Kirjoitin kososlaisuus-ketjuun seuraavan vastauksen. Arvioikaa, olisiko mahdollista, että henkijahti meni jotenkin näin esimerkin valossa. Korjatkaa, jos meni väärin. Te jotka ymmärrätte, mitä yritin sanoa!
Vastasin vl-mummille näin:
Nyt sain hieman valoa siihen henkimaailman juttuuun 70-luvulla. Juuri tuollaisia ohjeita silloin annettiin. Oli ne sekavan kuuloisia! Ne olivat SEKAVIA.
Nyt tajuan jotain. Tuo ei ole enää sekavaa, vaan tajuan, miten TÄYSIN MAHDOTON tuo opetuksesi on käytännössä. Se oli sitä ja tulee aina olemaan.
Se repii ihmisen rikki eli hän toimii jokaisessa tilanteessa kuin sätkynukke. Tahdin ja vauhdin takaa muut kuin itse. Vaikka ihminen on uskovainen ja on saanut Pyhän Hengen oppaakseen!
Ajattelen silloista tilannetta.
Perheen äitiä syytetään hempeästä hengestä kun ei ole lastaan varannut vl-synneistä. Hän tekee siitä parannuksen, vaikka ei tajuakaan sitä kunnolla.
Sitten äiti oman asemansa tietäen nuhtelee lastaan ja järjestää lapselleen pari puhujaa kotiin, jotka antavat lapselle valintatilanteen.
Lapsi ei tee parannusta oikeista eikä keksityistä synneistään. Hän ei ole enää vl. Välit menevät lukkoon perheeseen päin. Lapsi on koditon ja orpo. Yksinäinen ja hylätty.
Äiti säilytti uskonsa ja teki niin kuin edellytettiiin. Hän ei ollut enää hempeähenkinen. Äiti kovetti sisinpänsä ja tunteensa. Tosin hän itki sitä, että olisi antanut lapsensa ennen kuolemalle....
Tätä uskon velvoittamaa kovuutta vaadittiin ja pidettiin oikean uskon merkkinä. Se meni ohi lähimmäisenrakkauden.
Äiti näki samaa hempeyttä ja synninluvallisuutta muissakin sukulaisissa ja naapureissa ja koko siionissa.
MUTTA MUTTA
Se olikin nyt hänellä muuttunut lakihenkiseksi tiukkuudeksi. Hänen valtuutensa ei ollutkaan mennä kauemmaksi kuin omaan kotipiiriinsä ja lapsiinsa. Raja kulki siinä. Seurakunta määritteli rajat.
Äiti ei tiennyt miten saisi olla ja mitä tehdä. Hänestä tuli hiljainen epävarma ja omissa oloissaan oleva. Pelokas. Aina joku tiesi paremmin ja aina hän oli väärässä, milloin missäkin väärässä hengessä. Parannusta hän teki aina kun häntä ojennettiin tai hän näki muiden tekevän. Kaiken varalta.
Eikö noin toimi tahdoton sätkynukke?
Otan tämän talteen kaiken varalta.
Vastasin vl-mummille näin:
Nyt sain hieman valoa siihen henkimaailman juttuuun 70-luvulla. Juuri tuollaisia ohjeita silloin annettiin. Oli ne sekavan kuuloisia! Ne olivat SEKAVIA.
Nyt tajuan jotain. Tuo ei ole enää sekavaa, vaan tajuan, miten TÄYSIN MAHDOTON tuo opetuksesi on käytännössä. Se oli sitä ja tulee aina olemaan.
Se repii ihmisen rikki eli hän toimii jokaisessa tilanteessa kuin sätkynukke. Tahdin ja vauhdin takaa muut kuin itse. Vaikka ihminen on uskovainen ja on saanut Pyhän Hengen oppaakseen!
Ajattelen silloista tilannetta.
Perheen äitiä syytetään hempeästä hengestä kun ei ole lastaan varannut vl-synneistä. Hän tekee siitä parannuksen, vaikka ei tajuakaan sitä kunnolla.
