Olin varannut hotellihuoneen yksin itselleni. Kun menin huoneeseen muovikortti-"avaimella", siellä olikin jo jonkin miehen vaatteita ! Siniset farkut heti ovea vastapäätä seinänvierus-pöydällä. Ja lisää vaatteita varsinaisen huoneen puolella; ainakin tummat miesten pitkät housut sängyllä, mutta vaatteita tuolillakin.
Ajattelin, oikein hotellihuone ! Vihreä-kelta-kukallinen (pienehköjä kukkia) sohva oli seinustalla ja muutenkin huone oli kiva.
Piakkoin housujen omistaja-mies tuli huoneeseen.
Hän oli jotenkin vihainen (EI huutanut!) mulle, kun olin siellä, vaikka se oli hänen huoneensa.
Koetin puolustaa itseäni sanomalla varanneeni huoneen.
Ajattelin, oikein hotellihuone ! Vihreä-kelta-kukallinen (pienehköjä kukkia) sohva oli seinustalla ja muutenkin huone oli kiva.
Piakkoin housujen omistaja-mies tuli huoneeseen.
Hän oli jotenkin vihainen (EI huutanut!) mulle, kun olin siellä, vaikka se oli hänen huoneensa.
Koetin puolustaa itseäni sanomalla varanneeni huoneen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hotellihuoneen varaus kertoo itsen pakenemisyrityksistä. Muovikortti avaimella ei mennä aitoihin asioihin sisälle. Huone oli varattu, se ei ole sinun paikkasi tässä elämässäsi. Etsi pysyvämpiä asioita, ei väliaikaisia ratkaisuja. Luultavasti etsit jotain, jolla täyttää kaipuusi, koska olet yksinäinen. Toisaalta haluat löytää, mutta toisaalta et. Koska perimmäinen halusi on ollakin yksin. Tai ensin löytää itsesi, että voisit löytää sitten toisen.