Hei
Millaisia olotiloja teillä muilla ph:sta kärsivillä on? Onko epämääräisiä olotiloja/outoa oloa? Itselläni on näitä outoja oloja melkein päivittäin vaikka olenkin aloittanut syömään lääkkeitä paniikkihäiriööni. Kun otan rauhoittavan tunne on normaali. Käytättekö mitään rentoutusharjoituksia? itselläni niskat ja hartiat todella usein jumissa. Kiitos jos jaksatte vastata. Helpottaa itseä kuulla muiden tuntemuksista ettei todellakaan itse ole ainut joka näistä kärsii =)
Hyvää kesää kaikille!
Millaisia olotiloja teillä muilla ph:sta kärsivillä on? Onko epämääräisiä olotiloja/outoa oloa? Itselläni on näitä outoja oloja melkein päivittäin vaikka olenkin aloittanut syömään lääkkeitä paniikkihäiriööni. Kun otan rauhoittavan tunne on normaali. Käytättekö mitään rentoutusharjoituksia? itselläni niskat ja hartiat todella usein jumissa. Kiitos jos jaksatte vastata. Helpottaa itseä kuulla muiden tuntemuksista ettei todellakaan itse ole ainut joka näistä kärsii =)
Hyvää kesää kaikille!
Vastaukset 3
Vanhimmat
ehdottomasti ärsyttävin oire mulla on epätodellinen olo, joskus tuntuu että tämä maailma onkin elokuvakameran läpi katselemista. kerran pari viikossa tulee uusia oloja. viimeisin on tää silmän kieroon vääntäminen ja ihan vaan tuskanen lämpö sielussa, puhalluttaa välissä. ei fyysisistä oireista pahin on kuvitelma siitä että oon ainoa ihminen maailmassa jolla on näin pahaksi äityny tää "psykoosi" ja sekös se skitsauttaa mielen matalaksi. vähintään kerran päivässä tuntuu että nyt riittää, jätän tän leikin kesken koska en pidä tätä enää elämisen arvosena mutta sitten säikähän omia itsetuhosia ajatuksia että jätän ne pois mielestä. tässä oli ehkä 2 % mun oireista. joskus säälin itteeni ja joskus vaan hampaat irvessä. mutta ihmisellä onkin tapana muistaa huonot päivät paremmin kuin hyvät, päiväkirjan pitäminen auttas varmaan
Mulla on paniikkihäiriöt pahentuneet kun minut hakattiin pahasti. Pahimmat ph:t ovat siis suhteessa miehiin ja väkivaltaan, ja niitä saattaa tulla ihan kadulla (kävelen yksin kadulla, vastaan tulee joukko miehiä), kaupassa jne. Oireita: kädet alkaa hikoilemaan, sydän tykyttää, tuntuu että aivot jotenkin lukkiintuu, haluan juosta pakoon kykenemättä jne.
Yksinäisyydessä saattaa tulla paniikkeja, missä mulla on vain epätodellinen olo, ja se on tosi ikävä tunne. Tulen levottomaksi, en osaa keskittyä, pyörin vain ympäri kotia osaamatta aloittaa minkään järkevän tekemistä.
Teen säännöllisesti rentoutusharjoituksia. Välillä makaan vain selälläni (saatan nostaa jalat seinää vasten) ja rentoutan vartaloni, tai tutkiskelen mikä osa vartalosta on jumissa. Sen jälkeen yleensä venyttelen ja etenkin niitä kohtia kropasta mitkä ovat jäykempiä.
En tee rentoutusharjoituksia jos mulla on paha paniikki, en vain pysty. Vartalo on niin ylikierroksilla. Pahan paniikin aikana yritän kyllä hengittää syvempään, ja jos pystyn lähden kävelemään ulos, kävelemään lujaa niin että hikoilen tosissaan. Välillä menen (tää kuulostaa lapselliselta, mutta toimii mulla) vain nojatuoliin, lämpimän viltin alle "piiloon" ja juon lämmintä, teetä tai kaakaota. Yritän kai sillä jotenki helliä itseäni.
minä käyn terapiassa selvittämässä traumoja väkivallasta. Siellä hoidetaan tätä ph:ta myös.
Ja syön lääkkeitä tällä hetkellä. Ne on auttaneet hieman, mutta musta ne on kuin ensiapua. Ei ne ole poistanut syytä mun paniikkeihin, lievittänyt vaan oireilua.