Mielenkiintoinen

Käsityöt eivät kouluaikana kiinnostaneet yhtään, mutta ylioppilaskirjoituksiin lukiessa mikä tahansa kelpasi lukemisen korvikkeeksi, joten tartuin sitten äidin sopivasti toimintavalmiiksi jättämään ompelukoneeseen. Kantapään kautta piti ompeleminen oppia, mutta 30 vuoden harjoittelun jälkeen osaan ommella, kaavoittaa, suunnitella, neuloa, kirjoa ja tehdä puutöitä oikein hyvin. Jatkuvasti ollaan pyytämässä minua ompelemaan, mutta jotta harrastus pysyisi harrastuksena, ompelen vain itselleni ja joskus jotain tosi upeaa lähisukulaisille. Käsityöläisyys kiinnostaisi kyllä, mutta olen seurannut kolmen pienyrityksen kitumista ja kuolemista maamme VEROTUKSEEN, joten näpertelen edelleenkin vain omaksi ilokseni.

Minulle käsityöharrastuksesta tuli ammatti. Kävin usein kutomassa ( kangaspuilla ) neuvonta-asemalla ja huomasin viihtyväni siellä todella hyvin. Kysyin kerran ohjaajalta hänen koulutuksestaan. Seuraavana syksynä olin jo itse opiskelemassa artesaaniksi Käsi-ja taiseteollisuusoppilaitoksessa. Nälkä kasvoi syödessä ja kolmen vuoden jälkeen hain Opistotasoiseen koulutukseen ( suunnittelijaksi ). Myöhemmin olen vielä täydentänyt tutkintoani AMK tasoiseksi.
Yrittäjää minusta ei ikinä tullut, mutta jonkinlainen "taiteilija" kuitenkin ja leipä tulee opetustyöstä. Tunteja olisi enemmän kuin pystyn ottamaan. Eli kyllä minä ainakin elätän käsitöillä tavallaan itseni.

Vähän sieltä sun täältä ;) Koulussa tuli toki pienenä tehtyä käsitöitä, mutta silloin en ollut niistä kiinnostunut eivätkä ne hyvin sujuneetkaan. Myöhemmin olen innostunut, ja opetellut tekemään kaikenlaista. Muun muassa äiti ja mummo ovat auttaneet, ja sitten erilaiset kirjat ja nettifoorumit.