Sitten äiti oman asemansa tietäen nuhtelee lastaan ja järjestää lapselleen pari puhujaa kotiin, jotka antavat lapselle valintatilanteen.
Lapsi ei tee parannusta oikeista eikä keksityistä synneistään. Hän ei ole enää vl. Välit menevät lukkoon perheeseen päin. Lapsi on koditon ja orpo. Yksinäinen ja hylätty.
Äiti säilytti uskonsa ja teki niin kuin edellytettiiin. Hän ei ollut enää hempeähenkinen. Äiti kovetti sisinpänsä ja tunteensa. Tosin hän itki sitä, että olisi antanut lapsensa ennen kuolemalle....
Tätä uskon velvoittamaa kovuutta vaadittiin ja pidettiin oikean uskon merkkinä. Se meni ohi lähimmäisenrakkauden.
Äiti näki samaa hempeyttä ja synninluvallisuutta muissakin sukulaisissa ja naapureissa ja koko siionissa.
MUTTA MUTTA
Se olikin nyt hänellä muuttunut lakihenkiseksi tiukkuudeksi. Hänen valtuutensa ei ollutkaan mennä kauemmaksi kuin omaan kotipiiriinsä ja lapsiinsa. Raja kulki siinä. Seurakunta määritteli rajat.
Äiti ei tiennyt miten saisi olla ja mitä tehdä. Hänestä tuli hiljainen epävarma ja omissa oloissaan oleva. Pelokas. Aina joku tiesi paremmin ja aina hän oli väärässä, milloin missäkin väärässä hengessä. Parannusta hän teki aina kun häntä ojennettiin tai hän näki muiden tekevän. Kaiken varalta.
Eikö noin toimi tahdoton sätkynukke?
Otan tämän talteen kaiken varalta.
Vastaukset 55
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000017718759
Vastaukseni oli tuohon viestiin.
Kaikki tapahtumat ovat hyvin mielessä vieläkin, eikä siihen ole tullut mitään uutta.Uskominen ei ole mikään vakea asia , koska raamatussa sanotaan, ettei tältä tieltä tyhmäkään eksy.Tarvitsee vain tehdä synnistä parannusta ja uskoa evankeliumi.Jos joutuu sillä tavalla vikaan , ettei itse huomaa , osoittaa kuuliaisuuta , kun Jumalan seurakunnasta neuvotaan.
Kyllä se ahdisti. Monia. Sitäkin äitiä, josta esimerkin otin. Minä se en ole.
Jos aina olet kuuliainen muille ihmisille, sinua voidaan viedä millaisiin juttuihin tahnasa mukaan.
Kun johtajaksi pääsee vääryyden ja vallanhimon sokaisemat ihmiset, niin sinunlaisesi on helppo viedä minne vaan.
"Myyt vaikka mummosi...." ;(
Mummi vl: Mitä itse olisit tehnyt vastaavissa tilanteissa, jos olisit jossain elämäsi vaiheessa joutunut näytösoikeudenkäyntien uhriksi ja mielenvikaisten syytösten kohteeksi? Olisitko myöntänyt kaiken, vaikka valehdellut saadaksesi muilta synninpäästön??
Herää ihmettely, onko sinulla minkäänlaista selkärankaa ja omaa omatuntoa, vai kuljetko sokeasti ihmisten sinne tänne heiteltävänä. Etkö anna Jumalan Sanalle, Hänen rajoilleen mitään arvoa?
Orwellin teos "1984" on erinomainen kuvaus tällaisesta yhteiskunnasta, jossa totuus ja valhe ovat vuorotellen vaihtuvia käsitteitä vallanpitäjien taskussa, ja oman ajattelun unohtaminen korkein hyve.
En puutu yksittäisiin hoitomettelyihin, enkä itse ole ollut koskaan hoitajana, mutta olen sanut armon korjata omia asioitani.Ei kukaan ole hakemalla hakenut kenenkään nöyrryytystä tai hänelle kärsimyksiä.Jumalan valtakunta on armoa ja anteeksiantamusta tulvillaan tänäkin päivänä kaikille katuville, syntien ja painojen alla oleville.Tämä näky kun saa meitä vallita, niin saamme vapaana armolapsena vaeltaa kunnian taivasta kohden.
