Töihin ulkomaille

Minulla on puolitoista vuotias poika. Sain työtarjouksen jossa minun pitäisi lähteä Usa:n vuodeksi. Lomia olisi kerran kolmessa kuukaudessa viikoksi Suomeen. Vaimoni voisi poikani kanssa ehkä tulla kaksi kertaa kahdeksi viikoksi käymään vuoden aikana.
Tuntuu aika epämiellyttävältä ajatukselta jättää perhe täksi ajaksi.
Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia vastaavanlaisesta tilanteesta tai miten joku muu toimisi minun asemassani.

Kiitos.
11971
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

hienoa olla oman itsensä herra:Ois ehkäpä kantsinut ajatella aikaisemmin lasten asiaa.
Kukaan nuori nainen ei jaksa olla vuotta puutteessa, mut ei se mitään elatusmaksut on vaan 250 ekee/kk/kakara, joten siitä vaan ämeriköihin.

Äänestä

sinne.Tai sitte kukaan ei lähe.

Äänestä

houkutteleva.

Onko mahdollista, että menisitte koko perhe tuoksi ajaksi USA:aan?

Vuosi sinällään ei ole pitkä aika. Ja kerroit, että lomiakin saisit tuona aikana. Jos avioliittonne perustuu syvään rakkauteen, kunnioitukseen ja luottamukseen toisianne kohtaan, se kestää kyllä tuon ajan. Ajattelehan, monella ihmisellä on jatkuvasti ulkomaan komennuksia, moni perheellinen on merillä jne. ja silti heidän liittonsa ovat onnellisia ja kestäviä. Toki myönnän, että osa päätyy eroon, kuitenkin sekin on vuosikausien toisen poissaolojen tulos. Sinulla on vain kysymys vuodesta.

Tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä.

Äänestä

älä lähde yksin. Lapset ovat niin vähän aikaa pieniä että kannattaa olla kotona niin paljon kuin vain mahdollista. Itselläni on 3,5 ja 1,5 vuotiaat tenavat ja voin kokemuksesta sanoa että aika on mennyt kuin siivillä. Menetettyä aikaa ei saa koskaan takaisin.
Olen onnellinen että itse vähensin työtunteja ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Ennen 180-220 h/kk nyt vain pakolliset tunnit enkä ole katunut vaikka tulotaso onkin pudonnut.

Jos minä olisin sinun tilanteessa ottaisin koko perheen mukaan tai en lähtisi ollenkaan.

Äänestä
  • järkisyistä taidan kallistua Usan puoleen.
    Nettopalkka tulisi olemaan päivärahoineen ja ylitöineen kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Englannin kielen taito paranisi ja palatessani mahd. takaisin nyk. työpaikkaani olisi minulla paremmat eväät tehdä nykyistä työtäni.
    Vaimoni ollessa hoitovapaalla on taloudellinen tilanteemme huonontunut aika paljon.

    Äänestä

  • mutta kirjoitti:

    järkisyistä taidan kallistua Usan puoleen.
    Nettopalkka tulisi olemaan päivärahoineen ja ylitöineen kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Englannin kielen taito paranisi ja palatessani mahd. takaisin nyk. työpaikkaani olisi minulla paremmat eväät tehdä nykyistä työtäni.
    Vaimoni ollessa hoitovapaalla on taloudellinen tilanteemme huonontunut aika paljon.

    Mene ihmeessä! Tuo on tuhannen taalan paikka, jota ei pidä jättää käyttämättä. Lapsesi ovat nyt niin pieniä, että heille ei juuri siitä muistikuvaa jää minkälaista oli isin kanssa vai oliko isää ollenkaan. Teillähän on kuitenkin mahdollisuus nähdä välillä... Minun kokemukseni on se, että lasten kanssa oleminen paranee sitämukaa kun he kasvavat.
    Ja muista, rahan mennessä ovesta sen mukana menee myös rakkaus. Nähty on.

    Go west!

    Äänestä

  • Faija x 4 kirjoitti:

    Mene ihmeessä! Tuo on tuhannen taalan paikka, jota ei pidä jättää käyttämättä. Lapsesi ovat nyt niin pieniä, että heille ei juuri siitä muistikuvaa jää minkälaista oli isin kanssa vai oliko isää ollenkaan. Teillähän on kuitenkin mahdollisuus nähdä välillä... Minun kokemukseni on se, että lasten kanssa oleminen paranee sitämukaa kun he kasvavat.
    Ja muista, rahan mennessä ovesta sen mukana menee myös rakkaus. Nähty on.

    Go west!

    Sinulla onkin vielä vain yksi lapsi, vieläkin helpompaa teille. Ja. Puhelin ja netti välittävät jutut, kuvat, elävätkin.

    Äänestä

  • mutta kirjoitti:

    järkisyistä taidan kallistua Usan puoleen.
    Nettopalkka tulisi olemaan päivärahoineen ja ylitöineen kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Englannin kielen taito paranisi ja palatessani mahd. takaisin nyk. työpaikkaani olisi minulla paremmat eväät tehdä nykyistä työtäni.
    Vaimoni ollessa hoitovapaalla on taloudellinen tilanteemme huonontunut aika paljon.

    paljon poissa työnsä takia kun olimme pieniä, alle kouluikäisiä, ja pikkusiskoni ei lopulta edes tuntenut häntä enää kun iskä vihdoin työreissuiltaan tuli kotiin. tiedä sitten miltä on oikeasti isästä tuntunut, mutta surullinen olo tulee kun muistelen asiaa...

    Äänestä

  • Faija x 4 kirjoitti:

    Mene ihmeessä! Tuo on tuhannen taalan paikka, jota ei pidä jättää käyttämättä. Lapsesi ovat nyt niin pieniä, että heille ei juuri siitä muistikuvaa jää minkälaista oli isin kanssa vai oliko isää ollenkaan. Teillähän on kuitenkin mahdollisuus nähdä välillä... Minun kokemukseni on se, että lasten kanssa oleminen paranee sitämukaa kun he kasvavat.
    Ja muista, rahan mennessä ovesta sen mukana menee myös rakkaus. Nähty on.

    Go west!

    Ohhoh. Ei voi muuta sanoa kuin että parisuhteita on monenlaisia. Meillä ei raha ole näytellyt koskaan minkäänlaista roolia parisuhteessa. Ollaan joko yhdessä persaukisia tai sitten yhdessä rikkaita. Lähinnä ensimmäisestä on kokemusta.
    Me olemme tehneet vaimoni kanssa sopimuksen, että emme koskaan asu toisistamme erillään edes tilapäisesti muutaman päivän keikkoja lukuunottamatta. Niinpä tuollaiset tarjoukset kaatuvat heti kättelyssä, jos ei koko perhe pääse mukaan. Työ on ainakin itselleni niin vähämerkityksellinen asia verrattuna perheeseen ja parisuhteeseen etten lähtisi riskeeraamaan.
    Mutta kuten sanottua, meitä on moneksi ja se mikä on toiselle haitaksi, ei ole sitä välttämättä toiselle.

    Äänestä

parempi ku unohat

Äänestä

Taidat olla jo mielessäsi päättänyt asian, haluat vaan pönkitystä itsetunnollesi. Vaimosi ja lapsesi ansaitsevat paremman isän, sellaisen joka olisi suoralta kädeltä torjunut tuollaisen ehdotuksen vedoten vaimoon ja pieneen lapseen. Minä henk.koht. kehottaisin sinua lähtemään, jos edes miehenäni harkitsisit asiaa. Et olisi arvoiseni, etsisin uuden.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mitä mieltä kirjoitti:

Minulla on puolitoista vuotias poika. Sain työtarjouksen jossa minun pitäisi lähteä Usa:n vuodeksi. Lomia olisi kerran kolmessa kuukaudessa viikoksi Suomeen. Vaimoni voisi poikani kanssa ehkä tulla kaksi kertaa kahdeksi viikoksi käymään vuoden aikana.
Tuntuu aika epämiellyttävältä ajatukselta jättää perhe täksi ajaksi.
Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia vastaavanlaisesta tilanteesta tai miten joku muu toimisi minun asemassani.

Kiitos.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu