Akateemiset housut tutisevat!
Viime aikoina jokainen minun laillani yritysjohdossa toimiva henkilö on jo huomannut koulutusjärjestelmässämme tapahtuneen suuren mullistuksen. Työmarkkinoille tulee nyt nuoria, eteenpäin pyrkiviä, ripeitä, ahkeria ja ennen kaikkea mitä erinomaisimman ammattitaidon omaavia uusia työnhakijoita. Yhteistä näille kaikille loistaville ammattilaisille on se, että he kaikki ovat saaneet tutkinnon ammattikorkeakoulusta.
Suomen loistava koulutusuudistus kantaa nyt herkullista hedelmää: ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet lyövät kristallinkirkkaasti laudalta kaikki perinteisistä yliopistoista ja korkeakouluista valmistuneet. Jokainen voi hiljaa mielessään miettiä, mikä on syynä siihen, että ammattikorkeakoulu antaa ylivoimaiset lähtökohdat työelämään. Syynä on tietysti yliopistojen ja korkeakoulujen jämähtäminen jäykkiin, keskiajalta peräisin oleviin opetusmenetelmiin ja niiden koko järjestelmän uskomaton kankeus ja vanhoillisuus.
Ammattikorkeakoulujen opetus on huippumodernia ja opiskelijoilla on käytössään erinomaiset, uudet opetusmateriaalit, ja sangen usein myös nykyaikaiset tietokoneet ja muut välineet. Mutta vaikka opiskelun puitteet ovatkin erinomaiset, kaikkein tärkein seikka on tietenkin ammattikorkeakoulujen syvällinen toiminta-ajatus: opiskelu tähtää nimenomaan käytännön työelämään eikä se ole mitään kuolettavan tylsää pohdiskelua synkässä kammiossa tomuisten kirjojen parissa.
On sanomattakin selvää, että "perinteisten" yliopistojen ja korkeakoulujen aikakausi on jo käytännössä ohi. Ammattikorkeakoulujen uusien jatkotutkintojen myötä nuo akateemiset laitokset jäävät vihdoin kokonaan historiaan. Jokainen ajatteleva ihminen on jo käsittänyt, että ammattikorkeakoulut korvaavat Suomessa koko korkeamman asteen koulutuksen, vain marginaalista tieteen perustutkimusta lukuunottamatta. Jokainen merkittävä suuryrityskin on jo tilanteen huomannut, ja ne panostavat enään ainoastaan ammattikorkeakouluihin.
Selvää on, että akateemiset "sivistyneet" henkilöt alkavat nyt raivokkaasti potkia tutkainta vastaan, ja saivarrella vaikka millä keinoin, jotta totuuden julkituloa voitaisiin vain jotenkin lykätä. Totuus ei kuitenkaan pala tulessakaan: ammattikorkeakoulut ovat tulleet, ja menneet jo kauas yliopistojen ja korkeakoulujen ohi. Nyt on jo liian myöhäistä itkeä kun maito on jo maassa. Raivoamalla vaahto suusta roiskuen akateemiset piirit vain jouduttavat omaa tietänsä kohti vääjäämätöntä syrjäytymistä kaikesta reaalimaailmasta. Neuvoksi akateemisille haluaisin sanoa: hankkikaa jokin oikea tutkinto, sellaisen saa ammattikorkeakoulusta.
Viime aikoina jokainen minun laillani yritysjohdossa toimiva henkilö on jo huomannut koulutusjärjestelmässämme tapahtuneen suuren mullistuksen. Työmarkkinoille tulee nyt nuoria, eteenpäin pyrkiviä, ripeitä, ahkeria ja ennen kaikkea mitä erinomaisimman ammattitaidon omaavia uusia työnhakijoita. Yhteistä näille kaikille loistaville ammattilaisille on se, että he kaikki ovat saaneet tutkinnon ammattikorkeakoulusta.