"Ei kukaan ole hakemalla hakenut kenenkään nöyrryytystä tai hänelle kärsimyksiä."
Ehkä ei tietoisesti, mutta ehdoton valta turmelee. Kun yhteisöllä on valta päättää jäsentensä elämästä, se antaa tilaa ihmisluonteen raadolliselle puolelle, joka on tunnetusti paha ja langennut.
Entä jos SRK yhtäkkiä päättää Raamatun vastaisesti, että vapaa seksi on korkein hyve uskovalle - hyväksyisitkö senkin valheen sumeilematta, sillä "eihän Jumalan seurakunta erehdy"??
lehmälläkin olisi siivet, se lentäisi;)
"...Jos joutuu sillä tavalla vikaan, ettei itse huomaa, osoittaa kuuliaisuutta, kun Jumalan seurakunnasta neuvotaan."
Kertositko esimerkin tuollaisesta sinulle itsellesi "huomaamattomasta viasta"? Neuvottiinko sinua tuonkaltaisista vioista Raamatun perusteella ja ymmärsitkö tuon jälkeen, että se oli todella syntiä vai halusitko olla vain kuuliainen ?
Minua kovasti kiinnostaisi nuo esimerkit, ja toivonkin, että ihan avoimesti vastaisit!
Ps. Olen itsekin "vl- mummi", mutta en voi enää kuulua "henkioppiin" ja hoitokokoukset hyväksyneeseen Rauhanyhdistykseen.
kaikki " keksiminen " perustuu raamattun mukaiseen opetukseen meidän uskossa säilymisen vuoksi.
Tästä on esimerkkejä paljon.Esim. joku Jumalan lapsi voi jatkuvasti arvostella Jumalan lapsia ja Jumalan seurakunnan toimintaa ja päätöksiä aivan sumeilematta, näkemättä siinä mitään pahaa.Toinen on eksynyt seurustelemaan ja avioitumaan ei-uskovaisen kanssa, eikä näe siinä mitään vierasta, ja väärää. Kolmas voi käydä eri hengellisten kokouksessa eikä näe siinä väärää. Nejäs voi puolustella omia lapsiaan ja hyväksyä heidän syntinsä eikä näe siinä mitään väärää .Kun näistä ojennetaan ja kehoitetaan parannukseen, asianomainen saattaakin olla niin rakastunut syntiinsä, että pahentuu neuvoista , eikä parannukselle jää tilaa.
Nuo oli todella hyviä esimerkkejä niistä synneistä, joista nuhdeltiin jo 70-luvulla.
Eipä ole aika siitä muuttunut.
Vaikka muutamat veeällät yrittävät toisin todistella.
Kyllä sinä olet ihan oikeassa virallisessa vl-uskossa ja opissa! Noiden syntien perusteella voisi ns. henkijahti alkaa milloin vain uudelleen.
Varokaa ja valvokaa!
Sinähän olet ihan eri käsityksessä kuin SRK, joka v. 1992 luterilaisen kirkon sisäisenä järjestönä yhdessä muiden Suomessa toimivien uskonnollisten yhteisöjen kanssa hyväksyi sen, että rauhanyhdistysten "jäsenillä on oikeus valita vapaasti aviopuolisonsa" (Uskonnollisten yhteisöjen eettiset periaatteet).
harhaopista, joista Erkki Reinikainen v. 1987 puhui vl-papeille: kollektiivisen omantunnon oppi.
Minusta sinun vl-mummi kannattaa nyt ahdistua toden teolla!
Toisessa ketjussa toinen vl kieltää kaikki tuollaiset "ohjeistukset".
Siellä on esim. tuo avioitumis-asia.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000017683336
Miksi täällä vängätään ja sekoitetaan ihmisiä? Sitten pilkataan meitä muita, kun ei ole oikeaa uskonymmärrystä.
