Pitkäkarvainen mäykky?

Olen harkinnut pitkäkarvaisen mäykyn ostamista :)
Luonteesta olen kovasti lukenut, mutta kaipaisin ihan mäykyn
omistajilta kommentteja
koirasta!
Joten kertokaa minkä luonteisia teidän pitkis mäykyt ovat?
Hyviä ja huonoja puolia?
9979
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Meillä on viisivuotias mäykkyneiti. Se on luonteeltaan tietenkin maailman ihanin koira. No oikeasti se hieman aristaa isoja haukkuvia koiria, mutta tuon kokoinen koira saa vähän varoakin isoja koiria. Meidän koira ei hauku kuin leikkiessään, eli ei räksytä koko aikaa esim. kaupanparkkipaikalla autossa. Joskus lenkillelähtö ei oikein kiinnosta, mutta kun vauhtiin päästään, niin sitten mennään 2-3 tuntia. Mieluisin lenkkimaasto on metsäpolku.
Mitään se ei ole rikkonut viidenvuoden aikana, paitsi omia lelujaan.
Toivottavasti löydät itsellesi oikein hyvän mäykyn

Äänestä
  • Mun pitkismäykky on yliaktiivinen hösö, mutta ilonen ja maailman ihanin sellanen tietysti. Tohottaa, haukkuu ja yrittää komentaa ulos vaikka olis just 3 tuntia lenkkeilty! Koskaan ei oo vihanen, ei edes hampaita näyttäny tai murissu kertaakaan, kaikkien kanssa haluais ja jaksais leikkiä loputtomiin. Älyttömän seurallinen ja hellyydenkipee neitokainen. Ihana mut äärimmäsen kovapäinen ja mun taitaa olla näiden luonteenpiirteiden perusteella melko vaativa ja dominoimaan pyrkiväinen, iloisella omalla tavallaan. ..Aggressiivinen ei koskaan. Kaunokainen ja pikku prinsessa, joka ei oikein osaa varoa pahaa maailmaa (juoksee autojen alle ja nuolee varottamatta isojen koirien naamaa ) ja tarvii siis rakkautta ja huolenpitoa. Ei kuitenkaan tyhmä, äärimmäisen nopeasti asioita ja puhetta oppiva. Hösöhäntä vaan. Ihmisrakas ja näyttää jatkuvasti siltä kuin haluais OIKEESTI ymmärtää puhetta ja päästä messiin kaikkiin ihmisten puuhiin. Haluaa olla mukana kaikkialla. Silleen ei kauheen itsenäinen...Ikuinen pentu!

    Siinä pieni kuvaus yhdestä pienestä pötkylästä! :)

    Äänestä

  • Mäykkyli kirjoitti:

    Mun pitkismäykky on yliaktiivinen hösö, mutta ilonen ja maailman ihanin sellanen tietysti. Tohottaa, haukkuu ja yrittää komentaa ulos vaikka olis just 3 tuntia lenkkeilty! Koskaan ei oo vihanen, ei edes hampaita näyttäny tai murissu kertaakaan, kaikkien kanssa haluais ja jaksais leikkiä loputtomiin. Älyttömän seurallinen ja hellyydenkipee neitokainen. Ihana mut äärimmäsen kovapäinen ja mun taitaa olla näiden luonteenpiirteiden perusteella melko vaativa ja dominoimaan pyrkiväinen, iloisella omalla tavallaan. ..Aggressiivinen ei koskaan. Kaunokainen ja pikku prinsessa, joka ei oikein osaa varoa pahaa maailmaa (juoksee autojen alle ja nuolee varottamatta isojen koirien naamaa ) ja tarvii siis rakkautta ja huolenpitoa. Ei kuitenkaan tyhmä, äärimmäisen nopeasti asioita ja puhetta oppiva. Hösöhäntä vaan. Ihmisrakas ja näyttää jatkuvasti siltä kuin haluais OIKEESTI ymmärtää puhetta ja päästä messiin kaikkiin ihmisten puuhiin. Haluaa olla mukana kaikkialla. Silleen ei kauheen itsenäinen...Ikuinen pentu!

