Montako pikseliä tulis kamerassa olla jotta kuvan sais suurennettua isoksi tauluksi ja selkeenä? Kokemuksia?
montako pikseliä?
nouiyg
323559
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Megapikselit auttaa tiettyyn rajaan asti... mutta kittilinssillä jos kuvaa, niin on aika sama, että tekeekö julisteen 4:stä vaiko 8 megan tiedostosta.
Nikon D2H:lla, Nikonin ammattilaismallilla saa hyviä suurennoksia; totta 4 mpix järkkärillä! Eli kyse on siitä, kuinka osaa suurentaa kuvia. Jos kuvatiedoston valmiiksi pistää kuvatilaukseen, niin jälki nyt ei ole kovin kummoista, vaikka ois se 10 mpix kamerarassa.
Peruskikka on suurentaa 10 % kerrallaan Photarin bicubicilla kuvakoon 300 DPI tarkuuteen, esim. 6000*4000 kokoon = 24 mpix. Itse olen havainnut paremmaksi tuon Genuinen Fractals, fraktaalilaskentaa perustuvan Photoshopin plug-inin.
Peruskriteerit ennen megapikseleitä;
- Korkealaatuinen optiikka, kittilinssillä vain tyydyttävää jälkeä
- RAW, RAW !!!
- Objektiivin himmentäminen parilla aukolla miel, maksimaalisen terävyyden ja kontrastin saavuttamiseksi.
Pähkinänkuoressa: julistekoko tuo kaikki mahdolliset optiset virheet esiin, jota ei välttämättä edes monitorilta huomaa! Vinjetointi, CA, kohina, flare jne.
Onneksi julisteita katsotaan seinällelaittamisen jälkeen kaukaata... sitten ei ole niin väliä noiden optisten juttujen kanssa.
Canonilla kaikki ois toisin.(8-12,5 megapikseliä)
Mutta sitähän ei kysytty, vaan aloittaja kysyi kuinka monta pikseliä tarvoitaan ison kuvan tekemiseen.
http://www.dpreview.com/reviews/nikond50/page24.asp
"Megapikselit auttaa tiettyyn rajaan asti... mutta kittilinssillä jos kuvaa, niin on aika sama, että tekeekö julisteen 4:stä vaiko 8 megan tiedostosta."
Jos et tarkenna vastaustasi niin se on "mutua"! Asia riippuu kittilinssistä ja julisteen laatuvaatimuksista.
"Peruskikka on suurentaa 10 % kerrallaan Photarin bicubicilla kuvakoon 300 DPI tarkuuteen, esim. 6000*4000 kokoon = 24 mpix. Itse olen havainnut paremmaksi tuon Genuinen Fractals, fraktaalilaskentaa perustuvan Photoshopin plug-inin."
Asian voi tehdä noin, mutta photoshopilla on monta mahdollisuutta tehdä juliste. Ja harkinnanvarainen on kuvata "kuva" useaan kuvaan ja sitten yhdistää se, mutta kysyjän vastauksesta päätellen se ei ehkä onnistu..!
"Peruskriteerit ennen megapikseleitä;
- Korkealaatuinen optiikka, kittilinssillä vain tyydyttävää jälkeä
- RAW, RAW !!!
- Objektiivin himmentäminen parilla aukolla miel, maksimaalisen terävyyden ja kontrastin saavuttamiseksi.
Pähkinänkuoressa: julistekoko tuo kaikki mahdolliset optiset virheet esiin, jota ei välttämättä edes monitorilta huomaa! Vinjetointi, CA, kohina, flare jne."
Julisteen teko kyllä riippuu ihan julisteesta ei siihen voi antaa yleisestä kriteeriä tarkkakuva ei käy, jos haetaan rakeisuutta/karkeutta jne.
Ja noihin kohina ja flare asiaoihin ei aloittelevan harrastajan ei tarvitse kiinnittää huomiota, jos ei halua.
"Onneksi julisteita katsotaan seinällelaittamisen jälkeen kaukaata... sitten ei ole niin väliä noiden optisten juttujen kanssa."
Viimeisestä olen samaa mieltä, mutta tiivistäen julisteen käyttö ratkaisee tekotavan. Ja neuvoksi kysyjälle helpoimalla pääset kun tilaat sen kuvan valmistamosta tai menet hyvään kopiointiliikkeeseen, jotka asemoivat sinulle kuvasta - julisteen.