"...Kolmas voi käydä eri hengellisten kokouksessa eikä näe siinä väärää..."
Tuo tarkoittaa kai, ettei muiden uskovaisten tilaisuuksissa saa käydä tai ainakin pitää todistaa, ettei hae sieltä sielun ruokaa, vaan on pakosta tai virkansa puolesta paikalla.
LUKEKAA TUO TARKASTI - luterilaisen kirkon ihmiset! Me kaikki muut olemme väärässä!
saavat lukea saman Kotimaasta, kun Aimo Hautamäki rehellisesti sanoo, että se on rauhanyhdistyksen opetus, joka pelastaa.
Tuo on juuri se virallinen vl-opetus. Mummi on siinä mielessä aivan oikeassa hengessä.
sen sijaan on avarammalla kannalla. TV-haastattelussa v. 1999 hän sanoi näin: "Me olemme löytäneet tässä armon. Muita emme lähde arvioimaan."
nätisti sanottu, voisi kaikki veeällät ottaa oppia. Siten muutamilta loukkaantumisilta vältyttäisiin.
Jos sanotaan toiselle, että tuolla uskollasi et taivaaseen pääse, niin ainakin se laittaa inhimilliset välit melko viileäksi.
Kirjoitin tuon ensimmäisen viestin yksilön kannalta. Se kertoo siitä, miten ihmisistä tehtiin epävarmoja ja pelokkaita. Eivät tietenkään kaikkit tulleet sellaisiksi. Osalla porukasta henki kirkasti sitten muita enemmän, miten milloinkin on oltava.
Suvun nokkamiehet ja -naisetkin hoksasivat, että ns. kososlaisuus on kaiken takana, tietysti liikkeen johtajien opastamana. He tekivät tuosta parannuksen ja saivat osaltaan valtuudet hoitaa lähipiiriään. Kohta kaikki olivat vikapäät tuohon väärään henkeen, joka ilmeni pääsääntöisesti synninluvallisuutena elämässä tai oli ilmennyt jopa vuosikymmeniä sitten. Nyt oli parannuksen paikka ja aika siitäkin hengen viasta! Henkijahti jatkui.
Legenda kertoo, että kyseinen Kosonen "teki parannuksen" ennen kuolemaansa, mutta henki jäi "siioniin". Kerrotaan myös, että pääpukari teki parannuksen, vaikka oli ollut väärässä.
Hänenkin henkensä jäi siioniin. Vai jäikö? Ehkä se puhdistetaan vuosien perästä tai -
otetaan voimaksi uusiin hoitoihin?
kirjoitti aikanaan (muistaakseni Päivämiehessä) suunnilleen tähän tapaan: Kososlaisuus on siitä erikoinen eriseura, ettei se lähde Siionista mihinkään vaan aina roikkuu mukana.
Siinä , Leena olet oikeassa.Synnin luvllisuus vaanii aina meitä Siionin asukkaitakin, siksi on tärkeää valvoa ja pestä syntiä pois.Kuulehan Leena, minun ei ole syytä ahdistua mielipiteiteni vuoksi, koska ne eivät ole ristiriidassa Jumalan seurakunnan kanssa. Uskallan sanoa, että Matti Lääkkökin on samalla kannalla , kuin Jumalan valtakunnassa näin ymmärretään...Ei minullakaan ole mitään tarvetta muita arvioida, minulle riittää se, että saan asua Jumalan seurakunnassa ja pääsen kerran taivaaseen. Mutta uskovaisina meillä on velvollisuus kertoa lähimmäisillemme, kun tilaisuus on, mistä menee tie taivaaseen
Miksihän Kososen nimen saa ottaa "eriseuralle" nimeksi? Eikö se ole toisen kunnian loukkaamista? Eihän SRK:n entisen "johtajan" nimeäkään saa käyttää hoitovuosien hengen nimenä. Vai saanko puhu ......laisuudesta?
Sehän pitäisi olla selvää, koska Kosonen on kokenut saman kohtalon ja tehnyt samat "temput" hengellisessä mielessä.
