=) Kuinka vanhoja teidän lapsenne ovat kun olette ruenneet odottamaan kolmatta tulokasta?
Tuleeko kolmas lapsi teidän mielestä liian "nopeasti" vai olisiko vielä pitänyt pitää taukoa?
Jos teillä on edelliset aivan pieniä niin pelottaako miten tulette pärjäämään taikka mietityttääkö oma jaksamisenne?
Tuletteko saamaan lasten hoitoapua sitten jostain?
Itselleni syntyy ensivuoden alussa kolmas piipero ja edelliset lapset ovat iältään 1v5kk sekä melkein 6kk.
Suunniteltu tämä uusi raskaus on ja toki on mietityttänyt että miten näiden taaperoiden kanssa sitten pärjää koska ulkopuolista apua ei ole niinkään tarjolla. Mutta luottavaisin mielin tässä mennään :)
Hyvää kesää!
Tuleeko kolmas lapsi teidän mielestä liian "nopeasti" vai olisiko vielä pitänyt pitää taukoa?
Jos teillä on edelliset aivan pieniä niin pelottaako miten tulette pärjäämään taikka mietityttääkö oma jaksamisenne?
Tuletteko saamaan lasten hoitoapua sitten jostain?
Itselleni syntyy ensivuoden alussa kolmas piipero ja edelliset lapset ovat iältään 1v5kk sekä melkein 6kk.
Suunniteltu tämä uusi raskaus on ja toki on mietityttänyt että miten näiden taaperoiden kanssa sitten pärjää koska ulkopuolista apua ei ole niinkään tarjolla. Mutta luottavaisin mielin tässä mennään :)
Hyvää kesää!
Vastaukset 4
Vanhimmat
tytöt ovat nyt 3v. ja kohta 2v... Kolmannen pitäisi syntyä tuossa helmikuussa! Toista kun odotin niin ihan itkinkin että miten tulen jaksamaan ja pärjäämään! Mieskin kun oli reissuhommissa! No mutta kaikki meni tosi tosi hyvin! Apua on minulla kyllä lähellä... Nyt kun kolmas on tulossa niin on taas päiviä jolloin mietin että olenkos hullu!? Miten voi jaksaa... Miten kaikki sujuu... Mutta itse ajattelen sitten että on normaalia ja tervettä miettiä niin! Taas sit on päiviä kun ajattelee että no hyvinhän se menee... : )
Mutta entäs sitten jos onkin koliikki....
No mutta eihän noita kannata liikaa murehtia etu käteen! Onhan ne muutkin jaksanut ja pärjännyt...
Eiköhän myös me! Ja jos tulee liian tukalaa niin voihan sitä apua pyytää ulkopuoliseltakin...
Onnea ja voimia! : )
Edelliset lapset 6v ja 7v.
Esikoinen lähtee kouluun ja kuopus eskariin nyt syksyllä.
La oli ja meni eli kolmatta odotellaan syntyväksi milloin tahansa!=)
Vähän on erilainen tilanne meillä, mut ihana jäädä kotiin kun isommat lapset lähtevät maailmalle!
On aina äippä kotona, kun tulevat koulusta/eskarista kotiin!
Kyllä siitä selviää=)(vaik ei olekkaan omakohtaista kokemusta=))
Aluksi saattaa olla raskasta, mut kyllä se ajan kanssa helpottaa!
Tsemppiä!
Rv41 1
Ja kieltämättä välillä hiipii mieleen pelko -kaikesta. Jaksamisesta, rahasta,ym.
Meillä lapset 3,5v ja 1v8kk ja la helmikuussa. Eli lapset on jo isompia kuin teillä :) Silti mietityttää, miten sitä jaksaa... Pienemmällä alkaa olla uhma-ikä, kun vauva syntyy, jne. Onneksi taas heillä on nyt seuraa toisistaan, kun itse olen välillä kiinni vauvassa.
Isompi auto joudutaan ostaa, kun nytkään takapenkillä ei ole yhtään ylim. tilaa kahden ison turvaistuimen takia.
Välillä miettii, että miksi ei voi olla tyytyväinen näihin kahteen ihanaan lapseen ja unohtaa vauvakuumeet?! Ja sitten taas tulee syyllinen olo, kun edes ajattelen näin mahassa kasvavasta omasta lapsestamme :/
Mutta kun miettii edellisiä raskauksia, niin samat pelot, pähkäilyt ja epäluuloisuudet on ollut silloinkin. Enkä vaihtaisi lapsiani mihinkään!
Kyllä teilläkin varmaan alkuun tulee olemaan rankkaa kolmen pienen kanssa, mutta kyllä se vaivannäkö ja jaksaminen palkitaan sitten kun lapset vähän kasvaa :) Tuskin edes muistavat aikaa, kun sisaruksia ei vielä ollut...
Jaksamisia kaikille ja hyvää odotusta :)!
Oon tosi huono pyytämään apua muilta... :/ Kai se on se Suomalainen sisu -sillä mennään.
Onneksi mies on paljon lasten kanssa, eikä koskaan oo ollut riitaa siitä, että kumpiko hoitaa ja ketä. Mies on ennemminkin se joka kannustaa, että lähde nyt välillä johonkin tuulettumaan! Se auttaa jaksamaan :)!