Miksi monet lestadiolaiset pitää gospelmusiikkia syntinä? En ole mikään gospel-fani ja mun mielestä nuorten tapahtumat pyörii ihan liikaa gospelin ja bändien ympärillä, mikä vie huomion pois Sanasta. Moni nuori menee aina vaan niihin tapahtumiin, joissa on parhaat bändit, ja jättää muut väliin... Rautainen Sana korvataan jollain kevyellä spiikillä biisien lomassa. Gospelissa on siis huonotkin puolensa, mutta miksi se pitää kokonaan demonisoida? Monissa kappaleissa on hyvät sanat, jotka rakentaa ja pistää ihan tosissaan miettimään. Mikä siinä on niin kamalaa, jos kuuntelee tällaisia gospelkappaleita aina välillä?
Gospelmusiikki syntiä?
Ihmettelevä nuori
61225
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä. Työni takia olen joutunut/saanut paljon kuunella gosbel
musiikkia. Osa lienee ihan ok. Koskaa se, ei saa tulla rautaisen Jumalan sanan edelle. Jos on kysymys hengellisestä viihdykkeestä / viihteestä on se pois päin Jumalasta viemässä.
Kaikki on syntiä mikää erottaa meidät Jumalasta ja toista ihmisistä. Näinhän se on. Tutkitaan ei vain hutkita ?!
Ihan rakkaudessa neuvo sinulle.
Vaikka et olisi gosbelia ikänäs kuullutkaan, sinulla on monta muuta asiaa tullu jumalansanan edelle.
Olen täällä lukenut kirjoituksiasi
En pidä gospelia varsinaisesti syntinä, mutta on syytä kysyä myös sitä, millaisia vaikutteita gospelartistit tarjoavat? Ajatellaan asiaa erityisesti nuorten kannalta, joita valtaosa gospelin suurkuluttajista on. Entisenä "gospelnuorena" tiedän kokemuksesta, että gospelartisteista tulee helposti nuorten idoleita, joiden mielipiteitä nuori kuuntelee liian kritiikittömästi ja heidän elämäntavastaan otetaan helposti mallia.
Aidosti uskova gospelmuusikko on varmasti parempi idoli kuin suurin osa ei-uskovista julkkiksista, mutta niissä on myös huonot puolensa. Otan esimerkiksi yhden kysymyksen: Kuinka monta sellaista gospelartistia osaat nimetä, jotka esim. lehtikuvissa pukeutuu tavallisen tylsiin perusvaatteisiin, on ilman meikkiä ja hiukset "luonnollisesti" kammattuna (ilman mitään aineita)? Itse en tiedä yhtäkään, joka tekisi niin.
Korostan vielä, etten pidä gospelia varsinaisesti syntinä. Mielestäni siihen pitäisi kuitenkin suhtautua varovaisen pidättyvästi, koska siihen niin olennaisesti liittyvä "gospelkulttuuri" on kuitenkin pitkälti haitallista. Sen kautta gospel antaa nuorille huonoja esikuvia, vie pois sanan kuulosta ja houkuttelee kuulemaan vääriä oppeja ("jätetään raamis nyt väliin ja mennään tonne xyz-seurakuntaan, kun siellä on samaan aikaan se ja se hyvä bändi"), opettaa vaatimaan uskonnollisilta tapahtumilta viihteellisyyttä ym.
Gospeltaustasta pois päässeenä olen nyt surullisena joutunut katsomaan sitä kehitystä, jolla gospelia kaikkine siihen liittyvine ilmiöineen ollaan tuomassa mukaan myös lestadiolaiseen herätysliikkeeseen. Eikö gospelilta voi kohta välttyä enää missään?
Millä lailla gospelia ollaan tuomassa mukaan lestadiolaiseen herätysliikkeeseen?
Joissain paikoissa nuortentapahtumissa soitetaan jo gospelia, nuorisotyön parissa mainostetaan erilaisia gospelkonsertteja yms.
Itse lestadiolaisperheen esikoisena tiedän, ettei tämä ole totta ollenkaan. Gospelhan on ihan hirvistys lestadiolaisten silmissä! Siitä olen itsekin saanut kuulla niin monet kerrat ympäri Suomea asuvilta lestadiolaistutuilta, vaikka itse en enää lestadiolainen olekaan. Kun aloin ostaa Gospellevyjä, siitä saarnattiin minulle kuin se olisi pahempi synti kuin vaikkapa Lordin kuunteleminen.
Paavali tosin sanoo, ettei mikään toisaalta ole synti, mutta se, joka ei ole uskosta ja aiheuttaa omantunnon tuskia, on syntiä. Siksi meidän tulee pidättäytyä tekemästä sellaista, mikä uskon sisaren tai veljen omassatunnossa aiheuttaa tuskia. No, gospellevyt pysyvät hyllyssä kuulumattomissa silloin, kun joku asiaa paheksuva olisi kuuloetäisyydellä.
Mutta lestadiolaisuuteen ei gospel todellakaan ole tervetullut! Sen verra lähellä seurakuntaa elelen vieläkin ja seuraan tapahtumia tiiviisti.