Jeesus sanoo Raamatun mukaan:
"MINÄ olen TIE, Totuus ja Elämä."
Onko sinulla siihen jotain lisättävää?
Niin, lestadiolaisuus ja luterilaisuuskin ovat sukunimistä johdettuja (haukkuma)nimiä. Ovat lopulta vakiintuneet yleiseen käyttöön.
Kososlaisuus -sana viittaa kyllä paljon nykyhetkeä lähempänä olevaan henkilöön, joten siinä mielessä nimitys on loukkaava.
että tulee tehdä parannus kun seurakunta siihen kehottaa vaikkei itse sillä hetkellä tunnekaan itseään vialliseksi ja että se kyllä nöyryyden osoittamisen jälkeen kirkastuu.
Ihan totta, näkemyksesi on juuri se mitä Erkki Reinikainen piti harhaoppina: seurakunnan tunnolla parannuksen tekemistä.
Erkki Reinikaisella on sama käsitys , kuin Jumalan seurakunnassa. Jumala kirkastaa synnin synniksi, kun vain on itsellä halu ja luottaa Jumalan seurakunnan oikeamielisyyteen.
Kososlaisuus ei ole eriseuran nimi, se on väärän hengen nimi, jolla on tietyt piirteet
"Erkki Reinikaisella on sama käsitys , kuin Jumalan seurakunnassa. Jumala kirkastaa synnin synniksi, kun vain on itsellä halu ja luottaa Jumalan seurakunnan oikeamielisyyteen."
Siis SEURAKUNNAN oikeamielisyyteen... Missä Jumala on tässä kaikessa?
Raamattu kehottaa läpi Vanhan ja Uuden Testamentin luottamaan Häneen, oikeaan ja avnhurskaaseen Tuomariin ja Herraan. En missään kirjoituksissasi ikävä kyllä näe tätä Jumalan kunnioittamista, vaan olet omaksunut täysin siemauksin Rauhanyhdistyksen helmaopietuksen, että seurakunta menee Jumalan edelle /ottaa Hänen paikkansa.
Raamattu taas sanoo: "Älä pidä muita jumalia minun rinnallani".
kun SRK:n johto 70-luvulla pahoittelee Kekkoselle joidenkin vl-liikkeen edustajien tekemisiä, mutta ilmoittaa nyt kylmästi, että "SRK:lta ei ole tulossa anteeksipyyntöä menneistä"?
Minusta se ei ole oikeamielisyyttä vaan silkkaa VALLAN KUMARTELUA ja heikkojen polkemista.
Kun Einari Lepistö sanoo kososlaisuutta eriseuraksi, joka "roikkuu Jumalan valtakunnan mukana", niin sinä haluat panna paremmaksi ja inttää vastaan.
Silloin puhuttiin eriseuran hengestä eli kososlaisuudesta. Siitä tehtiin koko joukolla parannusta.
Tuon "eriseuran" sanottiin jäävän siioniin sisälle. Ei siis sillanpääläisyys ollut itse Kososen eriseura, vaikka siinä sanottiin olevan kososlainen henki.
Samaa voitaisiin sanoa pääpukarin hengestä. Olisi uudempi ja tuoreempi versio ns. väärälle eli eriseuran hengelle!
Nyt olisi varmaan aika puhdistaa vl-seurakunta .......:n hengestä?
Ei olisi sen loukkaavampaa kuin Kososen nimen käyttö silloin!
Millaiset piirteet kuuluvat kososlaisuuteen?
Miten se "henki" saattoi olla pienissä koulupojissakin?
ettei mitään "kososlaisuutta" todellisuudessa ollut olemassakaan.
bluffia bluffin perään?
kaikki valhetta?
miksi?
keisarin uudet vaatteet ja kangastus! niihin pakotettiin ihmisiä uskomaan ja rangaistiin niitä, jotka eivät nähneet samalla tavalla väärin. eli HARHOJA!
sieltähän se tulikin. nyt sitten sanotaan ettei mitään ollutkaan...
Hyvä Jumala, mitä Sinä tarkoitat tällä kaikella?
