Olin 8kk kun muutin tädin perheeseen koska biologiset vanhemmat olivat alkoholisteja. näin biologisen äidin viimeksi 4-vuotiaana ja isän 11-vuotiaana 2001 juuri ennen kun hän kuoli johonkin yllättäen. Tätini kuoli 2004 kun olin 14-vuotias syöpään joka leikattiin eikä ollut pitänyt levitä minnekkään. Sen jälkeen sijaisisäni 63w on lyönyt ja kuristanut mua ja olen aina ollut hänen inhokkinsa. Hän syyttää , haukkuu, aliarvioi, ei kannusta, puhuu omiaan musta ja kylässä tai sit ku meil on vierai niin hän esittää et oltas ihan ku jotku parhaat kaverit se ottaa päähän. Hän myös aina jaksaa jauhata kuinka huono musta tarvii tulla, ksoka biologiset vanhemmat oli alkoholisteja.HÄn aina myös sanoo et "en mä susta enää tykkää tykkäsin vaa susta sillo ku olit pieni" ja "en mä sua tänne ois ottanu asuu ellei äitis ois väkisin halunnu". Mammani kuoli kuukaus sitten ja samana päivänä jolloin äidin kuolamasta tuli tasan 2-vuotta täyteen. Mulla on tullut masennus, paniikkihäiriö, tukehtumispelko ja ties mitä kaikkea, mutta en saa lääkkeitä. Olen kunnollinen nuori en juo en polta ja pääsin jopa kauppikseen opisekelemaan nyt syksyllä. Käyn kerran viikossa psykologilla ja nyt syyskuussa muutan omaan asuntoon. Toivon asiallisia vastauksia kiitos!
kuolemanpelkoa ja tuskaista elämää
pipsanderi
4549
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mene yksityiselle.oletko käynyt muuta kuin terkkarilla?
Sulla on liian rankka tausta,jota et tule yksin jaksamaan,sori mut tää on totuus...
lääkitys kuntoon!!!
En ole käynyt yksityisellä lääkärillä paitsi siellä psykologi paikassa joku lääkäri sanoi etten tarvii lääkkeitä vielä.. ja toisaalta en kyllä haluaisi lääkkeitä..
etsimään yksityistä. Jo se ensimmäisen askeleen ottaminen lisää onnistumisen iloa!
Tässä elämässä on pelattava niillä korteilla mitä on jaettu. Joskus pärjää huonommallakin kädellä. Toiset pystyy tuhrimaan elämänsä, vaikka on kuinka hyvät lähtökohdat. Onnellisuus on tavoiteltavaa ja itse pystyy kuitenkin vaikuttamaan lopputulokseen. Ei kannata masentua entisestä vaan luoda itselle parempi tulevaisuus. TSEMPPIÄ!!