Hei!
Miten te foorumilaiset suhtaudutte tilanteeseen, että liikkuisitte ex:änne ja hänen uuden tyttöystävnsä kanssa. Etenkin, kun ex:ä on vastikään löytänyt nykyisensä. Liikkuisitteko heidän kanssaa vai olisitteko omissa oloissanne? Kun ottaa huomioon, että muuta seuraa ei ole tarjolla eli ystävät ovat finaalissa.
Miten te foorumilaiset suhtaudutte tilanteeseen, että liikkuisitte ex:änne ja hänen uuden tyttöystävnsä kanssa. Etenkin, kun ex:ä on vastikään löytänyt nykyisensä. Liikkuisitteko heidän kanssaa vai olisitteko omissa oloissanne? Kun ottaa huomioon, että muuta seuraa ei ole tarjolla eli ystävät ovat finaalissa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Pakko kyl sanoa et ei mee todellakaan ihmisellä hyvin, jos hänen ainoa kaveri/ystävä/tms, on hänen eksänsä.
Mielestäni eksän kanssa voi olla "hyvänpäivän tuttu", eli lähinnä soitellaan jos on oikeasti jotain asiaa, etc. Mut että hengailtais joka päivä? Juuei, luulen että oma nykyinenkään ei olis kauheen onnellinen jos ainoat kaverit muodostuis eksistä. Kyl kaverit ja ystävät on oltava erikseen ja sit taas eksät erikseen.
Hanki hyvä ihminen ittelles ihan kavereita ja anna eksäsi ja hänen nykyisensä elää omaa elämäänsä =)
mieltä kuin Keelay, tosin mä edes soittele exieni kanssa. Pari tekstaria per vuosi riittää ihan hyvin ...
Se on sinänsä aika mielenkiintoinen ilmiö, tuo exien kanssa bilettäminen, oon sitäkin tuossa sivusta seurannut.
Olisi ihan hauska juttu, jos joku ko. ihminen selventäisi, miksi näin tehdään. Millä motiiveilla, jne. Vastaukseksi en halua kuulla, että "tulen vain toimeen entisteni kanssa", nimittäin mä en usko että se on koko totuus.
Mitä siinä todistellaan itselle, nykyiselle, exille ?
existä ja heidän nykyisistään.
Käydään porukalla leffassa, ulkona syömässä, bilettämässä, juhlitaan uudetvuodet ja jussit.
Voiko hienompaa olla.
Niin ja mun nykyinen on tietysti kuvioissa myös.
Kutsui synttäreilleen 5 mun exää puolisoineen ja oman sukunsa.
sulla noita exiä ja meillä hetero maailmassa suo sanottas hutsuksi tai kiertopalkinnoksi
en ole siellä teidän heteromaailmassanne.
ja lapsikin tykkää.
tekee täällä? Mikä lesboissa niin kovasti kiinnostaa? Ettei vaan sinunkin ajatuksesi joskus harhailisi pois sieltä heteroauvosta.
täällä meidän maailmassa menee että kun on pienemmät piirit noin kokonaisuudessaan verrattuna heteromaailmaan niin joskus vaan käy niin että kaveripiirissä porukka on seukannu ristiin. eikä siinä mitään jos kaikkien välit on silti hyvät! kivoja kesän jatkoja teille :)
Hmmm, mä en oikein ymmärrä miksi kavereiden pitää olla pelkästään lesboja. Olen sellainen itsekin, mutta en ole koskaan ystävystynyt toisiin ihmisiin heidän seksuaalisten mieltymystensä perusteella, koska en ole ystävistäni hakemassa seksiseuraa - on oma kulta ihan sitä varten. Kavereiden ja ystävien kanssa on jotain yhteistä esim. tausta, arvomaailma, huumorintaju tms. ja musta ois aika kummallista "valita" seuransa toisten seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Tuskinpa heterotkaan kamujaan "valitsee" sen perusteella kuka tykkää anaaliseksistä ja kuka ei, tai tykkääkö harrastaa seksiä makuuhuoneen hämärässä vai julkisilla paikoilla. Mitä väliä ystävien seksuaalisilla mieltymyksillä on? Maailma on aika laaja kunhan uskaltaa kurkata "lähipiiriä" kauemmaksi - sieltä löytyy ihan oikeasti sateenkaaren kaikki värit ja monta mielenkiintoista tuttavuutta. Mä ainakin elän samassa maailmassa kaikkien muiden ihmisten kanssa enkä jossain miniatyyrilesbomaailmassa. Eikä siis ole mitään "vain ex:ien kanssa" -ongelmaa. :)
kuinka monelle ystävällesi antaisit kotiavaimesi?
Minä nyt pystyn useammalle exälleni antamaan.
Osaavat talon tavat ja lemmikit tuntee.
Ja tosiaan, harvoin ne ystävät niin lähelle pääsee, kuin rakkaat on päässeet.
seksuaalisen suuntautumisen perusteella ystävystykkään mutta itselläni asia nyt vain sattuu menemään niin että lesboporukassa on hauskempaa kuin heterokavereiden kanssa. heterokavereita on yllin kyllin mutta mieluummin valitsen ne lesbokaverit illanviettoseuraks. mulle olis ihan yks ja sama olisko ne heteroita, ne nyt vaan sattuu oleen lesboja. ja onhan se kiva kun voi päättää illan samaan baariin.. no okei on ne heterobaaritki ihan jees :)
Olen huomannut että varsinkin suurimmissa kaupungeissa lesbot kulkevat omissa sisäpiireissään missä kaikki ovat painaneet kaikkia.on exää ja tulevaa exää,nykyistä hoitoa yms. ja kaikki hengailevat yhdessä.Siis joo,tosi hyvä että kaikki on kaikkien kaveri mutta jotenkin tuntuu että se on ennemminkin laki.Eikö lesbot voi vain hengailla sellaisten kanssa mitä ei ole saanut maistaa?Ja ennen kuin joku saa bingon niin tiedän että kaikki eivät ole tällaisia,esim.minä mutta huomattavan moni.Ehkä siksi kirjoitan aika tylysti asiasta koska pari kokemusta on pistänyt v.tuttamaan ja rankasti:Kultani kanssa ollaan tutustuttu muutamaan lesbonaiseen,tarkoituksena ollut pelkkä kaveruus.ennemmin tai myöhemmin joku on päättänyt hinnalla millä hyvänsä iskeä jomman kumman meistä.Ei väliä vaikka kihloissakin ollaan.Miksi näin?Miksi on saatava kokeilla kaikkia?Onko se vain itsetunnon pönkittämistä vai mitä?Vai onko se vain tosissaan melkein sääntö että jos kaveriporukkaan tulee uusi naama niin katsotaan kuka saa ja kuka ei?Valaiskaa ja asiallisesti.
Kiitos!
pyörin "piireissä", jos se nyt pitää niin ilmaista. joskus isommissa joskus pienemmissä. meillä on oma aika isokin kaveriporukka jonka kanssa hengataan, pidetään bileitä jne. itse en ole siitä kaveriporukasta painanut ketään mutta suudellut kyllä muutamaa tyttöä. ja kyllä se vähän ottaa päähän se käytös että kaikkia on kokeiltu. oon itekin miettinyt että mikä siinä on että joka viikonloppu on joku eri "kaveri". en oikein ymmärrä mutta en kuitenkaa sanois että se on mitään itsetunnon pönkittämistä. lähinnä ehkä hauskanpitoa mikä sinänsä kuulostaa aika kuvottavalta.. mutta helposti humalassa avointen ihmisten kaveritanssi muuttuu kaverisuudelmaksi ja siitä sitten mahdollisesti johonkin muuhun. ja aamulla taas tajutaan ettei tykätäkkään kun kaverina. onko se sitten läheisyyden puutetta vai mitä? en osaa enempää vastata.
