erosimme tyttöni toiveesta hänen ahdistuneisuuden vuoks jokin aika sitten. ei oo eka masiskausi ja itsetuhoinenkin ollut, syitä lapsuudessa. tuen hänen päätöstään, vaikkei helppoo oo. ei ollu riitoja tms. hän ei haluis enää meidän tapaavan, miks? eikö hän enää rakastakaan vai pelkääkö mun ylihuolehtivan?
Ahdistunut
tyttöystävä
7605
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tervehdys! Noin omaan elämääni verraten tuli mieleen, että yksi syy eroon voisi olla juuri tuo liiallisen huolehtimisen pelko ja riittämättömyyden tunteet. Että ei ole tarpeeksi hyvä kenellekään ja että sinun olisi parempi ilman häntä. Oikein syvässä masennuksessa voi mielessä olla myös nuo itsetuhoajatukset, jolloin sitä ajattelee säästävänsä toisen surulta, jos aikoo vaikka tappaa itsensä. Oma aviomieheni oli sen verran sitkeä, ettei antanut periksi, vaan väkisin pysyi rinnalla, välillä lähellä, välillä kauempana, mutta ei lähtenyt lopullisesti lätkimään missään vaiheessa. Sitähän tällainen masentunut ikään kuin salaa toivookin, että tulisi aina uudestaan todistetuksi, että toinen välittää, vaikkei itse tuntisi ansaitsevansa mitään huomiota osakseen. Tiedän, että on todella kuluttavaa yrittää tasapainoilla tällaisessa tilanteessa, mutta onhan olemassa näitä omaisyhdistyksiä, joista varmaan joku ei-masentunut voisi kertoa, miten on selvinnyt masentuneen rinnalla. Kun itse olen tällainen ex-masentunut, en ehkä ole oikea henkilö neuvomaan, mitä pitäisi tehdä. Voimia sulle nyt kumminkin, tilanteesi on kaikkea muuta kuin helppo.
Itse en ole halunnut alkaa seurustelemaan moneen vuoteen koska oon ollu niin ahdistunut ja masentunut. Ajattelen ettei kukaan poika musta tälläsenä tykkäisi kuitenkaan,eikä kukaan mua kestäisi. Vaikka aina ne tutustumisvaiheessa on niin ihastuneita ja haluis alkaa seurustelemaan. Mutta TIEDÄN, ettei arki mun kanssa tulis olemaan helppoa enkä pystyis avautumaan joten olen sitte antanut asian olla. Ymmärrän tyttöystävääsi. Varmasti se sua rakastaa, ja hyvin paljonkin.
Olen samaa mieltä, tyttö vain yrittää säästää sinua tulemasta mukana masennukseen tai siltä ettet "tuhlaisi elämääsi hänen kanssaan koska se kuitenkin on millaista on" (Siis tytön näkökulmasta)
Jos todella kovasti välität hänestä, yrität pysyä hänen vierellään... Helppoa se ei varmasti tule olemaan...
hänen mukanaan valuu monta ihanaa asiaa hukkaan, mutten voi häntä pakottaa mihinkään terapiaan tms. jos ei itse halua. hän on vetäytynyt kuoren sisään ja mun on sinne vaikea päästä. ehkä liiallinen hellyyskin voi ahdistaa, jos siihen ei ole tottunut.
...terapiasta ei ole kovinkaan paljon hyötyä, jos asiakas ei itse halua tehdä työtä siellä.. pelkkä terapiassa oleskeluhan ei auta vaan terapeutti vain tukee asiakkaan henkistä työskentelyä ongelmiensa parissa... (puhun tästä "yleisestä" psykologin kanssa keskustelusta jne)...
On kyllä aika vaikea neuvoa sinua mitenkään... Nää on niin vaikeita asioita, joihin tuskin edes on vain yhtä ja oikeaa vastausta...
...sinua hänen masentuneisuutensa? Siis onko sulla ollut rankkaa hänen kanssaan? Itelläni varmaan vaan pahentaisi tilannetta jos olisi noin ihana poikaystävä joka haluaisi kaikesta huolimatta olla yhdessä. Se vaan lisäisi mun itseinhoani. Kaikesta päätellen olet oikein ihana ihminen mutta niinkun jo aiemmassa viestissäni sanoin niin ymmärrän tyttöystävääsi. En oikein tiedä miten voisit auttaa tyttöystävääsi. Käykö hän missään hoidossa? Itse käyn mtt:ssä,se voisi olla todella hyvä juttu myös tytöllesi... Voi olla että hän käy kamalaa kamppailua itsensä kanssa koska varmasti haluaisi olla sun kanssa muttei halua sotkea sun asioita tai tuottaa sulle tarpeetonta tuskaa. Tollasessa ahdistuksessa ja masennuksessa läheisen apu on kyllä tärkeää. Itse olen huomannut että olen alkanut väheksymään itseäni ja sitä kautta työntämään läheisiäni pois luotani koska ajattelen etteivät ne musta kuitenkaan välitä. VÄÄRÄ LUULO. Toivottavasti sun tyttösi tajuaisi tilanteensa ja hakeutuisi hoitoon. Voisit vaikka sanoa hänelle että autat hankkimaan lääkäriajan ja olet siinä tukena? Lähdet mukaan käynnille? Siis odotushuoneeseen. Tollanen apu on tärkeää. Ainakin mun mielestä. Tsemppiä sulle.
Oon kelaillut asioita ja ehkä se voi olla niinkin, että olen liian huomaavainen ja hellä häntä kohtaan. hän ei ole tottunut sellaiseen. tietysti toivon hänen olevan onnellinen. vaikeaa tietenkin olla lähellä, jos toinen alkaa "tuuppimaan kauemmaksi".