Valitettavasti seuraukset ovat olleet monille hyvin surulliset ja kohtalokkaat. Ei vähempää kuin koko elämä.
Omat kokemukseni niistä hoitokokouksista, joissa olin mukana, viittaavat täsmälleen aivan samankaltaiseen tilanteeseen. Erkki Reinikainen on täysin oikeassa.
"Kososlaisuus" oli eräänlainen hihasta reväisty nimilappu, kun piti jotain olla, jolla mitä epämääräisimmät hoitokokoustulokset ja -menettelyt piti "legitimoida". Suomeksi sanoen niille ilmiselvästi monien uskovaisten mielestä kummallisille kokouksille ja ihmisten kurmoottamisille piti saada hengellinen oikeutus.
Tästä syystä myös ne muut henkinimitykset, "hempeä" henki ja "kuiva " henki menettävät totuusarvonsa. Se oli pimeää mielivallan ja pöyristyttävän hölynpölyn aikaa rauhanyhdistyksissä. Nyt jälkikäteen SRK yrittää löytää muka syitä jostain yhteiksunnallisesta muutoksesta. Varmaan yhteiskunnan muutos vaikuttaa uskovaistenkin elämän, vaikutti silloin ja vaikuttaa koko ajan.
Yhteiskunta ei ole lakannut muuttumasta. Mutta voimme asettaa kysymyksen, onko yhteiskunnallinen muutos raamatullinen syy ihmisten kiusaamiseen ja omasta uskonyhteisöstään erottamiseen.
En ole mitään väittänyt , sanoin vain, että synnin luvallisuuden henki vaanii aina meitä. Raamatussa sanotaan, "eriseurat pitää olevan seassanne"
Luther näki ainakin omavanhurskauden ja lakihengen paljon vaarallisempana kuin sen, jos sattuu tekemään jotain "maailmallista" ja "synnillistä".
Ovatko vaarat muuttuneet uskon tiellä?
Keskittyneet ehkä ihmisen olemuksen ja harrastusten ja ulkopuolisten ihmisten vahtaamiseen?
Ja eriseura tulee sieltä?
Erkki Reinikaisella on varmasti sama näkemys, sanoi hän itse mitä hyvänsä.
Joskus käy niinkin, ettei itsekään tiedä mitä mieltä ja millainen ymmärrys on omassa päässä.
Mutta seurakunta ei erehdy vaan tietää kaiken totuuden - jokaisesta! ;)
Seurakunta ei ole tie taivaaseen.
Seurakunta ei sinua pelasta.
Yksin Jeesus on tie iänkaikkiseen elämään.
Yksin Jeesus sinut voi pelastaa.
kehottaa: "Pitäkää yhteys keskenänne."
Sen vuoksi Jumalan lapset kokevat seurakunnan äänen tärkeäksi. Haluamme pysyä yhteisessä rakkudessa. Kuulostaa ei-vl:ien mielestä kertakaikkiselta lässytykseltä, mutta kyllä Raamatun valossa asiaa tarkasteltaessa asia näin on. Seurakunta rukoilee Jumalalta sitä, että seurakunnassa säilyisi USKONASIOISSA sama henki. Sen vuoksi haluamme kuunnella seurakunnan ääntä. Raamtattu, joka on Jumalan sanaa, opettaa näin.
Vl-liikkeessä vaan on käytetty ihmisten hyvää uskoa väärin hyväksi:
on tehty tekoja, jotka ovat lihallisia, julmia, kaukana Jumalasta
ja kaikki vl-jäsenet ovat hyväksyneet nämä teot hyvääuskoisuuttaan, koska saarnaajat ja johto ovat vedonneet siihen, että teidän tulee olla yksimielisiä.
Sitä on vallan väärinkäyttäminen.
Se merkitsee sitä, että hengellisyyttä on käytetty väärin hyväksi, jotta voidaan tehdä tekoja, jotka eivät ole hengellisiä (puoluepoliittista vallankäyttöä, väkivallantekoja, ihmislihan käskyjä erilaisten kieltojen muodossa kuten esim. television katselemisen synti, hiusten värjäämisen synti jne).