    Siinä pieni kuvaus yhdestä pienestä pötkylästä! :)

    Meidän mäykkipoika on ihan samanlainen luonteeltaan! Esittelys kuulosti niin tutulta, että oli pakko kommentoida! ;)

    Äänestä

  • on varsinainen tapaus...
    Pikku-Ruu ei ole vielä kauaakaan meillä vanhentunut(ikääkin vasta 1v ja 1kk)ja on jo näyttänyt todelliset karvansa ja välillä hampaansakin meidän toiselle, noin.10 kertaa suuremmalle hauvalle...
    Neiti on kova viemään lelutkin suusta ja aina tuntuu kertovan että:olenpa tässä nyt maailman kaunein ja ihaninkin hauva,joten kunnioittakaa!!!!

    On kyllä kova haukkumaan ulkona muita ja illalla on hiukkasen arka kun on jo niin pimeätäkin ulkona.
    Välillä tuntuu että pelkää omaa varjoaankin kuollakseen.Mutta sitten aina se rohkeus jostain löytyy kun vähän maanittelee ja kannustaa...
    Pikku neiti on myös murissut meidän lapsille,kertoakseen ihan vaan että:nyt saa se paijailu ja jatkuva paapominen riittää,,,kyllä mä sitten kerron kun haluan koskettelua.purrut ei ole koskaan ketään ja toivon että näin asia saakin olla jatkossakin.

    Yöt neitokainen nukkuu meidän jalkopäässä,peiton alla,missä vaan missä on pikkasenkin lämpöä hohkaava paikka...

    Muutaman esineenkin on jo onnistunut hampaisiinsa saamaan,hänelle kuulumattomia tavaroita,kännykän antenni on syöty ja muutama muukin pikkuasia!

    Muuta kekseliäisyydellä,koulutuksella ja huumorilla tästä kaikesta kai selviää ja kaikesta huolimatta,,,meitin mussukka on ihana ja anteeksi pyytävän näköinen tihutöidensä jälkeen,,,

    Äänestä

  • kissanlapsi kirjoitti:

    on varsinainen tapaus...
    Pikku-Ruu ei ole vielä kauaakaan meillä vanhentunut(ikääkin vasta 1v ja 1kk)ja on jo näyttänyt todelliset karvansa ja välillä hampaansakin meidän toiselle, noin.10 kertaa suuremmalle hauvalle...
    Neiti on kova viemään lelutkin suusta ja aina tuntuu kertovan että:olenpa tässä nyt maailman kaunein ja ihaninkin hauva,joten kunnioittakaa!!!!

    On kyllä kova haukkumaan ulkona muita ja illalla on hiukkasen arka kun on jo niin pimeätäkin ulkona.
    Välillä tuntuu että pelkää omaa varjoaankin kuollakseen.Mutta sitten aina se rohkeus jostain löytyy kun vähän maanittelee ja kannustaa...
    Pikku neiti on myös murissut meidän lapsille,kertoakseen ihan vaan että:nyt saa se paijailu ja jatkuva paapominen riittää,,,kyllä mä sitten kerron kun haluan koskettelua.purrut ei ole koskaan ketään ja toivon että näin asia saakin olla jatkossakin.

    Yöt neitokainen nukkuu meidän jalkopäässä,peiton alla,missä vaan missä on pikkasenkin lämpöä hohkaava paikka...

    Muutaman esineenkin on jo onnistunut hampaisiinsa saamaan,hänelle kuulumattomia tavaroita,kännykän antenni on syöty ja muutama muukin pikkuasia!

    Muuta kekseliäisyydellä,koulutuksella ja huumorilla tästä kaikesta kai selviää ja kaikesta huolimatta,,,meitin mussukka on ihana ja anteeksi pyytävän näköinen tihutöidensä jälkeen,,,