30v. lesbonainen. Ollaan mietitty rakkaani kanssa samaa asiaa, että miks useat lesbot, myös meidänkin ystäväpiiristä viihtyy eron jälkeen hyvin yhdessä. Itse olen ainakin kokenut rankkoja eroja ja en siitä syystä halua/pysty olemaan muuta kuin moikkauskaveri exilleni.
Olen itse vähän sivustaseuraaja tässä keskustelussa, kun on ollut tasan kaksi naista koko elämän aikana --- yksi seitsemän vuoden suhde ja yksi nyt kymmenettä vuotta kestävä.
Mutta, ainakin heteroystävillä alkaa olla tuota samaa ilmiötä. Pidetään exiin yhteyttä, otetaan ne ja niiden uudet mukaan juhlimaan. Paritkin ystävät ovat järjestäneet kesäjuhlia ja tupareita ja siellä on ollut useitakin exiä paikalla uusin kumppanein.
Kaipa tämä johtuu siitä, että ihmisillä ei ole perheitä samalla paikkakunnalla. Alkaa olla tämä ilmiö "etended friends and family" eli framily Suomessakin. Toisaalta, mitä pahaa siinä on?
Itsekin pitäisin varmaan jollain tasolla exääni yhteyttä, mutta hän loukkasi minua aikoinaan niin verisesti, että en halua koskaan enää olla missään tekemisissä koko ihmisen kanssa.
Täytyy tuosta trendistä todeta, että ei tuo nyt täällä heteropuolella niin yleistä ole.
Itselläni on vain yksi eksä (pitkä suhde), mutta lähipiiriin kuuluu tietenkin kymmenittäin ystäviä, tuttuja, sukulaisia ja muita, joilla on eksänsä. Tulee mieleen vain pari tapausta siis kymmenistä, joissa ex-pariskunta on jatkanut elämää ystävinä. Lapselliset pariskunnat toki pyrkivät usein pysymään jonkinlaisissa väleissä lasten takia. Kymmenittäin tulee sitten mieleen näitä tapauksia, joissa yhteydenpito on katkaistu moikkausasteelle. Tiedän niitäkin, jotka eivät enää edes moikkaa.
Itselläni meni niin, että vajaa vuosi eron jälkeen pidettiin yhteyttä. Kun oltiin oltu pitkään yhdessä ja asuttu yhdessä, niin ei välien katkaisu ollut ihan yksinkertaista. Pelkästään tavaroiden jako ja asioiden hoitaminen vei aikaa. Aluksi jaettiin paljon kuulumisiakin, kun oltiin siihen totuttu. Vähitellen yhteydenpito väheni. Viimeisen kerran kuulin eksästäni noin vuosi sitten. Sain viimeisen oman tavarani häneltä. Se oli löytynyt jostain varaston perältä. Nykyisin hän ei edes tiedä yhteystietojani sähköpostia lukuunottamatta. Olen muuttanut yhteystietojani ja ne ovat nykyisin salaiset. Emme ole missään yhteydessä enää, emme kai ilmeisesti missään riidoissakaan. Yhteydenpitoon ei vaan mielestäni ollut enää mitään perusteita eikä syitä. Jos asiaa tulisi, niin sähköpostin kautta voisin ottaa yhteyttä kuten hänkin minuun.
Puhuimme eron jälkeen vähän siitä, millaiseksi suhteemme saattaa myöhemmin muodostua. En vielä silloin osannut ajatella, mitä haluaisin ja mikä olisi järkevää. Eksä toivoi ystävyyttä ja hänellä oli siihen hyvä peruste: "Sekin (uusi kumppani) on ystävä eksänsä kanssa."
Blaah. Ei riitä motivaatio tuollaiseen. Maailma on ihania ihmisiä täynnä.
Tunnen sinut; Onhan sinulla nykyinen ja lapsiakin iso liuta. Eikö niissä ole tarpeeksi puuhaa?