Lapseni on äitini ensimmäinen lastenlapsi, odotti innoissaan mummoksi tuloa, lupasi maat ja taivaat..
Lapsi on nyt vuoden, mummoa ei paljon näy, vaikka asuu muutaman kilometrin päässä, aina on parempaa tekemistä kun olen aikonut mennä kylään tai tahtonut meille, lupaa tulla seuraavana päivänä, mutta tuleekin tärkeämpi meno..
Ei ole hoitanut tyttöä kertaakaan, koska ei ole pyytänyt enkä halua tyrkyttää koska valittaa aina jos muut ovat tahtonut lapsenvahdiksi, että ei todellakaan jaksa alkaa hoitamaan...
Ei soita koskaan kuulumisia, mutta silti kun joskus käy niin on aivan innoissaan tytön näkemisestä...
En ole jaksanut nyt edes soittaa, koska ei hänkään soita...
Lapsi on nyt vuoden, mummoa ei paljon näy, vaikka asuu muutaman kilometrin päässä, aina on parempaa tekemistä kun olen aikonut mennä kylään tai tahtonut meille, lupaa tulla seuraavana päivänä, mutta tuleekin tärkeämpi meno..
Ei ole hoitanut tyttöä kertaakaan, koska ei ole pyytänyt enkä halua tyrkyttää koska valittaa aina jos muut ovat tahtonut lapsenvahdiksi, että ei todellakaan jaksa alkaa hoitamaan...
Ei soita koskaan kuulumisia, mutta silti kun joskus käy niin on aivan innoissaan tytön näkemisestä...
En ole jaksanut nyt edes soittaa, koska ei hänkään soita...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mitäs, jos uskaltaisit pyytää eli tyrkyttää äitiäsi hoitamaan tyttöä ensin vain tunnin ajaksi?
Tulkitsin tekstisi niin, että sinulla on joltain osin yhteys äitiisi poikki.
Älä välitä, mitä hän on sanonut muiden lasten hoidosta. On eri asia hoitaa omaa lapsenlastaan. Hän ei liene sitä vielä tajunnut?
Ehkä hänellä on jokin vaihe elämässään, mikä vie voimavaroja, niin ettei jaksa keskittyä täysillä mummouteen?
Aloita rohkeasti, mutta pienin askelin lähentyminen ja uskalla pitää aktiivisempi rooli.
Yleensä ihmissuhteissa tämä aktiviteetti ei menekään tasan 50/50. Toinen joutuu ottamanaan sen tyrkymmän roolin.
Ei minulla ole yhteys äitiin poikki, me ollaan aina oltu ku parhaat kaverit... Nyt vaan olen hieman pettynyt kun hän itse ei ole ottanut yhteyttä, eikä mitään.. mutta ehkäpä hänen uusi työ vie liika voimia häneltä? Minun mielestä erittäin raskas ja vaativa työ, itse en jaksais olla semmoisessa työssä, mutta hän ei ole valittanut.
Tarkoitin "poikkinaisella" yhteydellä sitä, että tämän asian tiimoilta informaatio on katkolla.
Ja äitisi raskas työ selittää lähes kaiken.
Kun on jo enemmän ikää, kestää työstä palautuminen eli voimien kerääminen pitempään.
Iän myötä akun teho ikään kuin laimenee.
Vaikka hän ei valittaisi väsymystä, niin se ei todista, etteikö hän sitä olisi.
Saat iloita siitä, että hän luottaa sinuun niin paljon, ettei turhaan hössää sitä, miten pärjäät lapsen kanssa.
siskoni lasta mielellään, soittaa hänelle joka päivä, kävi vauva-aikaankin heidän luonaan kolmasti viikolla. No, minulla nyt 2 kk ikäinen esikoinen, mummi ei ole soittanut kertaakaan, yhden kerran käynyt ja hoitaa kyllä, kun hänelle vien ja on lapsesta iloinen. Tulee vaan niin eriarvoinen olo, että enkö minä ja lapseni olekaan hänelle niin rakkaita kuin toinen sisareni !
aikanaa siskoni lapsia. he asuivat kaukana, minä lähellä, joten he olivat odotettuja vieraita, me tutumpia. aina viikonloput siskoni nukkui myöhään siellä käydessään, mummu hoiti aamut. samoin he kulkivat ilman lapsia reissuilla äitini luona ollessaan, kun mummu hoiti.