    KIVAA LUKEA MÄYRIKSISTÄ, MINULLE ON SIUNAANTUNUT KÄÄPIÖMÄYRIS, TOSI IHANA SANON SINUNAANTUNUT KUN JÄI VAILLA KOTIA!! ENKÄ OLE KATUNUT HÄN ON IHANA HERRA 4V. VANHA JA NUKKUU KANSSA ALKUILLASTA PEITON ALLA JALKOPÄÄSSÄ. ON HELLYYDENKIPEÄ, TOSI IHANA. KÄRSIMME TOSIN SELLAISESTA SYHYÄMISESTÄ JOHON ELÄINLÄÄKÄRI ANTOI KOKEEKSI HOMEOPAATTISIA LÄÄKKEITÄ, MUUTAMAN EPILEPTISEN KOHTAUKSENKIN ON SAANUT.JOHTUI ILMEISESTI TRESSISTÄ. ULKOILLAAN PALJON MEIDÄN HERRA HAUKKUU TOSI VÄHÄN EI KOSKAAN MUITA KOIRIA!!
    KUN JÄÄ YKSIN NIIN JÄÄ HETKEKSI HAUKKUMAAN. SEURAA TOSIAAN KAIKKIALLE MINUA JA VAHTII MIHIN MENEN.
    OLEN TOSI ONNELLINEN KÄÄPIÖMÄYRÄKOIRAN OMISTAJA.

    Äänestä

Minulla on ollut kaksi pitkäkarvaista mäyräkoiraa ja molemmat ovat eläneet liki 14 vuotta vanhoiksi. Sairastelukin alkoi yli kymmenvuotiaana. Molemmat ovat jääneet unohtumattomina elämään sydämmeeni. Tosi uskollisia, rakkaita, nöyriä ja hyväkäytöksisiä koiria, mutta silti heillä on ollut luonnetta. Ajokoiria siis, parhaita metsäkavereita, parhaita ystäviä, uskollisia. Olivat minun kompassini ja tuntosarveni, nyt ilman heitä olen eksynyt montakertaa. Kaipaan viimeisintä Jamia niin paljon, että en ole pystynyt vielä hankkimaan kolmatta.

Äänestä

olen omistanut 6 pitkismäykkyä. Kolme kääpiötä ja kolme normaalikokoista. Ei ne pelkästään ihania ole. Haukkuvat paljon. porukassa kaahottavat ja riehuvat. Kääpiöt olivat rauhallisempia ja vahtivat vähemmän. Tällä hetkellä koiria on kolme. Vanhin on helppo ja ystävällinen lady vailla metsästysvaistoja. Keskimmäin ylivahtiva arkuuden aggressiivisuuden yhdistelmä. Haukku pihalla ona kovaa ja sitä tulee helposti näkyi mitään tai ei. Vapaana ei voi pitää voimakkaan riistavietin vuoksi. Tappaa kaiken minkä saa kiinni. Hänen metsästysvaistonsa ovat rotuominaisuuksien mukaiset. Niiden olemassaoloon kannattaa varautua. Ja hyväksyä. Nuorin on lempeä mutta arka. Pitkäkarvaisilla on ihan oikeasti luonneongelmia. Ei kyseessä ole mikään helppo ja itsestään selvästi lempeä olento. Noutajat on erikseen. Emme ole välttyneet vieraiden puremiselta taipaleen alussa ennenkuin opimme oikeat menettelytavat kantapään kautta.

Äänestä

Mulla on vähän yli 2-vuotias p.k mäykky uros nimeltään "nalle".Sillä on aika hyvä luonne verratuna toiseen mäykkyyni.Nalle ei hauku jollei joku ihan outo tule, kun olen lenkillä se ei vedä.Muiden koirien kanssa se menee hyvin, yhden kettuterrierin kanssa on tullut pientä kinaa, mutta ei suurempaa.Muutenkin rauhallinen, mutta kyllä murahtaa jos häiritsee silloin kun haluaa olla yksin.Metsällä Nalle rakastaa olla ja alkaa hyppiä aina kun otetaan tutka esille, tai kun joku tulee pyssyn kanssa.Metsällä Nalle on ärhäkkä.

Äänestä

Pitkäkarvaiset minit on kovin arkoja ja
niillä on yleisesti huonot luonteet .
Pelkopurijoita löytyy , näyttelyissä näkee
kun tuomarit käsittelee minejä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kysymyksiä.. kirjoitti:

Olen harkinnut pitkäkarvaisen mäykyn ostamista :)
Luonteesta olen kovasti lukenut, mutta kaipaisin ihan mäykyn
omistajilta kommentteja
koirasta!
Joten kertokaa minkä luonteisia teidän pitkis mäykyt ovat?
Hyviä ja huonoja puolia?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu