Vaimo juuri kotiutunut syvän masennuksen laitoshoidosta. Oli nelisen viikkoa "sisällä" ja lääkecocktailina päivittäin nykyään Paroxetin 20mg, Remeron 15mg ja Temesta 2mg. Viikkoa ennen varsinaista kotiutumista oli pari päivää lomilla ja silloin seksi vielä sujui hienosti.
Nyt vaimo aika haluton sänkyhommiin ja ei saa orkkua enää ollenkaan. Ennen pidin kunnia-asiana tuottaa hänelle tyydytyksen ja useimmiten sen sain hänelle annettuakin. Nyt ei sit nalli pala, lähelle päästään mutta lopullista leimahdusta ei vaan tule. Miehenä tämä on aika katastrofaalinen tilanne kun tulee niin kyvytön tunne.
Välit jo nyt aika kireällä kun itsellä mieli tekisi, mutta ei viitsi oikein houkutellakaan hommiin kun tietää ettei vastapuoli saa siitä oikein mitään. Lisäksi lääkkeet saavat hänet nukahtamaan jo aikaisin illalla jolloin homma kusee....taas kerran. Päiväaika ei käy lasten takia. Vastaavanlaisista kokemiúksista kuulisin mielelläni ja miten ratkaisitte asian. Jos tilanne jatkuu tällaisena niin seuraavaksi äijä lähtee lataukseen....
Nyt vaimo aika haluton sänkyhommiin ja ei saa orkkua enää ollenkaan. Ennen pidin kunnia-asiana tuottaa hänelle tyydytyksen ja useimmiten sen sain hänelle annettuakin. Nyt ei sit nalli pala, lähelle päästään mutta lopullista leimahdusta ei vaan tule. Miehenä tämä on aika katastrofaalinen tilanne kun tulee niin kyvytön tunne.
Välit jo nyt aika kireällä kun itsellä mieli tekisi, mutta ei viitsi oikein houkutellakaan hommiin kun tietää ettei vastapuoli saa siitä oikein mitään. Lisäksi lääkkeet saavat hänet nukahtamaan jo aikaisin illalla jolloin homma kusee....taas kerran. Päiväaika ei käy lasten takia. Vastaavanlaisista kokemiúksista kuulisin mielelläni ja miten ratkaisitte asian. Jos tilanne jatkuu tällaisena niin seuraavaksi äijä lähtee lataukseen....
Vastaukset 8
Vanhimmat
on kuin se seksi?
Yritä ajatella, että vaimosi on nyt vakavasti sairas ja tarvitsee muutakin kuin seksuaalisia taidonnäytteitäsi. Kun nyt osoitat pysyväsi hänen rinnallaan, niin jatkossa saat varmasti tuloksia myös makuuhuoneessa.
Olet todella viheliäinen mies, jos jätät puolison tällaisella hetkellä.
on muutakin sisältöä. Mielestäni toimiva seksi kuitenkin kuuluu hyvään parisuhteeseen. Ja kauankohan joudun odottelemaan niitä auvoisampia aikoja...vuoden, kaksi vai tuleeko niitä ollenkaan. Niin pitkää selibaattia en kestä, en sitten millään.
Kyllä sinun nyt pitää katsoa tosiasioita silmiin. Vaimosi on sairas. Hän on silti edelleen vaimosi. Hän tarvitsee sinua. Saatat jonain päivänä sairastua itsekin ja vaimosi voi joutua elämään vuosia ilman fyysistä kyvykkyyttäsi. Jos hän vielä kykenee seksiin, niin ole iloinen siitä edes.
Elämä ei todellakaan ole parisuhteessakaan sitä, että kaikki toimii. Tulee pahojakin kriisejä. Sotia, sairauksia, onnettomuuksia...
Nyt sinun ei kuitenkaan tarvitse jaksaa kuin tämä hetki. Jo huomenna saattaa asetelma muuttua, joten älä murehdi siitä.
