Nys seon alakanu ilimoja pittää,
hellettä piissaa, ja tuskinpa ittää
mikkää tähän vuojenaikkaan?
Ku satuttiin vielä näin kuivvaan paikkaan
Pohojallahen rantamalle,
seuvulle kaikkein kuivimmalle.
Vai elähäm mittää, kyllä se tästä
syksynkin nakkaa ja elämästä
loppuupi helle, ja alakkaa sattaa.
Ja siitä se jatkkaa taas sitä rattaa,
että syksy jo tullee ja sajetta piissaa.
ja talaviki tuiskusa ilimolle hiissaa.
---
Ja nyssitte ei muuta ku ruvekkaa vain kaikki Wiina-Matin perintyä kuluttammaan...
hellettä piissaa, ja tuskinpa ittää
mikkää tähän vuojenaikkaan?
Ku satuttiin vielä näin kuivvaan paikkaan
Pohojallahen rantamalle,
seuvulle kaikkein kuivimmalle.
Vai elähäm mittää, kyllä se tästä
syksynkin nakkaa ja elämästä
loppuupi helle, ja alakkaa sattaa.
Ja siitä se jatkkaa taas sitä rattaa,
että syksy jo tullee ja sajetta piissaa.
ja talaviki tuiskusa ilimolle hiissaa.
---
Ja nyssitte ei muuta ku ruvekkaa vain kaikki Wiina-Matin perintyä kuluttammaan...
Vastaukset 10
Vanhimmat
kyllä ittää.Jussalla on sen sortin siemeniä,että ittää varmasti..On tehty itävyyskoe ja hyviksi oli havaittu.Pouta ja kuivuus ei heikennä tilannetta .oon kuullu huhuja ,että Pikku-Jusseja alkaa pikapuolin taapertamaan hietamäellä.
Saatanan Säälittävää.
niitä Kalevala ja Wiina-Matti runoja.Niistä löytyy itäistä pituutta ja läntistä leveyttä ihan mukavasti.Minäkin tärskäytän runon tähän jatkeeksi,jonka olet taatusti kuullut ennenkin
Heikki Heikki pois on leikki.
ne on pastori Helasen olikija.
Niitä ei saa sekaisin polokija.
yksi niitä loruja joita lapsena hoettiin silloin, kun yksi piti heittää joukosta ulos.
Tästähän on monta muunnelmaa, omasta muististani työntyy tällainen:
Vasen, oikia, kissanpoikia,
heiniä, olokia
ei saa polokia,
--- viimeiset ulosheiton sanat ovatkin jo unohtuneet.
Trokeita ja riimejä tulee kirjoiteltua vain silloin, kun "henki iskee päälle".
Jos sillä työllä olisin joutunut Wiina-Matin tapaan hankkimaan jokapäiväisen leipäni, olisi syntynyt paljon heikkoja tekeleitä ja minulle olisi iskenyt stressi! Enkä olisi pystynyt perhettäni elättämään.
Lähti lappiin lantalaiset
hillakuumeen hiostamat.
kesän marjat keltaisimmat
siinsi silmien sinessä.
autot täytehen ahetut
kohti pohjoista kohosi.
Ootti mökki oivallinen,
tunturissa turvallinen
lomailijaa lompolossa.
Nepä neijot neitsykäiset
mukaan oulusta otetut,
lähti lappiin laihtumahan,
kaloreita karkusalle.
vaan jo autossa apetta
hamusivat haaveihinsa,
pulputtivat punaviintä,
kaveriksi kaalikeiton.
Sitten soita samoiltihin
patikoitiin painanteita
.......
Tuossa vähän ajankohtaista
soljuu todella mukavasti nelipolvista trokeeta!
Netistä löytyy sivu http://www.karuse.info/ , jonne Aulis Rintala on koonnut paljon kalevalaista nykyrunoa.
Saman sivun yläosassa on keltainen linkki TROKEEMANKELI, joka avaa kalvalaisen runon "kelpoisuuskokeen". Sen ikkunaan kun kopioi oman kalevalaisen tekstinsä ja painaa sitten nappia TARKASTA, avautuvalta uudelta sivulta saa analyysin runonsa jokaisesta rivistä. Rintala hyväksyy sivuille vain sellaista trokeeta, joka läpäisee tarkastuksen.
Sivustolta löytyy paljon aivan mahtavaa kalevaista. Ja onhan siellä myös mankelin läpi väkisin puristettua tavaraa, josta juuri sen mankelin pikkumaisuuden takia on puristettu pois kielen mehu!
Minun kalevaisista ei monikaan läpäise mankelia ja Wiina-Matin tallenteista vieläkin harvempi. Mutta olenkin kapinallinen ja hyväksyn mankelin ainoastaan kalevaisen kielen tutkijoiden välineenä, joka on syntynyt Lönnrotin kielen analyysin pohjalta. Sellaisena se mankeli on kiitettävän hyvä ohjelma.
