Talviaamu. Yksinäisyys. Verhon takaa orastavan päivän sadunomainen harmaus.Heräävän kaupungin ensimmäiset vaimeat äänet liikenteestä.Odotusta. Nyt,lehdenjakajan askeleet, postiluukun räpsähdys, aamun ensimmäinen "vieras" on käynyt.
Aamutoimet,kauppa,tuttavien tapaamista? Mitä loppupäiväksi? Huomenna ehkä tapahtuu jotain,joku ehkä pistääntyy, yksinäisyyttä jää "vain" vuorokauden 22-tuntia.
Tämäkö toivomaamme vapautta?
Kuulin tahtomattani puhelinkeskustelun vuodeosaston toimistossa: "Kyllä,on heikossa kunnossa mutta joudumme kotiuttamaan,meillä on jo neljä henkilöä ylipaikoilla käytävässä. Ilmoitamme kotisairaanhoitoon että hän ei tule yksin toimeen."
Tämä on vain yksi tositarina sadoista vastaavista.
Muistuu mieleen ajatelma,"Ihminen on vapaa vasta kun hän on menettänyt kaiken arvostamansa."
Tässäkö tulevaisuutemme?
Onko muistojen lisäksi mitään mitä meiltä ei voitaisi viedä?
Kuulumme sukupolveen joka on huolta kantanut vanhemmistaan, lapsistaan,taloudestaan, lapsenlapsistaan ja nyt tähyilemme jo seuraavaa kenen puolesta jännittäisimme.
Vai, voisimmeko nyt elää voimakkaasti itsellemme, nauttien jokaisesta aamusta, rakastuen,jos niin onnellisesti sattuu ja rakastaen ketään loukkaamatta mutta myös ketään kuuntelematta, tai ehkä matkustellen toteuttaen haaveitamme? Ottaa loppuelämämme omiin käsiimme? Tehdä miellyttäviä muistoja ajoiksi jolloin meiltä kaiki muu on viety?
Aamutoimet,kauppa,tuttavien tapaamista? Mitä loppupäiväksi? Huomenna ehkä tapahtuu jotain,joku ehkä pistääntyy, yksinäisyyttä jää "vain" vuorokauden 22-tuntia.
Tämäkö toivomaamme vapautta?
Kuulin tahtomattani puhelinkeskustelun vuodeosaston toimistossa: "Kyllä,on heikossa kunnossa mutta joudumme kotiuttamaan,meillä on jo neljä henkilöä ylipaikoilla käytävässä. Ilmoitamme kotisairaanhoitoon että hän ei tule yksin toimeen."
Tämä on vain yksi tositarina sadoista vastaavista.
Muistuu mieleen ajatelma,"Ihminen on vapaa vasta kun hän on menettänyt kaiken arvostamansa."
Tässäkö tulevaisuutemme?
Onko muistojen lisäksi mitään mitä meiltä ei voitaisi viedä?
Kuulumme sukupolveen joka on huolta kantanut vanhemmistaan, lapsistaan,taloudestaan, lapsenlapsistaan ja nyt tähyilemme jo seuraavaa kenen puolesta jännittäisimme.
Vai, voisimmeko nyt elää voimakkaasti itsellemme, nauttien jokaisesta aamusta, rakastuen,jos niin onnellisesti sattuu ja rakastaen ketään loukkaamatta mutta myös ketään kuuntelematta, tai ehkä matkustellen toteuttaen haaveitamme? Ottaa loppuelämämme omiin käsiimme? Tehdä miellyttäviä muistoja ajoiksi jolloin meiltä kaiki muu on viety?
Vastaukset 6
Vanhimmat
kylmää ja kovaa ja välinpitämätöntä nykyinen kiireinen maailma .
Heikot ja yksinäiset saa vain olla heidät sysätään syrjään tietä kun on niin kiire rahan perässä laukkaamaan.
Täällähän arvostetaan vain tuottavaa tehokasta ja nuorta ihmistä jaelämää ei sellaista joka tarvitsee tukea tai apua.
Suomessa vanhukset ja lapset on välttämätön paha ja riippakivi kaikille .
Ajatelkaas missä muualla maailmassa jätetään lapset vanhukset yksinäiset ja heikot ja kohtelu ontörkeää välinpitämätöntä jopa agressiivista ja väkivaltaista . En tiedä yhtään muuta maata missä ei lapsia ja vanhuksia kunnioiteta ja huolehdita paremmin kuin suomessa.
Ihan turhaa siis on ihmetellä kaikkea raakuutta ja kauheuksia erilaisissa uutisissa kun pienet lapset jo joutuvat olemaan aivan yksin tai samanikäisten tai muiden alaikäisten kanssa ilman sitä aikuista ihmistä ja ilman minkäänlaista turvaa.
sellaista siis on ja pitäis herätä tässä kiireisessä hullussa vääristyneessä maailmassa alkaa elämän ja ottamaan huomioon toisia ja kunnioittamaan toisia ihmisiä .
..sen itsekkäämpi, sanonta lienee tuttu.
Ryhdytään sellaisiksi jos ei vielä olla.
Pannaan elämä ranttaaliksi, ei anneta ikävuosien
olla esteenä elämämme ehkä vapaimpina vuosina.
on jo meidän aika *hymy*
Espanjassa vanhaakin viela arvostetaan kun tuomme tanne rahaa. Minakin myin kaikki Suomessa ja asun nyt Benalmadenassa. Taalla on ainakin lampimampaa eika liukasta. Voikaa hyvin kaikkia!
kirjotukses pisti hiljaseks näin itsenäisyyspäivän alla,et näinkö ihmisen suomes käyp ko tullee vanhaks ja raihnaseks.
mite ihmees kansanedustajat ei hoia asiaa,heiän päätäntävallassa on mite sairaat hoietaan.
siit pitäs olla lakipykälä et sairaat,mennee etusijalle kun rahoja jaetaa. eiks kansanedustajat tiiä et heil voip olla sama kohtalo ko hyö vanhenee.
suomi on nykyää jo niin hyvinvoipa valtio ,taietaan olla ihan etunenässä ,sillo pitäs heikomman ihmisen asian olla sydämmen asia.
sehän on suorastaa häppee,tuollanen asian laita ko kirjotit.
seuratkaapa nyt tarkkaa kun butjettii tehhää,mihin kukin rahhaa ehottaa jaettavaks.siel on moni ko ei puhu mittää sairauen tai vanhuksen hoidosta,ehottaa vaa omaan kotikyläänsä uutta valtatietä.
yritettää vähä äänestää sen mukkaa,silviisiihän myö voiaan vaikuttaa vähän.
täs on vaan toivottava et saap olla terveenä viel jonkuu aikaa ja sit kuolla saappaat jalassa.
sen nimen vois jättää pois käytöstä ei he kansanedustajia ole oma napa vain on lähellä mitään ei tehdä oikeasti heikkojen ja yksinäisten ja vanhusten ja lasten hyväksi .
Näkeehän sen miten pahoin oikeasti voidaan täällä vaikka sitä on muka hyvinvointivaltio.
Kaikki jaetaan vainniille joilla jo kaikkea on ja kun on itsellä hyvä olla eipä he näe mitä on niillä joilla on huonosti .
Ja sanonta nälkä kasvaa syödessä pitää täysin paikkansa näiden poliitikkojen kanssa heidän itsekkyys korostuu vuosivuodelta .