kumpaa sussa mielestäsi on enempi? Miten se näkyy sinusta:)?
"Testoa" vai
"estroa"
21957
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Minä olen ulkonaisesti naisen näköinen ja pidän naisellisesta pukeutumisesta ja haluan olla naisen näköinen työssä ja noin yleensä, mutta tekemiseni ja harrastamiseni ovat joiltain osin jätkämäisiä. Viihdyn esimerkiksi kalastamassa erilaisin vempaimin (virvelöin, perhostelen, ongin, uistelen). Teen mieluummin kaikenlaista ulkohommaa paljon mieluummin kuin kokkaan, pyykkään, siivoan tms. usein kotityöt ovat tervanjuontia, mutta annapa olla, jos pääsen lapiotöihin sen sijaan!
Ja sen sellaista. Noissa "miesmäisissä" - vai ovatko ne edes niin miesmäisiä- harrastuksissa näytänkin sitten aivan savottajätkältä tms. Kun lähden Lappiin, puen ylle vihreää kalastusasua ja kumisaapasta ja kalastajahattua kuin jätkillä ja ai että mä nautin! Kun aurinko oikein paistaa ja tammukka syö ja itikat pöräjää ympärillä (mutteivät pääse puremaan, koska on offia hajusteena, nam!), saatan kaivaa repusta siiderin ja istua joenpenkereelle tuijottelemaan virran juoksua. Ja silloin olen oikein onnellinen ja omimmillani.
Olipa kiva lukea tuota viestiäsi,BiBi. Siitä kävi kyllä elävästi ilmi että todella nautit mainituista asioista:)
Vaikeapa sitä itseään on määritellä, mutta kyllä kai minustakin sitä "testoa" taitaa löytyä; pysyy pora, vasara ja meisseli sekä lapiokin kädessä...mutta mitäpä suomalainen nainen ei osaisi tehdä jos haluaa;)Sitten löytyy se niiiin naisellinen ja turhamainenkin puoli...
Nin että kiitos :).
Niin, kaipa meistä useimmista naisista on moneksi ja uskalletaan myös näyttää, että pystytään vähän "ronskimpaankin toimintaan". Minä en ainakaan ole ikinä osannut näytellä heikkoa naista ja avutonta puoliskoa - olen ollut aina tekevä ja hommiin ryhtyvä, joskaan en aina osaava :). Ei siitä enempää, kertoo vain jostakin huonommasta puolesta minussa.
...joskus tuntuu siltä, että miehelle ja hänen luonnolleen on vähän vaikeata "hyväksyä", että nainenkin osaa homman. En taida oikein osata olla niin avuton ja se on yksi minun ongelmistani- taidan olla liian itsenäinen:(
Minkäs sille mahtaa, että on kasvanut itsenäiseksi ja toimeliaaksi ja yritteliääksi. Olisikohan sitä sentään liian itsenäinen? Kuka se sanoo, mikä on liikaa. Jos sitä ei jollekulle passaa, niin toiselle taas passaa vallan hyvin. Jopa herkesin filosofiseksi :).
takia en ite koskaan löytäny miestä, joka ois ollu mua vahvempi (siis henkisesti, itsenäisempi ja itsevarmempi. Kyllä ne mun rinnalla tunsi ittensä mitättömiksi (ovat jälkeenpäin myöntäneet) enkä ite onnistunu löytään tarpeeks vahvaa. Onneksi pidän myös naisista (nykyisin enemmän niistä), koska niitten kans samaa ongelmaa ei ole!
Siteeraan kirjaa Brain Sex. Testosteroni saa aivoissa aikaan miespuolisen kehityksen, jonka tunnusmerkkejä on kilpailunhalu, itsekkyys, kiinnostus esineisiin enemmän kuin ihmisiin ja polygamia. Estrogeenin vaikutuksesta aivot kehittyvät naisen aivoiksi, paljolti edellisen vastakohdaksi, ihmissuhteet kiinnostavat enemmän kuin pelkkä seksi, on suurempi tarve puhua ongelmista kuin hakea niihin pikaista ratkaisua yms.
