Moi :)
Aattelin vain kysäistä, että löytyykö tältä palstalta muita heinäkuussa tai lähiaikoina isäksi tulevia? Vaimollani la on 19.7. Ootetaan jo kovasti että napero ilmestyisi maailmaan. Itse ootan innolla h-hetkeä ja sitä, että osaisi olla parhaalla mahdollisella tavalla tukena synnytyksessä. Välillä tulee ehkä hieman pelonsekaisetkin tunteet siitä, että osaako olla tarpeeksi hyvä isä omalle lapselleen. Tiedän kyllä sen, että kun saa oman lapsen ensimmäistä kertaa syliin, niin sitä onnellisuuutta ei varmaan voi sanoin kuvata. Ois kiva tietää, että millaisia odotuksia teillä tulevillä isillä ompi
Aattelin vain kysäistä, että löytyykö tältä palstalta muita heinäkuussa tai lähiaikoina isäksi tulevia? Vaimollani la on 19.7. Ootetaan jo kovasti että napero ilmestyisi maailmaan. Itse ootan innolla h-hetkeä ja sitä, että osaisi olla parhaalla mahdollisella tavalla tukena synnytyksessä. Välillä tulee ehkä hieman pelonsekaisetkin tunteet siitä, että osaako olla tarpeeksi hyvä isä omalle lapselleen. Tiedän kyllä sen, että kun saa oman lapsen ensimmäistä kertaa syliin, niin sitä onnellisuuutta ei varmaan voi sanoin kuvata. Ois kiva tietää, että millaisia odotuksia teillä tulevillä isillä ompi
Vastaukset 4
Vanhimmat
Toukokuussa syntyi esikoislapsemme, toivottu ja odotettu. Yllätyin kyllä, että vaikka tietysti olin onnellinen lapsen synnyttyä, mutta isänkin tunteet kypsyvät pikkuhiljaa ja lapsi alkaa vasta parin viikon kuluttua tuntua "omalta" ja rakkaus tulee sitä myöten (vaimokin sanoi ihan samaa), joten älä ylläty jos aluksi tunnet olosi kaikesta onnesta huolimatta epäileväksi ja epävarmaksi..
väsymys ja huoli tulee sitten myöhemmin!
Meillä siis vielä muutama kuukausi H-hetkeen, mutta alkaa jo vähän jännittää. Kovasti on kaks plussaa luettu ja yritetty omaksua ja oppia uusia asioita tulevasta. Lapsi on siis esikoisemme.
Hieman pelon sekaisin tuntein odotan synnytystä. Lähinnä toivon vaimolle mahdollisimman helppoa synnytystä ja että kaikki menisi hyvin.
Eiköhän tuo sitten mene omalla painollaan elämä synnytyksen jälkeenkin.
Ei kannata odottaa mitään huippukokemusta ettei sitten pety ja ala pelätä olevansa tunteeton isä tms. Isän kantilta synnytys on hetkestä toiseen selviytymistä kutakuinkin kunnialla. Kun saat lapsesi syliisi, et ehdi tutkailla fiiliksiäsi kun etsit oikeaa otetta heikkoa niskaa tukeaksesi. Fiilistele sitten jälkeenpäin sikaria poltellessasi.
Meilläkin on laskettu aika viikon sisällä. Ensimmäistä kertaa on tarkoitus synnyttää alateitse, sikäli tilanne on uusi. Odotan innolla ilokaasun hengittämistä :-)
ei nyt ihan sattunu samalle kuulle mutta sentään vuosi varmasti täsmää :D