kuin
Neurologi päätti.
Katkera en ole vaan hoitojen suhteen
en jaksa parastani uskoa ja kaikki mitä
he jatkossa lupaavat niin niiden varaan
en jää myöskään uskomaan mitään.
Syyskuussa ajattelin käydä siellä Sosiaalihoitajalla,
mutta nytkin kun siitä kysyin
en selvää vastausta saanut.
Siis miten on,
voinko sinne noin vain soittaa
ja varata ajan ?
saanko HUS:n ajanvarauksesta sen numeron ?
C-lausunnossa jonka Neurologini oli
kirjoittanut Kelaa varten. Se oli
ylhäälle kirjoittanut Epilepsia ja Masennus,
sekä numeroita,
en muista niitä numeroita enään
mitä se oli laittanut.
Enkä tajunnut ottaa kopioitakaan
ja aina ennen oon ottanut eli
olen liian rentona ;)
Jos saan kuukauden päästä kieltävän
vastauksen niin silloin palaan s-posti tarjoukseen, kiitos siitä ;)))
mutta tekemistä täytyy olla.
En osaa vaan olla tekemättä mitään.
Jäde maistuu ja ( lihottaa )
täytyy pyöräillä paljon jotta
saa makkarat mahasta pois.
Ei tää mua masenna,
mut näähän on totuuksia mun elämästä.
Elämänkertakirja mun tarttis kirjoittaa
kuinka väärin lääkitty ja hoidettu voi nyky-yhteiskunnassa olla.
Mä hyppään jatkuvasti ulkona ja teen kaikkea
mukavaa ja kotitöitäkin tarvii välillä tehdä.
Saa nähdä sitten syksyllä, kun alkaa pimeä
kausi alkaa tylsyys ja masennus iskee :(
Selvä maanis-depressiivinen tapaus ?
Ajattele 7kk ilman kohtausta,
alan tehdä omaa historiaani ;))))
Tota menoa saa itsellessi ajokortin ja kirjoitat menestysromaanin alta aikayksikön ja sitten ostat taskurahoillasi Ferrarin, kun saat ajokortinkin.
Jokainen tekee omaa historiaa ja uskomatonta, että asia menneet noin paljon parempaan. Eli tämä vuosi on ollut kohtaukseton... HIENOA!
Älä silti todellakaan liikaa rehki ja huolehdi itsestäsi... mä en kyllä jaksa siivota, mutta kyllä kastelen helvetisti välillä kasvimaaata ja kukkia ja kitken rikkaruohoja... yöks;).
on noi hommat mulla edessä sillä
on kasviksia, marjoja jne...
Kunhan vain selkä kestää.
En mä Ferraria osta,
ostan Nissanin tai jonkun muun
kestävän ja suht edullisen ja
jonka varaosiin ei kamalasti mene euroja.
En ole ikinä ajatellut tosissani
ajokortin ajoa nyt kuiskaan sulle
( montako kohtauksetonta vuotta
täytyy olla ? )
Asiaa on jankattu kyllästymiseen asti,
mutta myönnän etten ole lukenut
pahemmin teidän juttuja,
kun ei ole koko aihe kiinnostanut.
Mies ei kyllä luottaisi mun ajotaitoihini
ja taitaisin olla liian arka tänne Hesan
vilinän sekaan.
Ei mennä asioiden edelle ainakaan
auton suhteen.
Mieheni tarvitsisi/ haluaisi jo uudemman
pelin ja ollaan vähän jo katseltu,
mutta saa nähdä milloin se helmi osuu
kohdalleen.
munkaan mielestä noin vain
saa nyt nähdä kuinka käy.
Olette Hugon kanssa molemmat oikeassa,
musta tuntuu että mua taas huijattiin
ton lausunnon kanssa.
Onneksi pääsit masennuksestasi eroon ja
toivottavasti ei tule missään
vaiheessa takaisin ;)
Sauvattaren tapauksessa?????
Luehan näistä kahdesta viestiketjusta Sauvattaren kirjoituksia ja katso päivämääriä.
Pitkään jouduin etsimään, koska en muistanut missä Sauvatar kirosi neuronsa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=3000000000000011&posting=22000000017226131
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=3000000000000011&posting=22000000017237618
Ainakin minä pääsin siihen ymmärrykseen, että vasta neuron diagnosoinnin jälkeen olisi jonkin asteinen masennus iskenyt.
Kiitos muistutuksesta just noin se meni.
Ja yhtä ylä -ja alamäkeä tää on aina ollut,
kun lääkitykset eivät ole olleet kohdallaan
ja päivät ovat olleet pakko jaksaa eteenpäin viedä.
Sitten, kun itse alkaa miettiä Massennusta
niin on helppoa johonkin itsensä luokitella,
kuten jo teinkin ( ja sitähän ei tehdä saa ).
Kuitenkin olen sitä mieltä,
että olen luonteelta tunneihminen ja herkkä,
sekä vahva nainen aina tarpeen tullen.
Jokaisen omaa persoona ei pidä luokitella sairaudeksi.
Huomenna aloitan soitot ja selailen aktiivisena näitä kirjoituksia ja toivon;
Ettei kukaan mene
poistamaan näitä nyt,
kun näitä eniten tarvitsen tuekseni.