Entäs kun kiinnostaa ihmiset, on halua ja kykyä puhua ongelmista ja tunneälyäkin on ainakin vähäsen ts. empatiakykyä, toisen tilanteen yms. tajuamista eikä ole kilpailunhaluinen eikä itsekkyydestä ole moitteita tullut JA
SILTIKIN on itsenäinen ja kyky tehdä myös niitä miesten juttuja ja halu olla olematta se heikko ja avuton puolisko...
... jotenkin miehinen ominaisuus?
Minusta ihan vaan oman elämänkokemuksen perusteella tuntuu, että naiset ne vasta itsenäiseen elämään pystyvätkin.
Samoin näkisin niin, että voimakkaat naisethan ovat oikein perisuomalaisen perinteen jatkajia. Eihän täällä avuttomat piipittäjät ole selvinneet karuissa luonnonoloissa...
Kyllä me BiBi olemme hurmaavia NAISIA ja sellaisia naisia, joilla ei se peukkukaan taida kasvaa keskellä kämmentä:) Itse olen sinut naisellisuuteni kanssa ja nautin naisena olemisesta- ilman kenenkään määrityksiä ;)
Pssst...ja tämä on VAIN BiBille....... khöm...minultakin löytyvät niin onki, virveli.. ja perhovapa, jota en kyllä osaa käyttää;)
Kyllä minäkin itseni naiseksi olen aina luokitellut, vaikka joskus olen leikitellyt ajatuksella, millaista olisi olla mies. Nainen haluan olla ja tunnenkin olevani, siitä huolimatta, että monet miesten tekemät jutut miellyttävät ja sujuvatkin - ainakin toisinaan.
Ei itsenäisyys ole tottavieköön miesten ominaisuus ja siinä Gila on oikeassa, että suomalainen nainen saattaa olla harvinaisen osaava ja pystyvä ja itsenäineen - olisikohan ne thainaiset juuri siksi joidenkin miesten mieleen (kun on aulis ja antavainen, niin on miehen mieleen - tyyliin).
MSPENELOPELLE.
Ei perhostelu ole vaikeaa MsPenelope ;). Senkun uittaa siiman jokeen ja antaa virran viedä ja vetää kalan sit kuiville, kun se syö.Kelluva siima ja ottava perjo ja kalaisa paikka, niin kyll se sujuu... Heittoja ei ole pakko hetikärkeen opetella ja on viisasta olla opettelematta niitä ainakaan kovin pusikkorantaisilla joilla :D. Pitää mennä pallokentälle ja siellä harjoitella :). Muuten siinä on vaarassa oma persus ja napurinkin takalisto. Eli harjoitteluvaiheessa jokin kumitötsä siiman päähän ja eikun viuhumaan! (mutta varmaan sinä nämä jutut jo tiesitkin :).Onko sulla kahdenvai yhden kädeen vapa? Minulla yhden ja olen ylpeä, se on korkkipäinen Hardyn vapa.
aina miehenä olon voittaa;) Ajattelehan miten vähän "liikkumavaraa" miehillä loppujen lopuksi on- meille naisille sallitaan kuitenkin monia asioita...:)
...perhostelusta: vapa on yhden käden ja sellainen naisellisen siro; siksi se varmaan minulle aikoinaan lahjoitettiinkin. Nätissä pussissa se on voinut oikein hyvin;) Eihän sitä tiedä jos joskus lähtisi kokeilemaan, mutta ne ranneliikkeet, vispaamiset sun muut hienoudet virran ja kuohujen keskellä vähän hirvittää:)
Varmaan on niin, että liikkumavaraa miehillä vielä nykyäänkin on vähemmän kuin tytöillä ja naisilla. Mistä se taas johtuu? Miksi käsitys siitä, mikä mies on, on niin tiukassa. Väitän, että me naiset pidetään sitä käsitystä yllä. Mehän ne lapset kasvatetaan - vielä nykyäänkin isien osuus kasvatuksessa on turhan pieni.