Suomen loistava koulutusuudistus kantaa nyt herkullista hedelmää: ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet lyövät kristallinkirkkaasti laudalta kaikki perinteisistä yliopistoista ja korkeakouluista valmistuneet. Jokainen voi hiljaa mielessään miettiä, mikä on syynä siihen, että ammattikorkeakoulu antaa ylivoimaiset lähtökohdat työelämään. Syynä on tietysti yliopistojen ja korkeakoulujen jämähtäminen jäykkiin, keskiajalta peräisin oleviin opetusmenetelmiin ja niiden koko järjestelmän uskomaton kankeus ja vanhoillisuus.
Ammattikorkeakoulujen opetus on huippumodernia ja opiskelijoilla on käytössään erinomaiset, uudet opetusmateriaalit, ja sangen usein myös nykyaikaiset tietokoneet ja muut välineet. Mutta vaikka opiskelun puitteet ovatkin erinomaiset, kaikkein tärkein seikka on tietenkin ammattikorkeakoulujen syvällinen toiminta-ajatus: opiskelu tähtää nimenomaan käytännön työelämään eikä se ole mitään kuolettavan tylsää pohdiskelua synkässä kammiossa tomuisten kirjojen parissa.
On sanomattakin selvää, että "perinteisten" yliopistojen ja korkeakoulujen aikakausi on jo käytännössä ohi. Ammattikorkeakoulujen uusien jatkotutkintojen myötä nuo akateemiset laitokset jäävät vihdoin kokonaan historiaan. Jokainen ajatteleva ihminen on jo käsittänyt, että ammattikorkeakoulut korvaavat Suomessa koko korkeamman asteen koulutuksen, vain marginaalista tieteen perustutkimusta lukuunottamatta. Jokainen merkittävä suuryrityskin on jo tilanteen huomannut, ja ne panostavat enään ainoastaan ammattikorkeakouluihin.
Selvää on, että akateemiset "sivistyneet" henkilöt alkavat nyt raivokkaasti potkia tutkainta vastaan, ja saivarrella vaikka millä keinoin, jotta totuuden julkituloa voitaisiin vain jotenkin lykätä. Totuus ei kuitenkaan pala tulessakaan: ammattikorkeakoulut ovat tulleet, ja menneet jo kauas yliopistojen ja korkeakoulujen ohi. Nyt on jo liian myöhäistä itkeä kun maito on jo maassa. Raivoamalla vaahto suusta roiskuen akateemiset piirit vain jouduttavat omaa tietänsä kohti vääjäämätöntä syrjäytymistä kaikesta reaalimaailmasta. Neuvoksi akateemisille haluaisin sanoa: hankkikaa jokin oikea tutkinto, sellaisen saa ammattikorkeakoulusta.
Vastaukset 26
Vanhimmat
.. on siinä, että yliopistossa harjoitetaan tutkimusta, amk:ssa ei. Eli yliopistoissa tehtyyn tutkimukseen amk:nkin opetus perustuu, ainakin silloin kun se on tietellistä.
On varmasti aloja, joilla amk-tutkinto on eduksi työhön tultaessa. Voisin kuvitella, että sellaisia löytyy ennen muuta kaupalliselta sektorilta. Uskon kuitenkin, että pitemmällä tähtäimellä yliopistotutkinto tuottaa paremmat edellytykset, sillä se opettaa ennen muuta kriittisen ajattelun taitoja ja asioiden syvällisempää ymmärtämistä. Lisäksi on aloja, joiden vaatimustaso on niin korkea, että niihin pääsee vain yliopistokoulutuksen saaneet henkilöt.
Lisäksi voi miettiä sitä, olisiko koulutuksella muutakin annettavaa, kuin pelkkä välineellinen sovellettavuus työelämässä. Koulutus nimittäin kehittää ajattelua ja tätä myötä koko ihmistä. Jos omaan koulutukseensa, oli opinahjo sitten amk tai yliopisto, suhtautuu kuten sinä, voi olla, että aika paljon olennaista jää oppimatta. Eikä vähiten asennepuolella.
AMK:ssa lopputyönäkin (graduna) tehdään tutkimus. Esim. Markkinointitutkimus riippuen mitä linjaa luet.