Vl-liike on siis käyttänyt väärin valtaa ja jäsentensä hyvää vilpitöntä uskoa lauseeseen "pitäkää yhteys keskenänne" ja sen tähden vl-liikkeessä on voitu tehdä niitä hirvittäviä julmia väkivallantekoja, joita vlö-liikkeessä on tehty.
Hyväuskoiset ihmiset ovat kuvitelleet, että väkivaltaisuus ja julmuus ovat peräisin Jumalasta, koska saarnaajat vaan ovat kehoittaneet olla samaa mieltä heidän kanssaan ja ovat vedonneet siinä raamattuun "pitäää yhteys keskenänne".
Järkyttävää tämä, että kaikki tällainen vallan väärinkäyttäminen on sallittu ja sallitaan kirkossa...
Kuulkaa... Miten tämän nyt kirjoittaisin...
Suomen Ev.lut. kirkossa on siis hyväksytty tällainen väkivaltaisuus, jossa uhreiksi joutuvat jopa lapset... Erotetaan lapsia äideistään ja pelon uhalla äidit on pakotettu tukahduttamaan äidinrakkauskin, joka lienee maallisesta rakkaudesta se suurin ja siunatuin...
Kaikki tällainen, kaikki tällainen julmuus, tulee puhua mediassa: joka ainoassa tiedotusvälineessä, sillä kirkon on otettava vastuu siitä, että se on sallinut ja tukenut tällaista väkivallan käyttöä ja äärimmäistä julmuutta...
vain asioiden julkisuus avaa näiden vanhoillislestadiolaisten omat-tunnot ja he alkavat hiljoitellen ymmärtää, mitä julmuuksia he tekivät. Kun omat-tunnot heräävät, se on ainoa tie ymmärtää väärienteot väärinteoiksi...
Ei näistä asioista ole vastuu ainoastaan SRK:lla, vl-liikkellä, vaan myös kirkolla.
Kun näistä julmuuksista on vaiettu, on se vaikeneminen ollut hyväksyntää. Kirkossa on hyväksyttä systemaattinen ja järjestelmälinen väkivaltaisuuksien ja julmuuksien harjoittaminen.
Sitä tarkoittaa näistä julmuuksista vaikeneminen.
Kuulun kirkkoon ja se on olut minulle rakas. Mutta minä en voi kuulua kirkkoon, joka sallii ja hyväksyy tällaisen julmuuden sisällään ja vaikenemisellaan kannustaa yhä enemmän julmuuksiin ryhtymistä.
Omalta osaltani teen mitä voin, jotta kirkko ottaisi oman vastuunsa näistä asioista. Jokaisen tulisi toimia siten, että kirkko, SRK ja vl-liike ottaisivat vastuun sisällään harjoitetusta systemaattisesta julmuudesta.
Nämä kirjoitukset ovat niin järkyttäviä... On järkyttävää, että tällaista on tehty kirkon sisällä... On järkyttävää, että kukaan ei ole aiemmin näihin puuttunut...
Minäkin olin pitkään siinä luulossa, että vika on tosisaankin meissä muissa, syntisissä, joita on oikeus Jumalan Sanalla hoitaa seurakunnassa.
Mutta jossakin sieluni sopukoissa olen silti tajunnut hetkittäin, että se olikin kauheampaa, mitä HE tekivät.
Eikä ole aihetta anteeksipyyntöihin! Vaikka tuollakin ihanalla vanhuksella heidän mielestään oli kadotukseen vievÄ hempeyden henki!
Missä hengessä he tuota tekivät? Sen tietänee sisäpiiri, missä he ovat juorujen mukaan toisiaan hoitaneet?
Lisään vielä, kun luen kirjoitustasi, että minulle tulee aavistus, että tuollaisessa tilanteessa on jopa voitu ylittää Suomen Laki, ts. siinä on rikottu lakia vastaan... Milloin tämä tapahtui, ts. voisin katsoa Suomen Laista, mitkä säädökset olivat silloin voimassa. Nykyisten lakien mukaanhan tuolla tavoin ei voi toimia.
Oliko se vl-seurakunta (paikallisyhdistysläiset), joka puttuui kuvaamallasi tavalla perheen sisäisiin asioihin ja painosti tätä äitiä hylkäämään lapsensa? Ketä ne olivat, jotka tätä painostusta tekivät: olivatko he saarnaajia, pappeja, rivi-vl:ä.. keitä?
Miten kukaan SRK:n ja vl-liikkeen ihminen voi edes sanoa, että ei ole tarvetta anteeksipyyntöihin... Hyvänen aika, tässähän on aivan valtavista traumatisoivista asioista kysymys, ja käsittääseni koko liike on traumatisoitunut ja osa liikkeen ulkopuolellakin, jotka kirkkoon kuuluvat...
Olin itse sivullisena kuuntelemassa.
Vanhemmat olivat pyytäneet kotiinsa paikalliselta ry:ltä kaksi saarnamiestä. Tulivat päiväseurojen jälkeen puhuttelemaan kotiinsa käymään tullutta talontytärtä.
Isän osuutta en muista, mutta äidin itkun muistan, kun hän pyysi omaa hempeää henkeään anteeksi ja sanoi tuon minkä kirjoitin: "ennen kuolemalle kuin epäuskoon..."
Miten tuohon muka voisi soveltaa maallista lakia? Vaikka se tapahtuisi tänään? Kahden munakuoren suojassa heille ei voi mitään! Tuo oli vertaus vuosisadan alun vl-saarnamieheltä. Siitä oli tullut suoja vääryyksille.
Olen samaa mieltä äidinrakkaudesta. Minullekin tekee pahaa vielä vuosien perästä. Tunnen toki jälkiseuraamuksetkin. Sukulaisia ovat.
Kyllä minulla oli kauhea olo siinä tilanteessa. Ei mennyt kauan kuin olin itse vastaavassa tilanteessa. Silloin asialla oli oma lähipiirini. Tunsin ja aavistin kohtaloni...
Minkä ikäisestä lapsesta oli kysymys?
Minkä ikäisiä olivat muut lapset, jotka olivat paikalla näissä tilanteissa?
Kyllä kuvaamasi tapahtumat rikkovat tämän päivän Suomen lakia useammaltakin kohdalta, eikä ainoastaan lastensuojelullisilta lain kohdiltaan.
Ilmeisesti nämä tapahtuivat 70-luvulla?
Se tapahtui vähän ennen omaani eli vuonna -79, varmaan ehkä puolta vuotta aiemmin. Taisi olla ennen äitienpäiviä keväällä, koska tytär oli kiitellyt "viimeisestä" kortissaan. Äiti mietiskeli tuota harvinaista sanaa ääneen jälkikäteen. Muisti.
Tytär oli vähän yli 20, muuttanut jo kotoaan muualle asumaan, käymässä lomalla kotonaan.
En muista, oliko siellä muita lapsia kuin omani, jotka olivat ihan pieniä, eivät tajunneet, paitsi ehkä minun kauttani?
Tapahtui päivällä, koska tytär oli lähdössä iltapäivällä pois.
ei ainakaan voi näitä hoitokokousporukoita syyttää!
Tietenkin syylliset ovat niitä, jotka omin jaloin kävelivät "synteineen" ulos vl-seurakunnasta eli "jumalan valtakunnasta"! Olivat kovakorvaisia ja tottelemattomia rakkaudenneuvoille.
Minuakin olisi haluttu "hoitaa" ties kunka kauan vl-rakkaudella, mutta sanoin itse: ei tarvitse enää.
Näinhän täällä veeällät sanovat ja sehän on yleinen linja SRK:ssa.
Sitten sanottiin: "Näkemiin. Älä puhu pahaa uskovaisista!"
No niin, naulankantaan sanottu! Eikö vaan ole aika kuivahenkistä porukkaa?
Ja nyt sä oot jo paljonki puhunut pahhaa