koskaan äíti ei tarjoutunut ammaksi enkä kysynyt, usein kyllä vierailtiin, että mummu tuli tutuksi. kun toinen, vähäuninen vauva syntyi, pyysin kerran että ottaisi isomman yökylään; vauva kun valvoi kahteen yöllä, heräsi neljältä ja kuudelta syömään, nukkui sitten kymmeneen. isompi taas heräsi klo 7, joten voitte uskoa, että olin väsynyt. olisin saanut muutaman tunnin enemmän huilattua. ei onnistunut, koska siskoni oli tulossa ja hänen 4 vuotias tarvi hoitoa. kysyin uudestaan viikon päästä. ei onnistunut, kun mummu keräsi voimia sisaren seuraavaan vierailuun. sen jälkeen en pyytänyt ja käyntini myös harvenivat.
Mulle kävi samoin. Äitini odotti kovasti lastamme ja lupasi ammata ja auttaa. Poikani on nyt kolmen ikäinen eikä äitini ole kertaakaan ammannut poikaani. Jos menemme käymään siellä niin aina on justiin sitä parempaa tekemistä. Minä en tarvitse enää äitiä, mutta lapseni tarvitsisi mummoa ja äidistäni ei ole mummoksi....
että ketkä muut - ovat tahtoneet lastenvahdiksi eikö tämä ole äitisi ensimmäinen lapsenlapsi???
Voi hoitaa myös muitakin kun omia lapsenlapsia...
Mutta jos sulla nyt niin kauheasti kiinnostaa että ketkä muut, niin äidin kummilasta ja äidin siskon tyttöä esim on tahdottu hoitamaan..
Onko lapselle hyväksi olla hyvin usein viikkoja mummolassa.Jossa tuntuu niitä kieltoja tulevan lapselle liikaa kun ei ehkä jakseta kuitenkaan olla mukana kaikessa lapsi vasta 3v.
meillä mummilla höperöt jutut jotka ahdistaa lapsen mieltä mutta miten saan hänet pois kuvioista kun on yli-innokas
Luin juuri lehdestä, että lapsiperheillä on osittain vaikeaa sen takia, kun isovamhemmat ovat niin kiireisiä. Häviää se viimeinenkin tukiverkko. Meidän pojilla on kaksi mummoa, jotka asuvat molemmat lähellä. Kuitenkaan lapsenvahdiksi heitä ei oikein tahdo saada. On niin paljon menoja ja tekemistä.
Molempien poikien jälkeen kärsin masennuksesta, varsinkin viime kesänä nuoremman jälkeen. Apua ei paljon saanut vaikka pyysimme, sekä mieheni, että minä. Työ on kuitenkin auttanut minua jaksamaan arjen pyöritystä. Pikku hiljaa alkaa homma helpottua, kun nuorempikin lähestyy kahden vuoden ikää.
Minä jakaisin tämän päivän isovanhemmat kolmeen kastiin. 1. ne jotka eivät välitä osallistua lastensa ja lasten lastensa arkeen mitenkään 2. ne jotka sotkeentuu ja puuttuu asioihin jotka ei isovanhemmille kuulu 3. ne jotka tarjoavat apua kykynsä mukaan, mutta eivät sekaannu liikkaa.
Kaikki kolme ryhmään on suunnilleen saman suuruisia.
Tein aikoinaan miltei samaa, mutta mutta välillä 5 vuotta osasin jotain minäkin ja välit lähenivät. Nyt taas vaikeaa. Ei minun, mutta tyttären puolelta. Tulkitsee minua väärin. En tiedä miksi.
Tein aikoinaan miltei samaa, mutta mutta välillä 5 vuotta osasin jotain minäkin ja välit lähenivät. Nyt taas vaikeaa. Ei minun, mutta tyttären puolelta. Tulkitsee minua väärin. En tiedä miksi.
Usako lujaa ja pidä välejä.Hyviä tai huonoja. Joka tapaaminen on tärkeää teille kaikille ja sen näet joskun kaukanan tulevaisuudesasa, että se kannatti!