Täällä varmaan joku voisi ymmärtää asiaani.
Isäni kuoli vuonna -70. Olin silloin 6 vuotias. Isälläni oli aiemmasta liitostaan myös lapsi. Silloin uskoakseni äitini on hoitanut kuolemaan liittyvät asiat.
Nyt äitini kuoltua, en löydä mitään papereita asiaan liittyväksi äidin jäämistöstä. Isä oli tehnyt testamentin minun edukseni ja muistan äitini joskus kertoneen maksaneensa lakiosan. Tarvitseeko sen aikaiset paperit olla tallessa ja vaikka kuitti lakiosan maksusta. Ajat vaihtuu ja paperit katoilee näköjään vanhoilla ihmisillä. Silloin tenavana en ole ymmärtänyt toki sitäkään vähää, kuin nyt (nytkin ymmärrän näistä asioista tosi vähän).
Olenko turhaan huolissani, mutta kun tuli mieleen, että voiko se isän aikaisempi lapsi tulla jotain vaatimaan vielä vuosikymmenten jälkeen.
Kiitos, jos jaksatte ymmärtää.
Isäni kuoli vuonna -70. Olin silloin 6 vuotias. Isälläni oli aiemmasta liitostaan myös lapsi. Silloin uskoakseni äitini on hoitanut kuolemaan liittyvät asiat.
Nyt äitini kuoltua, en löydä mitään papereita asiaan liittyväksi äidin jäämistöstä. Isä oli tehnyt testamentin minun edukseni ja muistan äitini joskus kertoneen maksaneensa lakiosan. Tarvitseeko sen aikaiset paperit olla tallessa ja vaikka kuitti lakiosan maksusta. Ajat vaihtuu ja paperit katoilee näköjään vanhoilla ihmisillä. Silloin tenavana en ole ymmärtänyt toki sitäkään vähää, kuin nyt (nytkin ymmärrän näistä asioista tosi vähän).
Olenko turhaan huolissani, mutta kun tuli mieleen, että voiko se isän aikaisempi lapsi tulla jotain vaatimaan vielä vuosikymmenten jälkeen.
Kiitos, jos jaksatte ymmärtää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voit aivan hyvin olettaa, että isäsi kuolinpesästä on tehty asianmukaiset paperit ja jako. Nyt selvitetään vain äitisi kuolinpesä. Teoriassa aikaisempi lapsi voi väittää, että isäsi kuolinpesä on jakamaton ja että hän ei ole saanut osaansa (joka nyt siis on äitisi kuolinpesässä). Jos näin käy, niin sitten asiaa pitää alkaa selvittämään ensin perukirjan avulla, joka löytyy maistraatista. Periaatteessa se että pesä on jaettu voidaan osittaa vain jakokirjalla, joka siis pitäisi säilyttää ikuisesti.