jotenkin assiin ja ADHD:hen?
Minulla on ollut pienestä asti unihalvausta ja harhanäkyjä jos herään kesken unen. Lapsellani on ADHD.
Minulla on ollut pienestä asti unihalvausta ja harhanäkyjä jos herään kesken unen. Lapsellani on ADHD.
Unilepsia
Liittyykö
81460
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
sellaista oireyhtymää kuin unilepsia.
Ehkä voisit vähän valaista, mitä tarkoitat unilepsialla. Narkolepsia on tunnettu nimitys yhtäkkiselle nukahtelulle kesken päivää.
Unihäiriöt ovat hyvin tyypillinen liitännäisoireisto neuropsykiatrisissa häiriöissä. Ei liene ainakaan AD/HD-henkilöiden osalta tiedossa unihäiriöiden etiologia, onko niitä alusta asti vai syntyvätkö ajan myötä. Jollakin tavalla ne kuitenkin kietoutuvat tarkkaavaisuushäiriön oireisiin.
Tarkkaavaisuushäiriössähän aivojen sähköinen toiminta on hidasta, johon AD/HD-henkilö yrittää sitten saada liikettä ajatustoimintaan satsaamalla tai ylenmääräisellä liikehtimisellä tai puhumisella. Voisi ajatella niin, että jos AD/HD-henkilö ei näin toimisi, hänen päänsä kopsahtaisi unesta raskaana maahan.
Ei olisi lainkaan kaukaa haettua sekään, että hapenotto voi olla heikkoa ja sen takia aamuinen zombie-kankeus ei ole mikään ihme. Toisaalta illalla uneen laskeutuminen voi olla ongelma, joka siirtää myös aamuvirkistymistä osaltaan.
Levottomien jalkojen oireisto liittyy myös yhteen tarkkaavaisuushäiriön kanssa, koska molempien takana on dopamiiniaineenvaihdunnan häiriö. Unen aikana voidaan rekisteröintitutkimuksella myös todentaa saman dopamiiniongelmatiikkaan kuuluva PLMS (=periodical legs movement syndrome). Viimemainittu kuluttaa unen aikana energiaa, joka heijastuu unen virkistämättömyytenä ja helppona väsymisenä.
Kansainvälisissä lähteissä on vastaani tullut REM-unitutkimuksissa (haku: REM-sleep)seikka, joka voi vaikuttaa päivänaikaiseen väsymiseen. Sellaisilla henkilöillä, joilla REM-jaksot olivat liian pitkiä, esiintyi päivän aikana väsymistä. REM- tai suomalaisittain vilkeuni on unen eri jaksoista valvetilaa muistuttava tila ja siten kuluttaa energiaa.
Asperger-henkilöiden unta on tutkinut tällä haavaa HYKSin neuropsykiatrian poliklinikan apulaisylilääkärinä toimiva LT Pekka Tani. Hänen väitöskirjansa on luettavissa internetissä.
Onko narkolepsia sama kuin uniapnea.. ei kai ?
Aivosähköstä.. siitähän on ymmärtääkseni pitkälti kysymys kun puhutaan epilepsiasta ?
Onkohan näillä asioilla jotakin tekemistä keskenään ?
Autistisillahan esiintyy usein myös epileptisyyttä kun kyse on aivojen tomintahäiriöstä.
Kaikilla ihmisillä joskus jollakintavalla voi esiintyä sellaista hetkellistä "seisahtuneisuutta". Itsellänkin joskus on ollut niitä hyvin lyhytkestoisia ohimeneviä oloja kun sit sävähtää taas "tajuihinsa" ja on kuin olisi ollut pidempäänkin poissa tajuavasta todellisuudesta.
Tuskin tuollaiset satunnaiset liittyvät senkoommin as-oireiluuni.. lienevät yleisinhimillisiä oireita ?
Niin narkolepsia tarkoittaa, kuten jo valaisinkin, nukahtelusairautta ja uniapnea puolestaan unenaikaisia hengituskatkoksia, noin pääpiirteissään. Molemmat liittyvät keskimääräistä enemmän niin tarkkaavaisuushäiriöön kuin Aspergeriinkin.
Samoin epileptisyyttä havaitaan enemmän neuropsykiatristen oireistojen yhteydessä.
En tiedä, miten tämän aivosähköasian käsität, mutta kun kirjoitin aivojen sähköisen toiminnan olevan hitaampaa, en tarkoittanut sen olevan pysähdyksissä enkä seisahtuneisuutta.
Lisäksi epileptiformiset poikkeavuudet havaitaan yleensä ohimolohkoilla.
Tarkkaavaisuushäiriöiset puhuvat usein zombina olemisesta, kuin eläisi sumussa. Tämä on sitä hidasta aivojen pyörimistä. Tai hyvin käytännöllinen esimerkki voisi olla vaikka jääkaappiin mädäntyneet ruokatavarat. Jääkaappia voi käyttää monta kertaa päivittäin, mutta ei ikäänkuin tajua vihanneksissa tapahtuvaa mädäntymistä, vaikka siitä tekisikin näköhavainnon. Aivot eivät siis kuljeta viestiä toimeenpano-osastolle, niin että syntyisi halu kiikuttaa kapiset kaalit kompostiin. Tänään sitä sanotaan tarkkaavaisuushäiriöksi, mutta ehkä tulevaisuudessa se onkin tiedostamisen häiriö.
Puhuit tosta dopamiinista ja vähäisillä tiedoillani liitän sen yhteyteen endorfiinin. Tuli vain mieleen, että tuollaisiin esimerkki jääkaappi vaivoihin auttaa mielekäs liikunta ja muu mielekäs tekeminen.
Liika nukkuminen (riippuu elämäntilanteesta) ja muu toiminnallinen vajavuus eli ei tarpeeksi sisältöä päivissä ja huono ilmanlaatu pahentaa mun mielestä ongelmaa. Myös valaistuksella voisi ehkä vaikuttaa asiaan (kirkasvalohoito, erilaiset valopisteet eritasoissa)
Niin ja kun puhutaan mielekkäästä ja riittävän aktiivisista päivistä tähän asiaan tulisi ottaa aina huomioon yksilön oma kanta siitä, mikä on se riittävä määrä ja tekemisen laatu. Kyllähän kaikki ihmiset tavalla tai toisella, kukin ajallaan, oireilevat heidän elämäänsä haittaavista asioista.
Miksi pilata omaa elämäänsä, omia suunnitelmiaan muiden takia. Mikä on se hyötysuhde tai palkinto tällaisessa toimintatavassa? Ketä tämä palkitsee?
Todellakin, dopamiini on mielihyvää tuottava välittäjäaine. Mutta tarkkaavaisuushäiriöisten käytössä sitä on liian vähän, siksi he helposti addiktoituvat saadakseen dopamiinia ja mielihyvää tuottavia kokemuksia lisää.
Voi olla, että joillekin on apua liikunnasta jääkaapin siivoukseen. Kaikille ei ole. Mielekkäästä tekemisestäkään ei ole puutetta. Nyt en kirjoita tätä lainkaan valittaakseni, vaan siksi, ettei tarkkaavaisuushäiriöön liittyvää fatiikkia ja erillään esiintyvää kroonista väsymysoireyhtymää tunneta tarpeeksi. Näistä kärsivät joutuvat usein juuri sinun kirjoittamasi tekstin kaltaista ikävää kohtelua.
En nuku liikaa, nukun juuri sen verran, kuin lääkkeet unta antavat. Uni ei vain virkistä minua. Jos joskus jaksan kävellä edelliseltä bussipysäkiltä, voin seuraavana päivänä niin väsynyt, etten kykene nousemaan vuoteesta. Kirkasvalohoito on teoriassa oivallista, mutta minulla on valoyliherkkyys, joten en voi käyttää sitä hoitomuotona. Pärjään vähällä valolla.
Zombina ja aivosumussa elää Suomessakin suuri sakki. Monet syyllistetään psykiatrisiksi masennuspotilaiksi, vaikka se olisi vain sekundäärinen ongelma. Amerikassa kampanjoidaan aivan tuota pikaa CFS:n Chronic Fatigue Syndromen tuomiseksi laajemman yleisön tietoisuuteen. Milloin se tieto tavoittaa Suomen?
vaikka kuinka kauan Suomessakin.