Tälläkin hetkellä teen analysoivaa tutkimusta erään yrityksen organisoinnista ja henkilöstövoimavaroista.
Että silleen..oot väärässä. Aina voi oppia uutta :)
Näin voi olla, mutta asia on kuitenkin niin, että amk:issa tuo tutkimus on koulun halusta kiinni eikä opetuksen katsota erityisesti perustuvan tutkimukselle. Tutkimustyön pitää myös palvella työelämää. Toisin on yliopistoissa, joiden lakisääteisenä tehtävänä on tehdä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa opetusta. Tutkimus on lain perusteella vapaata, ilman että sen pitää kumarrella sen kummemmin elinkeinoelämän suuntaan kuin yhteiskunnallisille auktoriteeteille. Lisäksi vain yliopistoissa on tutkijakoulutuksen kaltaista jatkokoulutusta sekä sen jälkeistä tutkimusta.
Menestystä silti lopputyöllesi!
Laki ammattikorkeakouluopinnoista 3.3.1995/255
8 luku, 25 §
Tutkimus- ja kehitystyö
Ammattikorkeakoulu voi sille määrätyn koulutustehtävän rajoissa harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä.
Yliopistolaki 27.6.1997/645, 4 §
Tehtävät
Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.
OLet nyt käsittänyt tutkimuksen ja yliopistomaailman hieman väärin koska sillä että sä teet loppugraduus tutkimusta jostakin aiheesta, ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa, että esim lääkiksessä tutkijaryhmät pitkäjänteisesti VUOSIKYMMENIÄ tutkivat ja tutkivat ja aina vaan tutkivat. Se on siis jokatapauksessa vuosien työtä, johon opetus ja kaikki uusi pohjautuu, se tieto on myös hyvin luotettavaa, sillä esim lääkeaine ym tutkimuksissa hankitaan KOVA NÄYTTÖ asioille. Yliopisto perustuu tutkimukseen, kyseenalaistamiseen, näytön hankkimiseen, sen arvioimiseen kriittisesti ja tätä tietoa KOKO yhteiskunta myös AMK:t käyttävät päivittäin hyväksi ja tätä edellämainittua ei tapahdu muissa instituutioissa kuin YLIOPISTOISSA. Se on se suurin ero ja siihen on tyytyminen, miksi siitä pitää kiistellä, AMK on profiloitunut täysin toisin, ei sen ole tarkoituskaan apinoida yliopistolaitosta!
Kommentoin vain siihen, kun ensin väitettiin, etteikö AMK:ssa tehtäisi ollenkaan minkäänlaisia tutkimuksia tai analyysejä.
Ovathan ne varmasti kovin eri mittasuhteissa tehtäviä tutkimuksia, mutta eihän kukaan ole väittänytkään, että ne samanlaisia olisivat?
Miksi vedät herneen nenään noin helposti? Koita rauhoittua ja joulun odotusta!
AMK-tutkimus on aivan lapsenkengissä. Ilmeisesti lukiossakin tehdään sitten tutkimusta, kun olen vastannut esseevastauksella yo-kirjoituksissa.
ammattikoulu ja ammattikorkeakoulu eivät ole sama asia. Eikä essee vastaus mikään tutkimus.
Ammattikorkeakouluissa ei tehdä tutkimustyötä siinä määrin kuin yliopistoissa eikä ole tarkoituskaan tehdä. Käsittelyssä olevaan AMK-lakiin on kirjattu tutkimus- ja kehittämistyön tekemisestä ja tämä nosti jopa amk-yhteisön (etenkin opiskelija-aktiivit) viime keväänä varpailleen.
Duaalimalli on pyritty säilyttämään rajaamalla selkeästi yliopiston ja ammattikorkeakoulun välinen ero korkeakoulukentässä. Tämäntapaiset (ennakko-)oletukset ovat omiaan häivyttämään pilareiden välisen rajan.
