auttakaa pliis päätöksen tekemisessä

kävi silleen että minut haettiin kuulusteluihin ja minua syytettiin ihan turhaan. asia meni syyttäjälle asti mutta kun en ollut tehnyt mitään rikosta juttu oli loppuun käsitelty. kannattaako minun nostaa syyte tai joku juttu asiattomasta jutusta. ja miten asia käy? ja voidaanko minut vielä jotenkin vetää mukaan siihen että juttua ruvetaan tutkimaan uudestaan? ja onko mitään järkeä nostaa syytettä kun se joka nosti asiattoman syytteen minua kohtaan on alle 15 v. mitä sille käy jos nostan syytteen tai jotain vastaavaa? onko mitään järkeä nostaa syytettä tai pyydellä jotain rahallisia korvauksia kaikesta. esim puhelin kulut. kuulusteluihin menot ja yms.?
9919
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Mm. perättömästä ilmiannosta voit tehdä rikosilmoituksen. Epäillyn nuoren iän vuoksi juttu ei kuitenkaan mene syyttäjälle, esitutkinta toki suoritetaan.

Jos korvauksia haluat hakea, niin sen sinun täytyy tehdä yksityisoikeudellista kautta. Korvausvelvollisuus ei katso ikää.

Kanteen joudut kuitenkin itse nostamaan ja asianajo kulut tod.näk. joudut itse kustantamaan, jos sellaisen itsellesi hankit.

Suoraansanoen antaisin kokoasian olla.

Äänestä
  • Mitenköhän vanha lakikirja sitä on käytössä, kun perätöntä ilmiantoa ei ole ollut vuodesta 1998 lähtien.
    Sen tilalla on väärä ilmianto, joka ei toteudu ellei ilmiannettu joutuu vaaraan, että hänet pidätetään, vangitaan tai hän joutuu muun pakkokeinon kohteeksi.

    Suomessa pääsääntöisesti vain virallinen syyttäjä voi nostaa syytteen ei yksityinen ellei poliisi ole asiaa jo tutkinut ja tehnyt jutun lopettamispäätöstä tai virallinen syyttäjä syyttämättäjättämispäätöksen.

    Poliisi tietysti esitutkintaa suorittaessaan ottaa huomioon rosvojen väitteet, kun he syyttelevät toinen toisiaan ja tällöin tietysti viatonkin voi joutua käymään kuulustelussa tai jopa voi joutua syytetyksi.
    Poliisi ei hevillä itse ratkaise kinkkistä syyllinen vai syytön väittämää, vaan antaa sen tehtävän mieluusti syyttäjälle.

    Äänestä

  • Beagle Boy kirjoitti:

    Mitenköhän vanha lakikirja sitä on käytössä, kun perätöntä ilmiantoa ei ole ollut vuodesta 1998 lähtien.
    Sen tilalla on väärä ilmianto, joka ei toteudu ellei ilmiannettu joutuu vaaraan, että hänet pidätetään, vangitaan tai hän joutuu muun pakkokeinon kohteeksi.

    Suomessa pääsääntöisesti vain virallinen syyttäjä voi nostaa syytteen ei yksityinen ellei poliisi ole asiaa jo tutkinut ja tehnyt jutun lopettamispäätöstä tai virallinen syyttäjä syyttämättäjättämispäätöksen.

    Poliisi tietysti esitutkintaa suorittaessaan ottaa huomioon rosvojen väitteet, kun he syyttelevät toinen toisiaan ja tällöin tietysti viatonkin voi joutua käymään kuulustelussa tai jopa voi joutua syytetyksi.
    Poliisi ei hevillä itse ratkaise kinkkistä syyllinen vai syytön väittämää, vaan antaa sen tehtävän mieluusti syyttäjälle.

    eikös se riitä, että joutuu vakavaan syytteen vaaraan? ei se nyt ihan noin ole!

    Äänestä

  • noin? kirjoitti:

    eikös se riitä, että joutuu vakavaan syytteen vaaraan? ei se nyt ihan noin ole!

    Kun et näköjään ole viitsinyt lakikirjaa aukaista niin autan:

    - eli rikoslain 15 luvun 6:s pykälä sisältää väärän ilmiannon.
    - siinä tuomitaan se, joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taika tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetän, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamuksen virheellisin perustein.

    Äänestä

  • Beagle Boy kirjoitti:

    Kun et näköjään ole viitsinyt lakikirjaa aukaista niin autan:

    - eli rikoslain 15 luvun 6:s pykälä sisältää väärän ilmiannon.
    - siinä tuomitaan se, joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taika tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetän, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamuksen virheellisin perustein.

    , kun et ole näköjään viitsinyt paneutua sen lakitekstin luetun ymmärtämiseen niin autan:

    "Väärä ilmianto on nykyisen oikeuskäsityksen mukaan ensisijassa lainkäyttöön kohdistuva rikos, vaikka se kohdistuu aina myös yksilön okeusturvallisuuteen. Siitä johtuu, ettei ilmiannetun suostumus poista ilmiannon oikeudenvastaisuutta. Väärä ilmianto voidaan tehdä joko syyttämällä jotakin rikoksesta oikeudessa tai muun viranomaisen edessä tai siten, että rikoksesta tehdään ilmoitus asianomistajalle, syyttäjälle tai poliisille, jonka asiana on panna rikos syytteeseen. Teko edellyttää subjektiivisessa suhteessa tahallisuutta johon kuuluu tietoisuus siitä, että ilmiannettu teko on rangaistava ja että ilmianto johtaa tai ainakin saattaa johtaa syytteen nostamiseen ilmiannettua vastaan."

