Meillä on sellainen tilanne, että vihdoinkin
sain aikaiseksi hakea vuoden vanhalle narttu
kissallemme kaverin. Narttu tämäkin ja aivan
ihana luonteinen. Vanhempi kissamme vaan ei
näytä ymmärtävän ettei pientä tarvi pelätä!
Se sähisee, murisee ja lähtee pakoon jos pikku
kissa menee lähemmäs. Haimme kissan eilen ja se
on sopeutunut uuteen kotiin jo aivan
täydellisesti. Yön se tosin nukkui peittoni
alla kun raukka pelkäsi isomman kissan katsetta
ja murinaa. Nyt isompi kissa on ollut koko
päivän ulkona, eikä näjy ei kuulu, vaikka kuinka
huutelis. Ilmeisesti mosahtanu meille oikeen
kunnolla ja päättänyt että en kyllä varmana mee
sinne takaasi ku tuollaasen otuksen ovat sinne
hankkineet :) Onko kellään minkäänlaisia
konsteja, miten saisimme vanhemman kissan
tajuamaan, että pieni haluaisi vain leikkiä,
eikä siitä ole mitään vaaraa?!
sain aikaiseksi hakea vuoden vanhalle narttu
kissallemme kaverin. Narttu tämäkin ja aivan
ihana luonteinen. Vanhempi kissamme vaan ei
näytä ymmärtävän ettei pientä tarvi pelätä!
Se sähisee, murisee ja lähtee pakoon jos pikku
kissa menee lähemmäs. Haimme kissan eilen ja se
on sopeutunut uuteen kotiin jo aivan
täydellisesti. Yön se tosin nukkui peittoni
alla kun raukka pelkäsi isomman kissan katsetta
ja murinaa. Nyt isompi kissa on ollut koko
päivän ulkona, eikä näjy ei kuulu, vaikka kuinka
huutelis. Ilmeisesti mosahtanu meille oikeen
kunnolla ja päättänyt että en kyllä varmana mee
sinne takaasi ku tuollaasen otuksen ovat sinne
hankkineet :) Onko kellään minkäänlaisia
konsteja, miten saisimme vanhemman kissan
tajuamaan, että pieni haluaisi vain leikkiä,
eikä siitä ole mitään vaaraa?!
Vastaukset 7
Vanhimmat
..suositeltavin keino olisi antaa kissojen tutustua toisiinsa rauhassa omalla ajallaan. Vanhempaa kissaa varmasti hämää uuden kissan outo haju, jolloin se ei tunnista sitä omaksi 'porukakseen'. Muutaman päivän kuluessa tilanteen luulisi muuttuvan, ja kissat rupeavat tutustumaan toisiinsa.. Nuorempi on tietenkin aina se rohkeampi osapuoli, koska hän ei osaa pelätä niin paljon uusia asioita, mutta vanhempi kissa on tietenkin kummissaan, kun aivan uusi asukas on tullut taloon.
Jos tilanne jatkuu vielä n.viikon kuluttua ihan samana niin sitten olisin vasta enempi huolissani!
En minä vielä viikon kuluttua olisi huolissani. Joillakin se vaadittava aika voi olla kuukausia. Kissat ovat yksilöitä ja jokainen suhtautuu tilanteeseen omalla tavallaan ja toisilla se kestää kauemmin kuin toisilla.
kyllä viikossa jo hieman muutosta pitäisi tapahtua.. varsinkin jos kissat toistensa kanssa viettävät sen koko ajan.. ei välttämättä kovin suuria muutoksia, mutta jotain! Pennulla on kuitenkin vielä pennunhajuja jäljellä joka yleensä aiheuttaa vanhemmissa kissoissa aika pian hoitoviettiä.. kunhan vain hieman ehtivät toisiinsa tottua!
Meillä kesti lähes vuoden, ennen kuin vanha kissa tottui kahteen uuteen pentuun. Viikossa ei todellakaan näkynyt vielä muutosta. Puolessa vuodessa tilanne oli helpottunut, mutta vanhus ei silti kunnolla hyväksynyt uusia. Kyllä siinä melkein vuosi meni, ennen kuin vanhus oli täysin hyväksynyt pennut ja suhtautui niihin kuin perheenjäseniinsä. Mutta tämä vanhus taitaakin olla ihan omaa luokkaansa ylpeydessään ja omanarvontunnossaan... (: Loukkaantuu muutenkin aina niin helposti, jos ei saa haluamaansa kohtelua.
Meidän Affe (3,5v):D sai myös kokea uuden pennun tulon vajaa pari viikkoa sitten. Pentu on huoleton, rohkea ja leikkisä. :D Affe on omantienkulkija, pää pystyssä kävelevä(esittää kovista) mutta sulaa täysin kun sitä silittää, juttelee ja rapsuttaa. Se ei koskaan voisi suuttua pitkäksi aikaa ja on oikea piilopehmo. Murisi hirveästi pikkukisulle, mutta oli samalla utelias. Affe kävi sisällä syömässä ja käveli siitä suoraan takas ulos. Osotti siis mieltään. Pikkukisu yritti selvästi itsemurhaa ja aikoi hyökätä takaapäin ison syömässä olevan kissan päälle. Kuitenkin viisi senttiä ennen jättikissaa iski jarrut lukkoon :P Nyt on mennyt se parisen viikkoa ja murina on mennyt, mutta pienoinen välinpitämättömyys tallella. Edelleenkin kävelee pää pystyssä ulos. Tosin Affe on koko ikänsä pelännyt pupuakin, mutta siitä ei saa puhua :P Kaikki uroksia, mikä on vaikeampi kun muu yhdistelmä. Se mikä on hyvä on ettei Affe ikinä ole poistunut lähiöstä päivää pidemmäksi aikaa, ja ei ole tehnyt sitä nytkään. Tulisi varmaan ruokakuppia ikävä :D
Itse annoin vanhemmalle kissalle ruokarauhan, muuten en ole puuttunut heidän tekemisiin, tutustukoon omassa rauhassa pikkuhiljaa. Vaikka pikkuinen välillä v***lee päin naamaa isolle, se kasvattaa luonnetta :D
kerrohan kuulumisia miten teillä on lähteny arki siellä sujumaan, nimittäin eilen sain uuden kissan ja meillä on JUST sama tilanne päällä! kerro vinkkejä!!!!!