Esim. markkinointitutkimusta voitaisiin hyvin kutsua "markkinointikartoitukseksi" tai vastaavaksi. Teoreettisen tutkimuksen tekemisellä, jota yliopistomaailmassa harrastetaan, tarkoitetaan aivan muuta.
Tutkimus- ja kehittämistyön tekemisestä ammattikorkeakouluissa tullaan varmasti käymään vääntöä vielä jatkossakin. Onneksi sentään Kokoomus otti AMK-lain tarkastelun vakavasti. Vaikka tämä olikin eräiden nimeltä mainitsemattomien punapuolueiden mielestä yritys jarruttaa lain käsittelyä, oli siitä hyötyä mm. se, että määritelmä on "soveltava tutkimus- ja kehittämistyö".
Ei yliopistoväellä ole koskaan ollut tarvetta perustella taikka vertailla itseään ammattikorkeakouluväkeen; se että sinä ja kaltaisesi sitä niin raivokkaasti teette johtuu vain epävarmuudesta - sellaisesta epävarmudesta jonka akateeminen tutkinto karsii opiskelijoistaan pois jo alkuvaiheessa.
.. joku hakeutuu amk:hon, vaikka kykyä olisi yliopistoon, eikä sitten ole tyytyväinen ratkaisuunsa. Minulla on yksi puolituttu, joka on käynyt amk:n. Hänen jutuistaan näkyy läpi selvästi, että hän kadehtii akateemisia ystäviään. Aina hän muistaa korostaa amk-koulutuksen merkitystä ja yo:n huonoja puolia. Se on hölmöä, koska kyseessä on älykäs ihminen, eikä kukaan muu kyseenalaista hänen koulutustaan tai ammattitaitoaan.
niin, usein amk:hon mennään siksi että ei ole päässyt yliopistoon/korkeakouluun, ja amk:sta yliopistoon /korkeakouluun tullaan siksi että amk:ssa opiskelu on liian helppoa, näin on ainakin tekniikan alalla hyvin usein, samoin kaupallisella...näin olen kuullut ;)
Kiitoksia rohkaisevasta puheesta, hyvä oppilaskunnan puheenjohtaja. Valitettavasti kaikki ammattikorkeakoulut eivät niin loistavia ja tehokkaita opinahjoja ole, että oppilaat olisivat kauttaaltaan tyytyväisiä ja että he saisivat heti valmistuttuaan loistavia työpaikkoja.
kuules nyt. jos sinäkin jossain yritysjohdossa toimisit, niin sulla ei olisi aikaa tälläistä scheissee lukea. Paitsi jos kyseessä on joku akkufirma, jossa ne "KÄYTÄNNÖN ASIAT" pääsee oikeuksiinsa.
Ihan hyvä kirjoitus sulla. Se on kuin suoraan jostain vitsistä, se toivottavasti olikin sen tarkoitus. Teksti on muutenkin, kuin jostain AMK:n oppilaidenvärväyskampanjasta, paitsi vielä yliampuvampaa. Itse pidän naurettavana ja sivistymättömänä keskustelua, jota lähinnä AMK:laiset puolelta tulee; omaa opiskelupaikkaa ylistetään ja toisia (lähinnä yliopisto/ammattikoulu) mollataan. Ilmeisesti sillä yritetään tosiaan pönkittää huonoa itsetuntoa tai omaa epävarmuutta, kuten joku täällä mainitsikin. Jokainen ammatti on ihan yhtä arvokas, oli merkantti, tradenomi tai KTM. Ja joku mainitsi myös AMK:ssa tehtävän tutkimuksen! Tehdäänhän yläasteellakin biologian tunnilla esim. tutkimuksia, jos tuolle linjalle lähdetään!
Ja lopuksi voidaan miettiä, missä AMK:n opettajat ovat pääasiassa opiskelleet(esim.teku,hoitoala)?
Löytyykö taustalta amk-tutkinto vai jokin muu?!