    Äänestä

  • Beagle Boy kirjoitti:

    Mitenköhän vanha lakikirja sitä on käytössä, kun perätöntä ilmiantoa ei ole ollut vuodesta 1998 lähtien.
    Sen tilalla on väärä ilmianto, joka ei toteudu ellei ilmiannettu joutuu vaaraan, että hänet pidätetään, vangitaan tai hän joutuu muun pakkokeinon kohteeksi.

    Suomessa pääsääntöisesti vain virallinen syyttäjä voi nostaa syytteen ei yksityinen ellei poliisi ole asiaa jo tutkinut ja tehnyt jutun lopettamispäätöstä tai virallinen syyttäjä syyttämättäjättämispäätöksen.

    Poliisi tietysti esitutkintaa suorittaessaan ottaa huomioon rosvojen väitteet, kun he syyttelevät toinen toisiaan ja tällöin tietysti viatonkin voi joutua käymään kuulustelussa tai jopa voi joutua syytetyksi.
    Poliisi ei hevillä itse ratkaise kinkkistä syyllinen vai syytön väittämää, vaan antaa sen tehtävän mieluusti syyttäjälle.

    softaasta ja Beagle boy tosiaan korjasi oikean nimikkeen, mutta:

    Ensiksi: Jokaisella yksityishenkilöllä on oikeus yksityisoikeuden puolella nostaa kanne rikosasiassa, jos syyttäjä on tehnyt SJP:n tai esitutkinta on muuten lopetettu. Nämä ohjeet löytyvät mm. jokaisen syyttämättä jättämis päätöksen ohjeistus osuudessa.

    Toiseksi:Beagle boy luki lakia suoraan kirjasta, eikä kuitenkaan ymärtänyt sen sisältöä. Se, joutuuko joku laissa sanottuun vaaraan väärän ilmiannon vuoksi on usein aika subjeksiivista, eikä sitä saisi koskaan arvioida pelkän lopputuloksen valossa. Tässäkin tapauksessa syytä epäillä-kynnys ylittyy, jolloin poliisin on suoritettsva esitutkinta. Taitaa vielä olla AO-rikos, joten asianomistajan vaatiessa rangaistusta asia eteneen kuitenkin syyttäjäle asti. Tietysti nyt asia tyssää epäillyn iän vuoksi.

    Äänestä

  • wanhasta kirjoitti:

    softaasta ja Beagle boy tosiaan korjasi oikean nimikkeen, mutta:

    Ensiksi: Jokaisella yksityishenkilöllä on oikeus yksityisoikeuden puolella nostaa kanne rikosasiassa, jos syyttäjä on tehnyt SJP:n tai esitutkinta on muuten lopetettu. Nämä ohjeet löytyvät mm. jokaisen syyttämättä jättämis päätöksen ohjeistus osuudessa.

    Toiseksi:Beagle boy luki lakia suoraan kirjasta, eikä kuitenkaan ymärtänyt sen sisältöä. Se, joutuuko joku laissa sanottuun vaaraan väärän ilmiannon vuoksi on usein aika subjeksiivista, eikä sitä saisi koskaan arvioida pelkän lopputuloksen valossa. Tässäkin tapauksessa syytä epäillä-kynnys ylittyy, jolloin poliisin on suoritettsva esitutkinta. Taitaa vielä olla AO-rikos, joten asianomistajan vaatiessa rangaistusta asia eteneen kuitenkin syyttäjäle asti. Tietysti nyt asia tyssää epäillyn iän vuoksi.

    Väärä ilmianto ei muuten ole mikään asianomistajarikos.

    Onhan se hyvä, että löytyy epäilijöitä laintuntemukseni suhteen, mutta jotta muuttaisin kantaani, niin antakaahan joku lainvoimainen esimerkki, niin palataan sitten asiaan.

    Äänestä

  • Beagle Boy kirjoitti:

    Väärä ilmianto ei muuten ole mikään asianomistajarikos.

    Onhan se hyvä, että löytyy epäilijöitä laintuntemukseni suhteen, mutta jotta muuttaisin kantaani, niin antakaahan joku lainvoimainen esimerkki, niin palataan sitten asiaan.

    Yksi monista.

    Äänestä

  • Börje. kirjoitti:

    Yksi monista.

    Kahlasin läpi tuon KKO:1999:108:n.

    Oli muutama sata sivua tiivistä tekstiä, mutta esimerkkiä ei siinä missään kohtaan löytynyt !!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


timpe... kirjoitti:

kävi silleen että minut haettiin kuulusteluihin ja minua syytettiin ihan turhaan. asia meni syyttäjälle asti mutta kun en ollut tehnyt mitään rikosta juttu oli loppuun käsitelty. kannattaako minun nostaa syyte tai joku juttu asiattomasta jutusta. ja miten asia käy? ja voidaanko minut vielä jotenkin vetää mukaan siihen että juttua ruvetaan tutkimaan uudestaan? ja onko mitään järkeä nostaa syytettä kun se joka nosti asiattoman syytteen minua kohtaan on alle 15 v. mitä sille käy jos nostan syytteen tai jotain vastaavaa? onko mitään järkeä nostaa syytettä tai pyydellä jotain rahallisia korvauksia kaikesta. esim puhelin kulut. kuulusteluihin menot ja yms.?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu