Hei!
Valmistuin pari kuukautta sitten fysioterapeutiksi. Olisin kiinnostunut työskentelemään Norjassa. Onko kenelläkään kokemuksia Norjassa fyssarina työskentelystä? Kuinka töitä haetaan ja palkataanko vastavalmistuneita? Pärjääkö hyvällä englannilla? Kiitoksia etukäteen mahdollisista vinkeistä..
Valmistuin pari kuukautta sitten fysioterapeutiksi. Olisin kiinnostunut työskentelemään Norjassa. Onko kenelläkään kokemuksia Norjassa fyssarina työskentelystä? Kuinka töitä haetaan ja palkataanko vastavalmistuneita? Pärjääkö hyvällä englannilla? Kiitoksia etukäteen mahdollisista vinkeistä..
Vastaukset 3
Vanhimmat
www.aetat.no -> ledige jobber -> fysioterapeut-hakusana näyttää aika monta vapaata työpaikkaa Norjassa. Hyvällä englannilla pärjää työkaverien kanssa, mutta iäkkäät asiakkaat ovat asia erikseen. Hyvällä ruotsilla pärjäisi Norjassa hyvin. Olin 98-00 röntgenhoitajana sädehoidossa Oslossa. Silloin työtilanne oli erittäin hyvä ja suomalaiset hoitajat kelpasivat työmarkkinoille. Nykyisestä tilanteesta minulla ei ole selvyyttä paitsi mitä aetatista on luettavissa.
Norjassa työskennelläkseen täytyy oma tutkinto ensin hyväksyttää sikäläisillä viranomaisilla. Fysioterapeuttina kun ei kuka tahansa nivelenniksauttaja saa työskennellä. Todistukset täytyy käännättää norjaksi ja se voi maksaa maltaita. Työkkäristä saa lisää tietoa. Pohjoismaalaisena olisit eliittiä Norjassa, mitä tulee työ- ja oleskelulupiin, pankkitileihin yms. Eräs norjalaisen miehen kanssa naimisissa oleva englantilainen nainen joutui kolmen kuukauden välein käymään kotimaassaan. Meitä ei vastaavat hölmöt määräykset koske. Yhteispohjoismaisesta muuttokirjasta ei olisi ainakaan haittaa. Mutta, kuten sanottua, työkkärissä nämä asiat hallitaan paremmin.
Norjaa kannattaa opetella puhumaan. Det er morsomt å snakke norsk. Suosittelisin peruskurssia, jos sellaista enää missään järjestetään. Itse kävin ilmaisella kurssilla työllisyyskoulutuksena. Norjalaiset höpöttävät estoitta kukin omaa murrettaan eivätkä välttämättä vaihda kirjakieleen (joita muuten on kaksi erilaista) edes ulkomaalaisen vuoksi.
Palkka on hyvä ja sillä tulee mainiosti toimeen, varsinkin jos ei aja autoa, polta tupakkaa tai juo viinaa. Lyömätön yhdistelmä olisi asua niin lähellä itärajaa, että voisi nostaa norjalaista palkkaa ja syödä ruotsalaista ruokaa.
Kiitos vinkeistä. Täytyypä selvitellä asiaa. Osaisiko joku vielä kertoa työnhausta noin yleensä. Jos ei heti alkuun löydy oman alan hommia, niin kuinka helppoa Norjassa on saada työtä esimerkiksi kahvilasta tai ravintolasta, jos ei puhu lainkaan maan kieltä? Löytyykö työtä nopeasti, viikon sisällä, jos vain matkustaisi paikan päälle ja lähtisi aktiivisesti etsiskelemään..? Entäpä asunto? Kuinka nopeasti te, jotka olette kyseisessä maassa olleet töissä, olette löytäneet asunnon? Kiitos etukäteen mahdollisista neuvoista!
Kantsii ensin hakea töitä netitse ja puhelimitse, sillä sellaisen löytyessä työnantaja voi maksaa matka- ja jopa muuttokulut. Asuminenhan maksaa maltaita Norjassa, mutta työnantajan sponssaamassa kämpässä se voi olla suhteellisen halpaakin. Tuuripeliä sen sijaan on millaiseen läävään joutuu.
Yksi suomalainen asui luonani kuukauden päivät etsiessään turhaan töitä Oslosta. Hänen rimansa vain oli liian korkealla: piti saada hommia ambulanssikuskina. Vuodeosastolta hän olisi saanut töitä välittömästi, mutta ne työt eivät kelvanneet. Ilman riittävää kielitaitoa hänen urahaaveensa kariutuivat. Ensihoitaja ei varsin voi sanoa hysteerisenä sopottavalle loukkaantuneelle: "Unnskyld, kan du gjenta?" Jollet uskalla hakeutua koulutuksesi oikeuttamaan työpaikkaan, mene edes sitä sivuavalle eli perushoitajan hommiin. Ei sinulle fysioterapeuttina ole hyötyä tietää, miten sanotaan että viinilasi on pirstaleina.