Olen samaa mielta kanssasi, mita tulee keskustelun yleiseen tasoon. Mielestani kuitenkin mainitsemiasi oman ylivertaisuuden ylistajia loytyy niin AMK-, kuin korkeakoulupuolelta. Itse valmistun tradenomiksi kevaalla 2004 ja en tunne minkaanlaista alemmuudentunnetta kauppakorkeassa opiskelevia kavereitani kohtaan. Se koulutus sopii heille ja tama minulle - en ole koskaan ollut innokas kirjojen kuluttaja.
Omassa koulussani opettajien taso on korkealla. Tassa listaa omien opettajieni taustoista:
Laki: Maisteri Lontoosta, lakimies helsinkilaisessa lakitoimistossa
Finanssi: Maisteri Skotlannista
HR: Maisteri Englannista, toiminut useita vuosia kansainvalisen kaupan parissa ja paatyi opettajaksi Suomeen
Viestinta: Maisteri Englannista, toimii viestintakonsulttina Nokialle
Markkinointi: Maisteri USA:sta, toiminut useita vuosia kansainvalisen kaupan parissa ja paatyi opettajaksi Suomeen
Listaa voisin toki jatkaa, mutta eikohan oma pointtini tullut jo selvaksi. Omalla linjalla suoritamme myos suht laaja-alaisen lopputyon, joskin siina keskitytaan yhdistamaan tyoharjoittelun (12-kk, ulkomailla) tuoma kaytannon kokemus teorian kanssa.
Miksi teidän ne opettajat ei ole oman alansa tohtoreita? -Maisterintutkinto on tohtoriksi väitelleen rinnalla kuitenkin aika pientä...
Miksi pitaisi? He ovat toimineet yritysmaailmassa pitkaan (ja toimivat edelleen). Tama edesauttaa antamaan sita paljon kehuttua/parjattua kaytannonlaheisempaa opetusta, mista AMK-koulutuksessa on kysymys.
Ahaa...mutta maisterithan on niitä jotka eivät ole saaneet käytännöläheistä koulutusta...miten he voivat sitten olla olleet noin hyviä kuten listasit aiemmin? -Eikös teidän kouluttajina pitäisi olla tradenomeja, eikös tulos olis silloin paras? -Siis sellaisia tradenomeja jotka ovat olleet käytänönläheisissä töissä?
Minua alkaa pikkuhiljaa arsyttamaan tama ekonomi-tradenomi-merkonomi-sutenoori-vertailu. En edellenkaan aliarvioi sen enempaa ekonomeja kuin muunlaisen koulutuksen saaneita.
Tottakai ihmiset, jotka ovat olleet ikansa yritysmaailman palveluksessa, ovat parempia opettamaan AMK:issa kuin esimerkiksi yliopiston professorit. Ja tassa nyt nimenomaan ne professorit, jotka ovat ikansa vain opettaneet teoriaa yliopiston seinien sisapuolella. Toisaalta ekonomi muutaman kymmenen vuoden tyokokemuksella olisi ideaali opettaja AMK:ssa.
Joka tapauksessa, olen erittain tyytyvainen saamaani opetukseen omassa koulussani. Se on erittain tasokasta ja kiinnostavaa, seka myos vaativaa. Ammattikorkeakouluissa on eroja.
Okei,
-----snip---------
Toisaalta ekonomi muutaman kymmenen vuoden tyokokemuksella olisi ideaali opettaja AMK:ssa.
-----snip---------
Entäpä profesori (tai tohtori, siis koulutukseltaan) muutaman kymmenen vuoden tyokokemuksella? Parempi opettamaan tradenomeja, vai olisiko se ekonomi ideaalinen? -Luin kyllä edellisen kirjoituksen, mutta tässä on muukin poinnti kuin vain kokemus yritysmaailmasta ja opettaminen.
No, toinen lainaus: (Pahoittelen pitkiä snippejä, just trying to make my point etc.
-----snip-------------
Tottakai ihmiset, jotka ovat olleet ikansa yritysmaailman palveluksessa, ovat parempia opettamaan AMK:issa kuin esimerkiksi yliopiston professorit.