On olemassa kaksi oikein hyvää kittilinssiä mitatun piirron puolesta: Nikkor 18-70 f 3,5-4,5 ja Olympuksen Zuiko 14-45. Ensimmäinen noista ylittää 2100 LW/PH piirron 10 mpix Nikon D200 -rungossa. Maksimi tuolle rungolle ompi 2250 LW/PH, eli hyvin tarkka zoomi kyseessä. Olympuksen mittaukset tuossa Photozone.de sivustolla ihmetyttää, on käytännön kokemusten perusteella huomattavasti tarkempi kuin Canon 350D:n kittilinssi.
Canonin kittilinssi pitää himmentää aina tuonne F8 paikkeille, ennen kuin rupee jotain tarkasti piirtämään. Reunapiirto on usvainen isolla aukolla laajakulmalla: 18 mm F3,5: 795 LW/PH.
Paras piirto tuolla linssilä ompi kohdassa 35 mm, f5,6 = 1930 LW/PH, joka on ihmeen hyvä.. mutta toi polttoväli alkaa olla kaukana laajakulmasta; jolla useimmiten julistefotot otetaan.
Juuri reunapiirron takia en tykkää tuosta linssistä; kuvattava kohde on usein muualla kuin keskellä... 795-1600 LW/PH piirto reunalla ei kovin ihmeellinen ole. 4 megapikselin rungon maksimipiirto on tuo 1700 LW/PH... joten sen kanssa kilpailee tarkkuudessa.
50 millinen pakista esiin ja jotain ihmistä kuvamaan... sillä tulee upeeta julistetta vaikka henkilöstä X. Nam nam... aidosti vaikka 8 mpix kuvaa tulee tarkkuuden puolesta :P
Noista kohinoita ja flaresta... Kyllä ne näkyy harvinaisen hyvin julistekoossa, kun sitä rupeaa tutkimaan lähempää... onneksi katsele-etäisyys pelastaa aika paljon. Käyttäkää ihmiset vastavalosuojaa ulkona.. flaresta vähemmän riesaa :)
"On olemassa kaksi oikein hyvää kittilinssiä mitatun piirron puolesta: Nikkor 18-70 f 3,5-4,5 ja Olympuksen Zuiko 14-45. Ensimmäinen noista ylittää 2100 LW/PH piirron 10 mpix Nikon D200 -rungossa. Maksimi tuolle rungolle ompi 2250 LW/PH, eli hyvin tarkka zoomi kyseessä. Olympuksen mittaukset tuossa Photozone.de sivustolla ihmetyttää, on käytännön kokemusten perusteella huomattavasti tarkempi kuin Canon 350D:n kittilinssi."
Hmm tietokone-lehden "digijärjestelmä" -testissä. Canonin 350D mukana myytävä kittilinssi sai mittauksissa todella hyvät arvosanat laatu oli monessa osin samaa tasoa kuin 5x kalliimmissa linsseissä. Vaikea sanoa mikä on totuus ja onko erissä vaihtelua..tietokone ja photozone ovat vain eräitä ns. lähteitä, joten kattavaa kuvaa voi olla vaikeata saada.
Itse käytän "satunnaisesti" Canonin kittilinssiä ammattikäytössä ja, jollei suurenna todella paljon kuvia ja kts. suurennuslasissa(pitää tietää mitä kts.) niin eroa ei huomaa.
"Canonin kittilinssi pitää himmentää aina tuonne F8 paikkeille, ennen kuin rupee jotain tarkasti piirtämään. Reunapiirto on usvainen isolla aukolla laajakulmalla: 18 mm F3,5: 795 LW/PH."
Tuo asia on yhtäläisuudessa taas sihen mitä halutaan. Käytännössä harrastelija tms. ei pysty erottamaan esim. canon L, kitti, tms objektiivin laatueroja, jos kuva pysyy siinä koossa, jota harrastelija kuvaa. Ja "normaalisti" kiinteä-polttovälinen on aina parempi kuin zoomi.
"Noista kohinoita ja flaresta... Kyllä ne näkyy harvinaisen hyvin julistekoossa, kun sitä rupeaa tutkimaan lähempää... onneksi katsele-etäisyys pelastaa aika paljon. Käyttäkää ihmiset vastavalosuojaa ulkona.. flaresta vähemmän riesaa :)"
Olen samaa mieltä vv-suojista. Kohina asiaan en kiinnistä huomiota muualla kuin täällä... taas Flare jne. - mikäli näkyvät...niin kukaan juslisteen tekijä ei tietenkään jätä kuvaa käsittelemättä...., joten en näe asiassa mitään ongelmaa.
