miten eroon kuumeesta

todellakin tiedän miltä susta tuntuu!! ennen söin pillereitä, jotenkin se vauvakuume oli siihen syynä että unohtelin ottaa pillereitä. välillä ehkä tahallanikin kun halusin niin vauvaa.. nyt kuitenkin päätin vaihtaa ehkäisyä ehkäisyrenkaaseen. tänään eka rengas käytössä.. kamala tunne kun tietää että vauva ei ehkä tähän elämän vaiheeseen vielä sopisi, mutta mitäs jos ihan vahingossa tulisikin raskaaksi..??

koita kestää..

Itsekin kärsin pahasta vauvakuumeesta. Asiaa ei helpota yhtään se, että kahdella hyvällä ystävälläni on molemmilla pienet pojat.

Poikaystävälläni on edellisestä liitosta tytär. Tuntuu välillä niin perkeleen epäreilulta. Etenkin kun tuntuu, että en edes saa puhua hänelle lapsista, ettei hän vain ahdistu tai koe että painostan häntä.
Ketuttaa.

Yritän olla ajattelematta asiaa, en vain voi sille mitään, että joka paikassa näen lapsia ja onnellisiä äitejä ja isejä, pystyvatsoja, ihania vaunuja, ihania rattaita, lastenvaatteita, lastenleluja...
Töissä luen aina kaikki vauvalehdet.
Netissä surffailen perhefoorumeilla ja lastenaiheisilla sivustoilla.

Olen mm. päättänyt jo rattaat mitkä ostan. Seuraava auto jonka mieheni ostaa, tulee olemaan hyvin tilava takakontista. Tai toivottavasti ainakin.
Olen päättänyt, että synnytän luonnonmukaisin menetelmin (aktiivisynnytys), ja jos mahdollista, niin kotona tai mahdollisimman ei-sairaalamaisessa ympäristössä (tähän myös syynä paha sairaalakammo). En aio hyväksyä yhtäkään mieslääkäriä, -kätilöä tai -gyneä (tosin syynä se, että rakkaani on ainoa mies, joka on värkkini nähnyt, enkä halua sitä muiden miesten näkevän, olkoot vaan vaikka kuinka lääkäreitä).

Vaikka kestovaipoista ollaan monta mieltä, niin aion kokeilla niitä, mitä äitiyspakkauksen mukana tulee.
Varmasti kuulostan tyypilliseltä ideologiselta ensimmäistä lastaan odottavalta (olis vaan se lapsi), ja kokeneemmat naureskelevat, että niin minäkin ajattelin silloin.
Mutta eihän kokeilemisesta ole mitään haittaa. Kukaan ei ole seppä syntyessään (tai siis synnyttäessään....)


Huh, anteeksi pitkä vuodatus.. Helpotti.

12 hyvää syytä hankkia lapsia!

1. Pysyt vireänä!

Aivosi saavat kaivattua liikuntaa, koska tavarat eivät milloinkaan ole siellä, minne ne laitoit, vaan haastavasti hyvinkin luovissa piilopaikoissa. Lehtiroskista ei kannata tyhjentää ennen kuin on ottanut lompakonsa sieltä pois.


2. Tajuntasi laajenee.


Koskaan aiemmin ei mieleesi olisi tullut katsoa tai puolella korvalla kuunnella 1457 kertaa samaa elokuvaa tai TV-ohjelmaa, mutta Muumilakson tarinoiden kohdalla se ei tuota ongelmia.


3. Opit erikoistaitoja.


Esimerkiksi pizzan tekeminen yhdellä kädellä ei ole pikkuvauvan vanhemmalle temppu eikä mikään. Erityisen hienoa on bravuuri, kuinka juusto raastetaan lapsi sylissä.


4. Opit sosiaaliseksi!


Sinun ei tarvitse käydä yksin edes vessassa.


5. Saat uuden sisustuksen.


Kun ennen keittiösi pöydän alla ei ollut mitään, nykyään siellä on 3- 5 kiloa erilaisia ruuantähteitä, eikä auta, vaikka imuroisit 2 kertaa tunnissa. Pöytä erittää murusia. Sitä mukaa kun siivoat kaksiosi länsisiipeä, itäsiipi alkaa täyttyä erilaisista traktoreista, kaulahuiveista, kattiloista, lehdistä, kirjoista ja ylipäätään kaikesta, mitä ei ole ruuvattu kiinni.


6. Olet aina sen näköinen kuin olisit lähdössä lomalle.


Vauvan kanssa tarvitset tunnin kyläreissulle kutakuinkin yhtä paljon tavaroita kuin normaalille kahden viikon etelänlomalle.


7. Elämäsi muuttuu seikkailuksi.


On jännää huomata, kuinka tyynesti pystyt suhtautumaan siihen, että heräät keskellä yötä jalkopäähän piilotetun leikkipaloauton sireenin ääneen


8. Opit kommandoksi.


Pystyt toimimaan niin hiljaa ja taitavasti, että onnistut riisumaan nukkuvan ihmisen ja vaihtamaan hänelle vaipat, pukemaan hanskat, haalarit, sukat ja kengät sekä siirtämään hänet paikasta A paikaan B - ilman että hän herää.


9. Saat extreme-elämyksiä halvalla.


Base-hyppy ei ole mitään verratuna siihen, jos saat juoda kokonaisen kahvikupillisen rauhassa. Et kylläkään saa.


10. Elämä tuntuu pitkältä.


Yksinkertaisiinkin asioihin kuten lähtemiseen saat helposti menemään hyvin piiiiitkän tunnin.


11. Maailma muuttuu jännittäväksi.


Samastut James Bondiin, sillä sinunkin elinympäristösi on täynnä kuolemanvaaroja: tuoleja, joille voi kiivetä, legoja ja peukalonpään kokoisia ruoka-aineita, joihin voi tukehtua sekä ylisummaan kaikkea mahdollista, mihin ylettyy - ja kaikkeen ylettyy.


12. Koet enemmän ihmeitä kuin opetuslapset.


Kuten että on täysin mahdollista tunkea molemmat jalat tuoliin selkänojapinnojen välistä, vaikka jalka on puolet paksumpi kuin pinnojen väli, tai ettei ole temppu eikä mikään tunkea nenään herne, vaikka sierain on niin pieni ettei sieltä pääse edes räkä valumaan esteettä, mikä estää nukkumisen. Siis vanhempien nukkumisen.


Ja laitan toisenkin, jos vain löydän sen vielä :)

luultavasti siitä ei pääse eroon.se saattaa hellittää hetkeksi,ja tulee taas jossain elämänvaiheessa takasin.mun ei tarvi ku nähä joku haikea raskaus-uni,niin oon monta päivää aivan tolaltani.

Omalla kohdallani edes pientä helpotusta ovat tuoneet seuraavanlaiset konstit:

- Yritys kyllästyttää itsensä aiheeseen vauvakuume esimerkiksi kirjoittamalla (voisihan aiheesta piirtäminen tai haavelaulantakin jotakuta toki auttaa). Mä kirjoitan joskus kuvaten yksityiskohtaisesti niitä ihanuuden hetkiä mitä vauva toisi (tyyliin tuleva isä kaupassa vauvan kanssa) jne. Tai sitten voi kirjoittaa aggressiivisemmin: Senkin idiootti dorka. Mitä sä oikein kuvittelet? Vauva sulle? Järjetöntä. Nyt sä tosiaankin luet tutkintos loppuun ja kattelet työn ensin. Ja hedelmällisyys ei tosiaankaan katoa muutamas vuodes. Muhun ainakin tuo kyllästyttämistaktiikka auttaa jonkin verran, kun sitten tajuan, että tuhlaan aikaa haaveilemalla jostain mulle vielä sopimattomasta.

- Pakottautuminen ajattelemaan faktoja, jotka estävät vauvan saamisen. Jollekin koulu, jollekin isäehdokkaan tai työpaikan puuttuminen, kelle nyt mikäkin syy. Sit voi yrittää muuttaa tilannetta, esim. panostaa teho-opiskeluun. Mun kohdalla tämä tosin oli turhaa, kun aikoinani 19-vuotiaana päätin yliopisto-opiskella mahdollisimman nopeasti että saisin lapsen jopa ennen 25-vuotissynskiä. Nykyistä avomiestä lapsi ei kuitenkaan innosta kuin joskus viiden vuoden päästä kun ollaan 28 :(

- Lohduttautuminen sillä, että aika menee yllättävän nopeasti, jos jälkeenpäin ajattelee. Jos odotusaikasi on vain joku kaksi vuotta, niin voit muistella elämääsi kaks vuotta sitten. Juurihan sekin aika oli. Mun odotusaika on tosiaan vielä viitisen vuotta ( yritysaika ?vuotta ennen tärppäämistä) mutta justhan viis vuotta sitten sain ajokortin, tanssahtelin vanhaintanssit, seurustelin ekaa kertaa..

- Aiheesta puhumattomuus. Eihän asia sillä ajatuksista lähde, mutta ei nyt lisäännykään. Jos mä sorrun puhumaan vauva-asiasta poikaystävälle, oon paljon surullisempi jälkeenpäin, kun taas olen päästänyt aiheen pintaan.

- Tästä palstasta irrottautuminen (hmm...vaikea toteuttaa, mun on pakko lukea tätä) mut jos siinä onnistut, niin hienoa! :)

- Harkitseminen, mikä tosiaan vain lietsoo kuumetta ja mikä auttaa. Moniahan lohduttaa, jos saa hoitaa muiden vauvoja ja samalla näkee, kuinka kova hoitaminen vauvassa on. Mua se vain surettaa ja esim. poikaystävän siskon pariviikkoisen vauvan näkemisen jälkeen oon lamaantunut, ja saan taistella pitääkseni olemuksen ookoona, etten pilaa onnellisen enon iloa. Kyllä mäkin toki siitä lapsesta iloitsen.

- Niiden asioiden tekeminen, mitä ei sitten enää lapsen aikaan niin helppoa ole tehdä: baarittelu (jos yhtään kiinnostaa, mua kyllä itseä jo tympäisee), spontaani lähteminen vähän kaupungille, rauhassa kahville tai yhdelle. Shoppaaminen, jumppaan meno, rannalla olo... onnistuu myöhemminkin, mutta vielä onnistuu erityisen helposti.

- Konkreettinen valmistautuminen. Tätä en itse tee, koska mua se vain innostais vauvakaipuuseen, mutta voishan vauvalle neulominen ja virkkaaminen, satukirjojen ja pikkukenkien ostelu ja vauvakirjallisuuden perehtyvä lukeminen auttaakin.. kunhan pistää sit matskunsa jäähylle kaapin hyllylle välillä ja pyrkii keskittymään muuhunkin.

Jaksele kuumeessasi! Joskus se palkitaan :)