Olen aivan varma siitä, että Lönnrotin kuulemien kansanihmisten poljentokaan ei olisi mankelia läpäissyt. Lönnrot on itse muokannut muistiin kirjoittamiensa runojen lopullisen kieliasun.
Kirjoittakaamme omaa kansanrunoa oppimallamme äidinkielellä. Minä olen tyytyväinen omiin tuotoksiini silloin, kun sanoma sijoittuu luontevasti puheen rytmiin. Vielä tyytyväisempi olen, jos tekstiin mahtuu pieni tarina ja parhaassa tapauksessa vähän asiaakin.
Täytyypä käydä Rintalan sivuilla. Itse harrastan kalevalaistyylistä harvakseltaan ja vaikeaahan se on.
Nuo kaksi säkeistöä on muutamia vuosia sitten syntyneen tekeleen alkusäkeet.
Se jatkuu näin:
Sitten soita samoiltihin
patikoitiin painanteita.
kurut Kurtakon kupeessa,
Kallonkylän kainalossa
anto marjansa makoisat
poimijoille Pohjanmaalta.
Elvi ehtoisa emäntä
lapin nainen nauravainen
juotti väen väsynehen.
Raimo poika ravakasti
teki hommia hopusti.
Sepä selät suoristeli
käppyrälle kääntynehet
hoiti kinttuja kipeitä
käpälöiden käteväasti
pehmitteli persuslihat
paranteli pakaratkin.
Seksikäs selän pesijä
puttaalainen puhistaja
isotissinen ihana
pesi selät seikkaperin
kahen koijarin komian
hikisimmän hillastajan
Väliin lauteilla löhösi
koivet kattohon kohosi
Tanssipaikan parkettikin
tuli tutuks turisteille.
Pojat Puolasta puhalsi
sävelkulut sähäkästi.
Tuurintynkä tyttärillä
oli mahtavan makija
Haki kokki korukoura,
pokkas juntti juurevainen
oli kilpailu kirijä.
Jopa heilu heinämieskin,
jopa hankosi halulla.
Vaik`on heinä heilimöiny,
tupasvilla tuleentunu
eipä koijari komia
viljelijä vitjamuna
saanu seipäälle satoa,
kun eivät parvelle pahasta,
völiänneet vökälettä
Terälehdetkö tehosi,
emit etteen työntyväiset
Orvokilla ovelalla,
vaan oisko hete hetkahtanu
sopivasti soljahtanu,
kun lainavaatteissa valitsi,
loni karju katrahasta
autokuskin kupeellensa
saattajakseen saalisteli
Auto täytehen ahetut
perät maassa matalalla
suolta pois jo suunnistivat
kotiin kilpaa kiiruhtivat.
Nytpä marjat makoisimmat,
kesän herkut keltaisimmat
pakkaseen on pakattuna,
talvi-iltojen iloksi,
juhlahetkiin herkkusuille
ja sujuvaa sanankäyttöä! Ajoinpa tuon mankelinkin läpi aivan huvin vuoksi.
Lyhyet alkutavut runojalan nousussa Rintala laskee virheiksi siksi, että Lönnrot oli muokannut kaikki sellaiset pois julkaisemistaan kansanrunoista. Minun teksteissänikin niitä esiintyy paljon.
Plussaa saat mankelilta murtosäkeistä, joita sinulla on muutamissa värssyissä enemmänkin. Ne antavat runon rytmiin terveellistä vaihtelua.
---
Rintalan ikuinen kiistakumppani on Petri Niikko, joka kerää ja julkaisee myös kansanrunoja. Hän on Rintalan kanssa eri mieltä juuri noista lyhyistä tavuista ja hieman muustakin. Hänen sivustonsa löytyy Googlettamalla sanaryhmää "Vienan Karjalan Ystävät". Sivuilta ei tosin löydy kovin paljon runoja, koska hän kauppaa keräämiään julkaisuja Runorumpu ja Runoräppänä.
Ootpa viisas,virkistävä,
netin käyttäjä nerokas.
Etpä turhia turise
jorise et joutavia,
puhele et puutaheinää,
höpötyksiä hölise.
Aatokses on ajatonta
nykypäivään nykäistyä
runomittaan rustailtua
kaiuttelet kalevaista
sujuvasti suomenkieltä
Terveiset Sinulle Turisija. On sanottava¨,että minulla ei ole minkäänlaista tajua runojaloista ja muista alkutavuista. Se vähän minkä värkkäänon on täysin vaistonvaraista.
On mieluisaa ,todella mieluisaa,että näillä palstoilla on muutakin ,kuin toisten solvaamista ja hävyttömyyksiä.Turisijan ja marjaskarhun runot ja muutkin kannanotot kannattaisi selata kaikkien .On hyvä olo sittenkin.Haapavetinen runous elää .