Sinällään on hyvä, että tekniikkaan kiinnitetään huomiota, mutta jossakin vaiheessa on ehkä hybä, että siihen ei kiinnitä huomiota (liikaa).
Kyllä yli 8Mp olisi hyvä olla, väittävät täällä harrastelijat mitä tahansa.
Moi !
Ihan aikuisen oikeasti harrastaja, ja miksei iso osa ammattilaisistakin, tulee hyvin toimeen jo kaikilla saatavissa olevilla digijärkkäreillä. siis pikselimäärien suhteen.
Suurin osa harrastajista ei ikinä tee/teetä yli 20*30cm kuvia, siinä koossa ei kukaan erota kuutta megapikseliä kahdeksasta.
Tuolla digikamera.net:in puolella Vesa Huttunen (www.birds.fi) juuri kertoili että yksi parhaista hänen tietämistään suomalaisista luontokirjoista on kuvattu pääosin 2.7MPikselin Nikon D1-kameralla, kuvat ovat kerta kaikkiaan loistavia! Kirja oli hirvistä ja muistaakseni jotakin "metsän kuningas" tai siihen suuntaan.
Pikselimäärä ei ratkaise kuvan hyvyyttä, eikä normaalikokoisissa kuvissa kukaan huomaa mikä on ollut kameran resoluutio.
--
Ennen vastaamista lue kysymys! Toi sun juttu on turhanpäiväistä lätinää....tykkäät kommentoida vaikkei ole asiaa? Eipä taida tuo 20x30 olla kysyjän tarkoittama iso taulu.
Mielestäni edellinen kirjoittaja kirjoitti todella asiallisen viestin. Sen sijaan sinä itse kirjoitit todella moukkamaisesti. Kaltaisesi kirjoittajat pitäisi poistaa täältä automaattisesti.
Mikä pelle sinä olet? Kun kysyttiin ison taulun tekoon riittävästä pikselimäärästä, niin oikea vastaus ei ole "suurin osa ei kuitenkaan tee isoja tauluja". Ehkäpä alkup. kysyjä ei halua kuulua normaaliin tuulipukubiomassaan, kuten eräät kateelliset?
Käyttäisin kuvan kokoluokkaa 80x130 cm. Riittääkö 4 megapikseliä kamerassa, eihän? Katseluetäisyys on noin 2 metriä.
Katseluetäisyydellä on oleellinen vaikutus.
130 x 80 cm juliste ei 2 metrin päästä katseltuna ole juurikaan haastavampi kuin kymppikuva 25 cm päästä tarkasteltuna.
Jos ihan matematiikan kanssa pitää vemputtaa, niin ihmissilmän erottelokyky on 0,1 mm luokkaa 25 cm etäisyydeltä = 100 pikseliä / cm = 254 ppi. Varmuuden vuoksi voi olla hyvä lisätä vielä vähän pelivaraa, mm. siksi, ettei tavallisista digikameroista saa ihan pikselintarkkaan jälkeä, kiitos interpoloinnin. Tällöin ollaankin päädytty siihen tavalliseen 300 ppi eli noin 120 pikseliä / cm suositukseen. Tämän ylittämisestä ei enää ole hyötyä (mm. tulostimista loppuu tarkkuus kesken), toisessa ääripäässä taas 200 dpi eli noin 80 pikseliä/cm tuntuisi olevan "valokuvalaadun" alaraja kymppikuvissa.
Tältä pohjalta kymppikuvaan tarvittaisiin 800*1200 (minimivaatimus 80 pikseliä/cm) - 1200*1800 (paras laatu eli 120 pikseliä/cm) = 1,0-2,2 megapikseliä laatuvaatimuksista ynnä kuvan sisällöstä riippuen. Parhaiten resoluution puute paljastuu maisemakuvissa ruohon, puiden oksastojen yms. mössöytymisestä...
100 pikseliä / cm kriteerillä 4 megapikseliä riittäisi ainoastaan 17x23 cm (~B5) kokoon. Toisaalta pikselitiheyttä voidaan laskea, jos katseluetäisyyttä kasvatetaan kuvan kasvaessa. Esim. 4 megapikseliä ja 0,5 m katseluetäisyys -> tarvitaan 0,25/0,5*100 = 50 pikseliä/cm -> kuvan koko voisi olla n. 34*46 cm (vähän suurempi kuin A3).
Tällä tavalla laskettuna 130 cm leveä kuva ja 2 m katseluetäisyys vaatii ainoastaan 0,3m/2,0m*100pikseliä/cm*130cm = 1950 pikseliä leveyssuunnassa.
Jos 130x80 cm kuvan pitäisi kestää tarkastelu 0,25 m etäisyydeltä, ei 100 megapikseliäkään riittäisi...
Moi !
Hauskaa kesäpäivää sinullekkin.
Kyllä 4 Megapikseliä riittää vaikka kymmenen kertaa kaksikymmentä metriä kokoisen taulun tekoon. Kysymys on katseluetäisyydestä.
Ja tosiasiassa ei ole merkittävää eroa onko se kamera kuusi vai kymmenen megapikseliä. Eroa on todella vaikea huomata edes isoissa kuvissa (50*70cm kokeiltu).
--
Kysehän olikin siitä miten sinä käyttäydyt täällä.
No tuoppa 2 megan kuva, niin tehdään sulle siitä juliste, niin huomaat ettet saa mitään selvää kahden metrin päästä katsottaessa.
Pitää mennä 20 metrin päähän katsomaan.
Älkääpä antako tuollaisia vääriä tietoja kuvatiedostojen pienuudesta.
Aina parempi, mitä enemmän pikseleitä, niitä voidaan aina vähentää, mutta vaikeampi niitä on lisätä jälkeenpäin!
Moi !
Mikäli tarve ei ole jatkuiva niin kannattanee vuokrata laitteet tai jopa tilata työ valokuvaajalta. Ei ole kovin järkevää ostaa kurma-autoa sen takia että kerran eläessään siirtä lavallisen tavaraa kymmenen kilometrin päähän.
--
Noin 40 Megapixelin kamera riittää.
Tarkan arvon voi laskea kun tietää laaatuvaatimuksen, joka kirjapainoissa on 150, 300/dpi.
Digikamerat on leluja.
Kaikenlaisia vastauksia sitä tuleekin ihan hyvään kysymykseen. Joku tarvitsisi tuon kokoisen julisteen kuvaamiseen 40 Mpix kameraa jne.
Ei onneksi tarvitse, sillä onhan tuon kokoluokan ja suurempiakin hyviä julisteita tehty herkälle kinofilmille kuvatuista kuvista, joiden suurehkon raekoon takia ekvivalentti pikselitarkkuus on ollut hyvinkin pieni.
Erittäin tarkkapiirtoisella objektiivilla hitaalle erotuskykyiselle kinokoon mustavalkofilmille kuvattaessa saadaan n. reilun 20 miljoonan pikselin digikuvaa vastaavaa jälkeä.
Juliste pitää tietysti tulostaa sellaisella tarkkuudella, ettei läheltä katsottunakaan näy pikseleitä, siis jotain 150-300 dpi.
Varsinaisestihan kysymyksellä tarkoitettiin sitä, millä tarkkuudella ko. kuvassa tarvitsee olla informaatiota, jotta se näyttäisi hyvältä esim. määritellyltä 2 m etäisyydeltä katsottuna.
Tarvittava pikselitarkkuus riippuu tietysti siitä minkälaisesta kuvasta on kysymys. Jos kyseessä on hyvin pikkutarkkoja yksityiskohtia sisältävä kuva, on kuvan tarkkuusvaatimus hieman kovempi. Jos kyseessä taas on esim. vauhdikkaan liikkeen kuvaus, ei pikselitarkkuuden tarvitse olla läheskään yhtä kova.
Ihmissilmän erotuskyky on parhaimmillaan n. 1 kulmaminuutti, jolloin 2 metrin etäisyydeltä voi nähdä n. 0.6 mm kokoisen olion eli silmä erottaa n. 44 dpi. Tällöin 87cm*130cm (sivusuhde 1.5) kuvasta voi erottaa n. 3.3 miljoonaa "pistettä". Kaikkia pisteitä ei tietenkään näe kerralla, mutta tarkan näön alueella silmä erottaa pisteitä tuolla tarkkuudella.
Jos mainittua kuvaa katsotaankin 1 m etäisyydeltä, voi silmä erottaa yli 13 miljoona kuva-alkiota.
Julisteessa ei kuitenkaan käyttötarkoituksesta riippuen kuitenkaan usein tarvita tuota tarkkuutta.