Unohdatkohan sinä tässä nyt jonkin asian?
Tällä palstalla kirjoittajista suurella osalla
ei ole ollut ketään ehkä koskaan tai moneen
vuoteen ja silti on pitänyt selvitä. Jos olet
joku provoilija, niin valitse joku toinen
palsta. Mutta jos et, niin lue ensin, miten
valtavia kärsimyksiä masennus aiheuttaa
masentuneille itselleen. Masentuisin vain
lisää, jos lähipiirissäni olisi tuollaisia
ihmisiä.
asiallisesta vastauksestasi. Olit ainoa joka antoi edes jotain positiivista palautetta...eli toivoa paremmasta. Ei se masentuneen omaisenkaan osa ole niin helppoa. Olkoonkin sitten kyse joillekin niinkin vähäpätöisestä asiasta kuin seksi. Taustoja sen enenpää selittelemättä sanon vaan etten mä ole sellanen mulkku kuin ekasta tekstistä vois päätellä. Ehkäpä poistun tältä foorumilta niin en masenna ketään sen enenpää.
Jopas olet aviomies! Että jätät vaimosi, koska hän ei saa orkkua? Ja lehmät lentää. Taitaa olla vähän muusta kyse.
Ensinnäkin, masennuslääkkeiden sivuvaikutukset poistuvat tai ainakin lievenevät pikkuhiljaa. Kyllä, tämä vaatii kärsivällisyyttä muiltakin kuin potilaalta itseltään, jolle sairaus on kuitenkin kaikkein raskain. Muu on sitten kiinni läheisistä ja ympäristöstä.
Voithan toki häipyä, mutta syy on kyllä sinussa eikä vaimossasi. Onneksi mulla on mies, joka ei koskaan kirjoittaisi niin kuin sinä.
Minä elän vaikeasti masentuneen puolison kanssa. Sairaalasta hän kotiutui joitakin kuukausia sitten.
Ymmärrän niin hyvin sinun ajatuksesi, ettet saa täyttä tyydytystä seksistä, kun vaimo ei saa orgasmia. Meillä homma on vaan toisinpäin. Mieheni ei useinkaan saa orgasmia lääkkeiden takia. Alkuun se söi minun naiseuttani, mutta olen nyt ymmärtänyt, että se johtuu lääkkeistä, ei minusta tai miehestäni. Keskustelkaa asiasta avoimesti. Yrittää päästä sinuiksi tilanteen kanssa. Ajan myötä tilanne varmasti helpottuu.
Vaimosi voimat menee nyt varmasti aika tarkkaan sairaudesta toipumiseen, mutta se ei kestä loppuelämäänne. Hän on sinulle ikuisesti kiitollinen, kun tuet häntä kärsivällisesti ja yrität pitää oman pään kylmänä tajuten, että kyse on sairaudesta, johon vaimosi ei takuulla olisi halunnut sairastua, mutta se ei ole hänen syytään.
Ota yhteyttä omaiset mielenterveystyön tukena järjestöön saadaksesi itsellesi tukea ja apua jaksamiseen. Mene mukaan vaimosi lääkärikäynneille ja kysy niin paljon asioista kuin mieleesi vaan tulee. Kaikki tieto sairaudesta auttaa sinua ymmärtämään paremmin missä vaiheessa sairautta menette. Minä olen kysellyt myös mieheni paranemisennusteista ja se on antanut minulle toivoa ja sitä myötä voimaa jaksaa hänen rinnallaan.
Uskon, että masentuneella on todella kamala olo, mutta myönnän ettei läheisenkään rooli ole mikään helppo. Välillä tuntuu, että omat voimat ei riitä, mutta kun ajattelen elämää vain vaikka tunnin tunnin tai kaksi tai päivän tai viikon kerralla ja jaan sen pienempiin jaksoihin, ei tunnu niin raskaalta jaksaa.
Voimia paljon koko perheellenne!
Aurinko paistaa jossain vaiheessa, olen varma siitä :)