Onko jollain kokemuksia perheenlisäyksestä kun koira ollut noin yhden vuoden ikäinen? Meillä uros on vähän päälle vuoden kun minulla on laskettuaika ja pelottaa että kuinka hän ottaa vastaan tämän uuden tulijan..
Ongelmia ei lasten kanssa ole. Viihtyy hyvin pienten kanssa, ei ärehtele eikä käy kiinni. Yleensä juoksee
kaksi vuotiaan sukulaispoikani perässä, kuono pojan olalla :) Ja jos pieni vauva on alkanut itkemään, koira ei ole pillastunut, vaan tullut ilmoittamaan meille asiasta..
Meni hieman jaaritteluksi.. :)
Mutta kysy on kumminkin siitä, että urokseni on minusta hieman mustasukkainen. Eli jos leikin näiden pikkuisten kanssa, hänen on myöskin pakko päästä leikkiin ja vielä useimmiten syliin.. :)
On muuten poijaat näky kun miltei 40 kiloinen "pikkuhauva" yrittää kömpiä syliini.. :)
Kumminkin.. Muilla siis kokemuksia perheenlisäyksestä nuoren sakemmannin kera??
Ongelmia ei lasten kanssa ole. Viihtyy hyvin pienten kanssa, ei ärehtele eikä käy kiinni. Yleensä juoksee
kaksi vuotiaan sukulaispoikani perässä, kuono pojan olalla :) Ja jos pieni vauva on alkanut itkemään, koira ei ole pillastunut, vaan tullut ilmoittamaan meille asiasta..
Meni hieman jaaritteluksi.. :)
Mutta kysy on kumminkin siitä, että urokseni on minusta hieman mustasukkainen. Eli jos leikin näiden pikkuisten kanssa, hänen on myöskin pakko päästä leikkiin ja vielä useimmiten syliin.. :)
On muuten poijaat näky kun miltei 40 kiloinen "pikkuhauva" yrittää kömpiä syliini.. :)
Kumminkin.. Muilla siis kokemuksia perheenlisäyksestä nuoren sakemmannin kera??
Vastaukset 3
Vanhimmat
mulla on myös sakemanni 1.5 vuotta ja ei se edes hermostu kun 1v poikani kiipeää sen selkään
meillä aikoinaan tuossa oli kaksi isoa "ronttia" ja olivat muutaman vuoden kunnes eka lapseni syntyi.meillä alunperinkin opetettiin että koiria kunioitetaan ja päinvastoin.en koskaan kummankaan lapseni ole antanut koiriani kiusata, koirat saivat omat jakamattomat huomionsa lenkeillä ja kentällä.olivat kaikki 4:jä kavereita keskenään enkä ole koskaan vielä parenpaa lapsen vahtiakaan nähnyt kuin omat koirani.huomioita ja kunnioitusta molemmin puolin siitä se lähtee!nykyinen koirani on 2v ja on lasten "oma"kamu, kuten myös heidän kaverinsakkin.
Meni ainakin hyvin...alkuun suojeli pientä neitiä eikä päästäny sängyn lähelle muita kun minut ja mieheni..tais äidin vaistot koirallakin herätä tyttö kun on...meidän sekarotuinen neitokainen oli kylläkin mustasukkanen..sohvan/sängynalta murahteli ja luulin että joudun luopumaan karvaturrista, mutta lopulta sekin hyväksyi uuden tulokkaan =)