Hyvästä 4 Mpix kuvasta saa kohtalaisen 2 metrin etäisyydeltä katsottavan julisteen, kunhan lopullisessa tulostuksessa interpoloidaan tarkkuuteen 150-300 dpi.
Siltä varalta, että joku haluaakin katsoa kuvan yksityiskohtia puolta lähempää tai kuvassa on paljon pieniä yksityiskohtia, kannattaa kuvaamiseen kuitenkin käyttää 6-8 Mpix kameraa.
UHG, harrastelihat jotka ei mitään tiedä. Turpa rullalle ja turpa naapurin koiralle.
Homma on yksinkertainen kertolasku.
Jos halutaan tuollainen juliste 150 dpi:n tarkuudella, niin silloin tarvitaan noin 40 MP.
Jos tyydytään 75 dpi:n niin silloin riittää neljäsosa.
Suurimmat kuvat kuvataan paloina ja stitchataan yhteen.
Lelujen suorituskyky kun ei muuten riitä.
Toisaalta. Voihan taiteellisen julisteen tehdä kuudellakin (6) pikselillä.
Pienempi määrä ei enää mene tasan.
Vähän ihmettelen tuota ihmissilmän erottelukykyä, että se olisi 0,1 milliä 25 sentin päästä??? Mitähän tuo tarkoittaa? Sitäkö, että 25 sentin päästä en erota pienempää yksityiskohtaa kuin 0,1 mm? Jos siitä on kysymys, uskallan kyllä väittää vastaan.
Kertolasku on tietysti yksinkertaista ja esitettyyn tarkoitukseen 75 dpi varsinaisen kuvainformaation tiheytenä riittää mainiosti. 2 metrin päästä silmän erotuskyky on selvästi huonompi, jolloin pienempikin pikselimäärä alkuperäisessä kuvassa riittää.
150 dpi tai enemmän tarvitaan tietenkin tulostamiseen, sillä kuvapinnan pitää olla mahdollisimman analogisen näköinen. Ei kukaan halua katsella pikseleitä neliöinä vaan interpoloi lisää pisteitä tulostusvaiheessa.
Ei pidä sekoittaa kuvan tarkkuutta ja tulostuksen tarkkuuta toisiinsa. Tarkoitus oli katsella kuvaa 2 metrin päästä.
Jos on erittäin tarkka näkö, niin tuolta 25 cm etäisyydeltä saattaa pystyä näkemään luokkaa 140-150 eritummuista pistettä sentillä eli n. 0.07 mm suuruisia otuksia. Tällöin silmä erottaa jonkun verran yli 300 dpi. Värierottelukyky on huonompi.
Em. erottelukyvyn määritelmä menee täsmällisesti niin, että em. 25 cm etäisyydeltä on mahdollista nähdä kaksi 0,1 mm etäisyydellä toisistaan olevaa viivaa erillisinä viivoina.
Kyllähän sitä yhden ainoan, pienenkin, pisteen löytäminen valkoiselta paperilta onnistuu, mutta miten on laita, jos siinä ympärillä on 2 miljoonaa muuta pikseliä? Tästähän nyt on kyse; millainen resoluutio tarvitaan, jotta pääasiassa varsin loivia kontrasteja sisältävä pikselimassa näyttäisi valokuvalta eikä pikselimosaiikilta.
Hölmöhön minä, mutta nyt ymmärrän paremmin. Eipä sillä, 6 Megapikseliä on riittänyt tähän mennessä kaikkeen mitä olen halunnut tehdä ja taitaa riittää tästä eteenpäinkin. Ei tullut aikanaan edes juuri mietittyä noita Megapikseleitä kun kameran ostin. Otettiin vaan liikkeessä pari kuvaa myyjän avustuksella ja katottiin niitä PC:ltä, cropattin 50% pois ja printattiin yks kuva A4-paperille. Ihan kohtuullisen hyvältä näytti, joten kaupat tuli.
Silmän erotuskyky riippuu tappi- ja sauvasolujen tiheydestä. Voihan olla olemassa joitakin erikoisyksilöitä, mutta yleisesti silmän tarkkuus ei ole ihan niin hyvä kuin esitit.
Alkuperäisen tulkinnan mukainen 0.1 mm kokoisten pisteiden erottaminen toisistaan 25 cm etäisyydeltä oli lähempänä oikeaa.