----snip----------------
Kerrohan vielä että millä taustalla olitkaan valmis sanomaan näin "varman" kommentin? Lähinnä tuo "tottakai" kiinnostaa.
Kuinka paljon annat painoarvoa yleensä opiskelussa opetukselle, vai korostaisitko enemmän itse opiskelijan vastuuta asioiden, niin teorian kuin käytännön oppimisessa?
Hei Grenoblen Paroni,
kerro kuinka vanha olet, se varmaan selittäisi hiukan näkemyksiäsi...
Ja takaisin sorvin aareen. Myonnetaan heti aluksi, ettei aikaisemmat vaittamani olleet likimainkaan taydellisia. Kaikki ns. faktani ovat enemmankin omia MUTU-pohjaisia olettamuksia, mutta uskon kuitenkin niiden antavan riittavan kuvan tarkoitusperistani.
Itse annan enemman painoarvoa kokonaisuudelle, mika koostuu hyvasta opetuksesta, opetusmateriaalista ja omasta ajattelusta. Ainakin oman nakemykseni mukaan.
Ps. Olen 26-v, kun se jotain tuntui kiinnostavan
Unohtaa että samettihousut on hyvännäköiset.
Hassua, vaikka amk:t ovat menneet jo niin paljon korkeakouluista, ohi, niin silti jos esimerkiksi amk-insinööri halua kouluttautua diplomi-insinööriksi, hänellä ei kuitenkaan ole siitä tutkinnosta valmiina kuin maksimissaan kolmasosa.
Ja tekniikan ala jos jokin on sellainen jossa ei oikein voida puhua siitä että opetus on "käytännöläheistä". On kai selvää, että jokaisen opiskelijan on oltava kaikki kesät töissä ja hankittava työkokemusta, puhumattakaan rahasta. siinä mielessä ei ole oikein perusteltua että koulun puolesta järjestettäisiin "käytäntöä".
Ja mikä vielä on kummallista, on se, että amk:hon pääsee ammattikoulupohjalta, samoin lyhyellä matikalla ;) -Hyvänen aika sentään, minkälaista tekniikka sitä oikein voidaan opiskella, jos ei osaa laskea? -Matikan tason näkee siitä, että insinööri teknilliseen korkeakouluun tulessaan joutuu käymään kaikki matematiikan peruskurssit! -Kumma, sillä helpostihan sitä voisi luulla että jos on jo sentään insinööritutkinto takana, mutta ei kuitenkaan osaa laskea niin että voisi opiskella tekniikkaa korkeakoulussa? -Mutta ei ;)
Mutta jokaiselle on paikkansa, tarvitaan niitä insinöörejäkin ;)
"AMK jyrää samettihousut"
"Akateemiset housut tutisevat!"
Olipas harvinaisen hölmö kommentti. Siis tuohon threadin ekaan tekstiin viittaan.
Edelleen epäilen tuota 'yritysjohtajuutta' sinun kohdaltasi. Enemmän tekstistäsi tulee mieleen sellainen kaupallisen alan 1. vuosikurssin punaposkinen amk-opiskelija, juuri oppilaskuntaan valittuna, kirkkaissa haalareissaan. :)
Kunhan saat ne haalarisi samaan kuntoon kuin minulla (pariin otteeseen syttyneet tuleenkin), niin hyytyy tuo alkuinnostus. :) Ei minulla ainakaan, parin kk. päästä valmistuvana amk-inssinä ole mitään tarvetta vertailla omaa tutkintoani mihinkään. Loistavasti tullaan toimeen työporukassa, jossa on DI:tä, maisteria ja datanomia sekaisin, eikä kukaan ole koskaan tallonut toisten varpaille / kyseenalaistanut muiden tietoja ja taitoja.
Muista, että se työelämä on kuitenkin tiimityötä ja olet äkkiä ilman työpaikkaa, jos tuolla asenteella olet liikkeellä.
Osaisitko perustella, miksi AMK vaatii opettajiltaan *yliopisto*-tutkinnon?
Jussi