Perinteisestihän naisten häntää on nostettu sillä, että on synnyttänyt pojan (varsinkin esikoisen on pitänyt olla poika). Ja ketkä sitä äidin häntää ovat nostaneet: miehet, joilla on ollut valta ja voima. Miesten valta, naisten alisteinen asema ja naisten miehiä myötäilevä tyytyväisyys poikalapsen synnyttämisestä ja tyttälapsen mitätöinnistä - miettikää, miten tällaiset asenteet jatkuvat ja jatkuvat ja kertautuvat ja vaikuttavat - yhä tänä päivänä. Elleivät naiset itse ala arvostaa itseään ja sitä kautta tyttäriään, mikää ei muutu. Myös tuon (yli)arvostetun miehen valta säilyy - mutta ikävä kyllä, mies sitä kautta säilyy myös tiukassa muotissaan.
Mutta meillepä naisille sallitaan ja siitä voimme olla hyvillämme! Onhan se nainen moniulotteisempi, kun ei tarvitse kasvaa putkessa. Saapi perhokalastellakin!
Minä osaan ainakin periaatteessa heittotekniikat ts. parit perusheitot, mutta käytännön toteutus onnahtelee. Ei sitä oikeissa olosuhteissa saa aina lentämään ja rullaamaan, miten pitäisi. Virveli onkin paljon vaivattomapi ja varmempi vempain jokikalastuksessakin.
... että itse en ainakaan äitinä kasvata lapsiani mihinkään muotteihin. Päin vastoin, olen kannustanut heitä olemaan mitä ovat ja he ovat sielultaan vapaita sukupuolikaavoista. Tunneälykäs poikani ja rohkea empaattinen tyttäreni - putkessa ei elä kumpikaan. Kyllä heissä silti on aika paljon oman sukupuolensa tyypillisiä piirteitä - ja vastakkaisia.
Isä heille on enemmän antanut niitä perinteisiä malleja. Ehkä niitäkin tarvitaan?
...ulkoisesti olen tytönnäköinen, mutta tykkään myös vähän poikamaisista vaatteista. Luonteessa paljon testoa, mutta myös sitä estroa....löytyy sekä vahvuutta ja kovuutta, mutta myös herkkyyttä ja pehmeyttä. Apua, en mä tiedä kumpaa on enemmän...kai sitä estroa, ku nainen kuitenki oon...
"testoa", vaikka naiselta näytänkin, olen luonteeltani vähän sellanen rasavilli poikatyttö ;) Aina ne miesten hommat ovat olleet niitä mun hommia. Ei sovi mulle virkkuukoukku käteen vaikka kuinka asettelisi, vasarat ja lapiot mielummin.. Mutta mikään rekka en kuitenkaan ole.
Mulla on hormonitasot tsekattu, ja testoa on alle naisten normaalin alarajan. Estroja on riittävästi, samoin progeja.
Minussa se näkyy hymynä ja positiivisuutena.
noi hormonitestit tehään ja missä ja miten?
Ne on aika kalliita kokeita jos joutuu itse maksamaan. Mulla tehtiin labrakokeet HYKSin laboratoriossa Meilahdessa osana sukupuolenkorjausprosessia.
vastauksestasi. Kalliiksi epäilinkin.
Olisi kiinnostavaa mittautaa hormonitasonsa, mutta ei niitä huvikseen viitsi, kun on kallista eikä ole ajatusta vaihtaa sukupuolta, vaikka ihan joskus nuorempana onkin putkahtanut mieleen, että miksi en syntynyt mieheksi ja sillä ajatuksella olen ihan vaan ajatuksissani leikitellyt.
Oletteko te muut leikitelleet sellaisella ajatuksella? Onkohan se(kin) merkki siitä, että minussa on kuin onkin sitä testoa aikalailla?