elikkäs itse olen ms-diagnoosin juuri saanut ja mietityttää tulevaisuus. Minkä alan töitä te jo diagnoosin saaneet teette?
Eikö työn pitäisi olla melko kevyttä?
Mulla nyt uusi koulutus hakusessa.
Kiitos, jos joku viitsii vastata.
Eikö työn pitäisi olla melko kevyttä?
Mulla nyt uusi koulutus hakusessa.
Kiitos, jos joku viitsii vastata.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mut uudelleenkoulutettiin merkonomiksi ja nyt työskentelen toimistossa.
oon visualisti ja ne hommat kai on lopetettava nyt kun tasapaino on alkanut heitellä.
Olen sairastanut ms-tautia 2002 asti. Jo ennen sairauttani olin hoitopuolella raskaassa työssä. Tällä hetkellä jatkan samaa mallia työskentelen selkäydinvammaisten kanssa, kuntoutan niitä vamman jälkeen.Työ vaatii paljon fysiikkaa ja psyykkistä puolta. Ainut mistä olen luopumut näiden vuosien aikana on et en tee enää yövuoroja, haluan pitää itselläni jonkin laisen rytmin ja tarvittavan unen.Kyllä joskus tuntuu et en jaksa mutta työssäni kaverit tietävät ms-taudista niin voin sanoa et antakaa mulle hetki aikaa ladata itseni taas virtaan.Hyvää kesän jatkoa teille kaikille ja pitäkää lippu korkealla=)
että joku ms-tautiin sairastunut "pystyy" tekemään raskasta työtä. Itse ole vasta diagnoosin saanut ja tuntuu, että elämä on jo eletty. Vasta 2 hyvin lievää pahenemis vaihetta ollut.Kai se tästä :)
kesän jatkoa kaikille!
edelleen.
Diagnoosista aikaa kymmenen vuotta.
Tsemppiä ja Hyviä vointeja!!!
Mut diagnosoitiin kaks viikkoa sitten ja tänään kirjoitin uuden työsopimuksen. Lähin esimies tietää, työkaverit ei. Teen työtä pääsääntöisesti päätteellä ja lisäksi on työmatkoja. Tuntuu tosi hyvältä, että saa tehdä töitä, tilanteesta huolimatta. Tosin oireet tähän asti vain voimakasta tunnottomuutta, huimausta ja lihasvoiman vähenemistä relapsien aikana. Silti tulevaisuus pelottaa.
Olen freelance-toimittaja ja diagnoosin sain alkuvuodesta. Niin kauan ajattelin tällä alalla jatkaa, kun teksti pysyy ymmärrettävänä. :) Minulla oireet ovat tähän asti olleet lähinnä raajoissa (puutumisia) ja tasapainossa, joten työhöni ne eivät ole pahemmin vaikuttaneet. Koska kielen ja asiakokonaisuuksien kanssa työskennellessä kognitiiviset oireet eivät ole kovin tervetulleita - tai eipä niitä tietenkään minkään muunkaan alan ihmisille toivoisi - tulvaisuus tietysti hieman pelottaa. Mutta näillä eväillä mennään niin kauan kuin pystytään, toivoen parasta ja peläten pahinta.