Kahden toisistaan 0.1 mm etäisyydellä olevan viivan erottaminen edellyttäisi myös viivojen välin näkemistä eli 0.05 mm piste-erotuskykyä tai parempaa (=yli 500 dpi).
Eräässä lähteessä silmän erotuskyvyksi mainittiin 1-2 kulmaminuuttia ja toisessa 0.00048 radiaania, joka on n. 1.6 kulmaminuuttia.
Tarkka silmä voi erottaa kaksi toisistaan 0.1 mm päässä olevaa viivaa, jos katseluetäisyys on n. 15-17 cm ja jos yleensä tarkentuu noin lähelle.
Tämä vain tulkinnan tarkennuksena. Muuten johtopäätökset liittyen tarvittavaan kuvan pikselimäärään oikeita.
Siis viivojen/pisteiden välissä piti oleman 0,1 mm tyhjää. Kelpaako nyt? ;-)
Eihän meidän tietenkään pidä hiuksia halkoa, kun itse pääasiasta taidamme olla samaa mieltä, mutta silti vähän tarkennusta.
Silmä voi erottaa toisistaan kaksi vierekkäistä eri tummuista (esim valkoinen ja musta) pistettä, jos pisteiden kuvat silmässä fokusoituvat eri soluille. Jos pisteet ovat liian lähellä toisiaan, silmä näkee harmaan alueen tai mahdollisesti jonkinlaisen tummuusvaihtelun (interferenssikuvion).
Jos katsellaan vierekkäisiä viivoja, joiden välit ovat yhtä leveitä kuin itse viivat, tarvitaan minimissään yksi näkösolu viivalle ja yksi viivojen väliin - muuten eivät viivat erotu vaan taas nähdään jotain yleisharmaata tai alinäytteistyksen aiheuttamaa interferenssiä.
Siis yhteenveto: jos silmä pystyy erottamaan esim. 300 pistettä tuuman matkalla, niin samalla välillä se voi erottaa 150 saman väristä viivaa, joiden välissä on viivan kanssa saman levyinen tyhjä tai ainakin erivärinen alue.
No kiitti nyt vaan teille... En olis uskonu millasen sopan jotkut ihmiset onnistuu keittämään yhdestä vaivaisesta kysymyksestä, mutta olkoon... Ehkä sain jotain apua, ehkä en... :D Kun ihmisten vaatimukset vaihtelee kahdesta-sataan megapikseliä. Ja juu, se mun tarkottama iso taulu olis vähän isompi kun se 20*30 cm niinku joku tossa jo arvailikin. Olisko kuitenkin parasta jos menen sitten valokuvausliikkeeseen sen kuvani kanssa niin saan sitten parasta mahdollista laatua?
Tattista taas!
Kaippa meillä suurimalla osalla on joku 17" tft nokan edessä. Siltäkin katsellaan kuvia ja vaikka resoluutio on vain 1.3M pixeliä, näytää kuva useimmiten hämmästyttävän hyvältä.
Itse aloittelin kuvaamisen joskus 25 vuotta sitten Pentaxin filmijärkkärillä ja peruslaatuisilla laseilla (siihen aikaan). Jopa perustasoisen Tamronin zoomin tarkkuus ylsi 400 ASA filmin resoon hienosti vaikka kyse olikin diasta (tietty). Noistakin on sitten tehty joitakin isompia suurennoksia paperille ja vaikka rakeita onkin näkyvissä, ei se kuvissa haittaa ollenkaan.
Se mikä haittaa on joissakin digikameroissa oleva värikohina mikä ainakin itseä häiritsee paljon enemmän kuin mustavalkokohina , mikä muistuttaa filmin kohinaa (luonnollista).
dpreview:stä kannattaa katsella missä merkissä on eniten värikohinaa ja missä mustavalkokohinaa ja lopettaa jauhaminen pelkästä kohinan määrästä. Kyse on vähän kuin hyvästä ja pahasta kolesterolista (vaan ei ihan).
Sitten on tietysti vaikka NeatImage (tulikos tuo oikein?) millä ne muutamat isot kuvat on helppo suodattaa kuntoon.
Megapixelimania on vain laitevalmistajien luoma perusjuntteihin pureva markkinahypetys kun kuvanlaatua tai käyttöominaisuuksia ei oikein muuten voi/osaa kaupassa perustaaperi hahmottaa.
Tämä on vähän kuin watit hifi-puolella, millä ei ole mitään tekemistä äänenlaadun kanssa mutta niitä watteja ne juntit vaan aina haluaa ostaa :-)