En kestä

Life sucks and then you die. Niin se vaan on. Sulla on sattunut ns. huono arpa elämässä. Niin kuin mullakin.

Psorista et tule pääsemään koskaan eroon. Voit vaan syyttää vanhempiasi ihanista geeneistäsi. Olisivat voineet vähän miettiä ennnen kuin tuovat taas uuden psorilapsen maailmaan. Itse en ainakaan luo uusia lapsia, jotka tulevat vaan kärsimään ihotaudin kanssa eivätkä voi elää ns. täyttä elämää vaan sen irvikuvaa.

Mulla todettiin saman ikäisenä psori ja kyllä otti päähän kun ripset tippui ja koko kroppa oli ruvella. Paras lääke oli kuitenkin turhan stressaamisen lopettaminen. Elämä tuntuu muutenkin kevyemmältä kun ei suotta stressaa; asiolilla kun on tapana järjestyä tavalla tai toisella! Ja alkoholin kulutus minimiin ja muutenkin katsoo mitä suuhunsa työntää. Nykyisin vain kyynärtaipeet rullalla ja jotain pieniä läiskiä siellä täällä. Ja kadehtittavan paksut hiukset ja vahvat kynnet (kiitos psorin!) Eli kyllä sen kanssa tottuu elämään ja löytää vielä hyviäkin puolia...

Lääkärikunnan virallinen viesti psoria sairastavalle potilaalle tuntuu olevan, että sairauteen ei juuri apua löydy ja sen kanssa on opeteltava elämään loppuelämänsä ajan.

Tähän minäkin tyydyin kun päänahassa esiintyvä ihottuma diagnosoitiin psoriksi noin kuusi vuotta sitten.

Kuulin kuitenkin tarinoita ja luin kirjoituksia psorista parantuneista ihmisistä ja päätin taistella tautia vastaan. Viimeisen kolmen vuoden aikana olen erityisesti panostanut sairauteni hoitoon ja samalla oppinut valtavasti ihmisen terveyden monimutkaisesta tasapainosta ja oman terveyteni hoidosta ja ylläpidosta.

Tämän hetkisen näkemykseni mukaan psoriaatikko ei ole terve ihminen, jolla vain esiintyy vain tätä ihottumaa vaan kyse on laajemmasta tulehdusperäisestä sairaudesta, jonka muut oireet eivät välttämättä ole yhtä dramaattisia. Itselläni tämä ilmeni suoliston huonona toimintana ja elimistön sitä kautta imeytymishäiriönä, joka puolestaan aiheutti erilaisia puutoksia. Kun päälle lisätään yksipuolinen paljon hiilihydraatteja ja erityisesti vieljaa sisältävä ruokavalio sekä sairastelemisen seurauksena syödyt antibioottikuurit, ongelmavyyhti onkin jo valmis.

Viime aikoina olen tehnyt paljon töitä suoliston toiminnon parantamiseksi ruokavalion avulla, sekä korjannut hivenainepuutoksia hivenainemittausten tulosten perusteella. Tällä hetkellä keskityn emäksiseen ruokavalioon, sillä eräiden tulosten mukaan psoriaatikoilla on usein happamoitunut elimistö, minkä uskon ainakin omalla kohdallani sopivan kuvaan. Tällä hetkellä psorini voi jo huomattavasti paremmin kuin vuosi sitten ja todella paljon paremmin kuin kaksi tai kolme vuotta sitten.

Jaksan vielä uskoa, että minun on mahdollista päästä tästä sairaudesta kokonaan. Netti ja kirjastot ovat täynnä tietoa ihmisen kokonaisterveyden hoitamisesta ruokavalion avulla. Tietoa on toki niin paljon, että kokonaisuudesta täytyy erottaa käyttökelpoinen materiaali. Itse uskon vähähiilihydraattisen emäksisen dieetin perusteella olevani oikealla tiellä. Myös kokonaisvointini on viime vuosina parantunut suunnattomasti myös sellaisten asioiden suhteen, joita en varsinaisesti osannut ongelmaksi edes tunnistaa. Kun alkaa voida paremmin, ymmärtää vasta kuinka huonosti aiemmin voikaan.