onko joku muukin kärsinyt/kärsii edelleen miehen ilkeilystä raskausaikana?
olen nyt seitsemännellä kuulla ja mielestäni odotuksen aikana miehen ilkeys on todella lisääntynyt,kahta kauheampaa nimittelyä,juoksuttamista,kiukuttelua,muilla naisilla uhkailua ym.aihetta moiseen käytökseen miehellä ei ole. nimittelyä en kestä,se on jo liikaa.mies lääkityksellä.tuntuu siltä että se ei enää auta.
kavereitakaan ei ole juurikaan,kaipaisi muutakin kun tätä kotona oloa ja kireää ilmapiiriä.onko ketään kuka olisi samassa jamassa ollut ja mitä ratkaisuja löytyi jne.?ystävätkin ois tervetulleita..jos joku kaipais kohtalotoveria..
olen nyt seitsemännellä kuulla ja mielestäni odotuksen aikana miehen ilkeys on todella lisääntynyt,kahta kauheampaa nimittelyä,juoksuttamista,kiukuttelua,muilla naisilla uhkailua ym.aihetta moiseen käytökseen miehellä ei ole. nimittelyä en kestä,se on jo liikaa.mies lääkityksellä.tuntuu siltä että se ei enää auta.
kavereitakaan ei ole juurikaan,kaipaisi muutakin kun tätä kotona oloa ja kireää ilmapiiriä.onko ketään kuka olisi samassa jamassa ollut ja mitä ratkaisuja löytyi jne.?ystävätkin ois tervetulleita..jos joku kaipais kohtalotoveria..
Vastaukset 12
Vanhimmat
Syitä voi olla monia. Miehesi on varmaan masentunut, kun on lääkityksellä. Vai? Koskahan seuraava lääkärikäynti on? Siellä voisi ottaa aggresiivisuuden esille, se on yksi masennuksen merkkejä.
Mieleeni tuli vaan heti sellainen juttu, että miehesi saattaa olla mustasukkainen vauvasta. Onko teillä muita lapsia, ja oliko tämä raskaus toivottu?
Monilla miehillä on vaikeuksia sopeutua tilanteeseen, kun he eivät konkreettisesti kanna vauvaa sisällään ja sitä kautta helpommin kasva uuteeen perhetilanteeseen. Mielenterveysongelmat ovat nekin vaikeita ja miehelläsi saattaa olla pelkoja hyljätyksi tulimisesta, joka oireilee noin. Eihän tuollaista tekstiä tarvitse niellä. Kerro miehelle, että mielesi tulee pahaksi hänen käytöksestään. Sitten voisit myös yrittää kiinnittää häneen vähän extrahuomiota, jos se mustasukkaisuus siitä laimenisi. Jos neuvolassa/kirkolla on äitilapsipiirejä, osallistu heti sellaiseen, kun on mahdollisuus. Lasten kautta saat uusia ystäviä, jotka on samassa tilanteessa. Jos miehesi loukkaava käytös ei pian lopu ja puheella mene ohi, voisi pariterapiaa harkita vakavasti.
Onnellista odotusta kaikesta huolimatta!
meillä on yksi lapsi ennestään.mies oli samanlainen ilkimys esikoistakin odottaessa.jäi ikuisesti pahat muistot tästä raskaudesta.
asioita on käsitelty paljon,myös perheneuvolassa jossa ei annettu edes neuvoja.olisimme kaivannu jämäkkää tarttumista asiaan.äiti/lapsipiiri alkaa syksyllä vasta.miehen tila uusii ja uusii,mikä saa heräämään avun hakemiseen? lapsikin on molempien toive,eli siitä ei pitäisi kiikastaa.avioeroa ei ole voimia ottaa eikä halua, koska apua tod.näk olisi saatavilla.en aio kuitenkaan loppuun asti olla epäarvostettu hänelle.oma negatiivinen äiti-suhteensa kummittelee ja kaikenlainen katkeruus yleensä.millä näistä kotikonstein pääsee jos ammattiapu on kynnys?
en tiedä..ei raskaana ollessaan tarvitsisi toisen taakkaa kantaa.helpommin sanottu kun tehty.
Miehelläsi on pahoja ongelmia itsesä ja äitisuhteensa kanssa. Olisiko hänellä nyttämän masennuksensa kanssa mahdollisuus päästä yksilöterapiaan? Minusta hän kaipaa nyt pikaista apua, ettei hän myrkytä perhe-elämäänne omalla pahalla olollaan. Sinäkin voisit mennä esim. mielenterveystoimistoon juttelemaan omasta pahasta olostasi. Ei kannata jäädä yksin ongelmiensa kanssa.
Miten muuten mies suhtautuu esikoiseensa? Onko hän mustasukkainen äidin ja lapsen suihteesta.
mielestäni on hyvinkin hellä esikoiselle,mutta kyllä myös korottaa äänensä helposti.välillä vaikuttais että pelkää ettei tämä välitä isästään tms..on ollut kateellinen minun ja lapsen suhteesta.luulee kai jäävänsä ulkopuolelle,,vaikkei näin ole tapahtunut.minullekkin on aika mtt:stoon.on hänellä mahdollisuudet mennä yksilöterapiaan,mutta kynnys on kova.
Mene ihmeessä Mtt:stoon, jos sinulla on kerran siihen mahdollisuus. Saat lisää voimia jaksamiseesi, kun saat keskustella ammatti-ihmisen kanssa.
Miehesi kannattaisi myös ottaa terpapia vastaan, kerran hänellä on siihen tilaisuus. Voisit yrittää mainostaa sitä sillä tavoin, että se on nykyään luksusta, kun pääsee terapiaan. Näinhän se onkin, ei läheskään kaikki haluavat pääse.
Hienoa, että miehesi pärjää hyvin esikoisen kanssa. Häntä voisi välillä kehua siitä, koska eihän lapset itse kehu vanhempia. Ehkä miehesi pinna on vähän lyhyt, jos hän on masentunut ja hänellä on huoli tulevaisuudesta ja terveydestään. Onko hän sairaslomalla pitkäänkin?
Jos olette kaikki siellä kotona, tulee olo tukalaksi, jos puhe on pelkää nälvimistä. Kannattaa ottaa kaikki mahdollinen apu vastaan, muuten ei jaksa. Sitä paitsi sinä et ole miehesi terapeutti. Sinulla on tarpeeksi hommaa lapsissa ja omassa jaksamisessasi.
Miten sinulla on ystävyys- ja sukulaissuhteet? Onko läheisiä, joille voit kertoa huoliasi ja/tai viettää kivaa rentoututtavaa aikaa poissa kotoa. Hoitaako miehesi lasta, jos olet poissa?
omat sukulaissuhteet ovat kunnossa mutta koska asumme suht kaukana heistä,eivät he voi tarjota esim.lastenhoitoapua kovinkaan usein,tietävät ongelmista sillä minä en juuri pidä huolia sisälläni.
ystävät on,miehellä niitä ei ole juurikaan vaikka hän on mitä parhainta ystävyysainesta..
toivottavasti mies ei mene vieraisiin,se taitanee olla pahin pelko juuri nyt,vaikkei kuulemma kuulu hänen periaatteisiinsa ja pystyy hillitsemään halunsa..mistä minä voin tietää mitä hän tekee työaikanaan!mistä yleensä tietää jos mies on erehtynyt tekeen näin.
mies hoitaa lasta ja on hoitanutkin että minä olen voinut käydä tuulettumassa joskus.kuitenkaan en aina ole uskaltanut jättää hoitoon lyhyen pinnansa takia..
Miehelläsi on ongelma, mutta niin tuntuisi olevan sinullakin. Vaikutat mustasukkaiselta. Mistä voit tietää, käykö hän vieraissa? Et mistään, siihen pitää vain luottaa, ettei hän käy. Miksi hän kävisi, jos hän rakastaa sinua ja haluaa kanssasi toisen lapsen. Jos epäilet asiaan ääneen miehellesi, se on hyvin loukkaavaa. Ilmeisesti siitä on puhuttu, koska hän on kertonut periaatteistaan, jotka ovat hyvät: hän hillitsee sellaiset halunsa. Jokaisella voi käydä mielessä joskus ajatus jostain vieraasta, mutta ajatus on eri kuin toiminta.
En oikein ymmärrä, miksi miehesi kävisi vieraissa, ja miksi pelkäät sellaista. Tuollainen pelko nakertaa ihmistä ja loukaa toista, jos toisella ei ole mitään aikumuksiaan käydä vieraissa. Kenestäkään ei voi tosiaan tietää, mitä he tekevät työaikanaan, mutta siihen pitää voida luottaa, että toinen on uskollinen. Sehän on kaiken perusta. Miltä sinusta tuntuisi, jos miehesi epäilisi, että sinä käy vieraissa, kun hän on töissä. Kyllä raskaana olevatkin voivat käydä vieraissa. Minulla on tuttavapiirissä yksi, joka teki näin.
Minusta sinun kannattaisi puhua mustasukkaisuudesta Mtt:ssä. Jos miehesi on ollut aiemmin uskoton ja pelkosi perustuu siihen, sitten ymmärrän huolesi, muuten tuntuu siltä, että sinulla on itsetunto-ongelmia, kun pelkäät tuollaista. Ei kaikki miehet ole sikoja. On paljon miehiä, jotka ovat kunnollisia.
raskauden aikana mustasukkaisuuteni on valitettavasti lisääntynyt melko tavalla.mutta mieskin kyllä kehuu nyt enemmän muita.harvemmin esitän epäilykseni ääneen, sillä tiedän mitä seuraa: lisää riitoja. itsetunto-ongelma kyllä on ja aiemman terapeutin kanssa ei sen asian hoidossa edistytty lainkaan kun hän vaihtoi puheenaihetta tai vastaili käynnin aikana omiin puheluihinsa..toivottavasti nyt tämän uuden kanssa synkkaa paremmin.
tapa vaan millä mieheni harmittomat kehunsa muita kohtaan ilmaisee on mielestäni hiukan ylimenevää.se loukkaa jo.pääasia kun ei tee mitään mitä saa katua,uskon että tunnustaisi asian.
minusta ei ole vieraisiin menemään.
eikä ole haluakaan. omituista on muuten sekin että mieheni tänään sanoi, että parisuhteeessa ei juuri kuulukkaan olla muuta läheisyyttä kun seksi ja että hän ei ole sellainen joka osottaa läheisyyttä.onko tätä muillakin??
,että sinulla on ollut noin huono terapeutti. On epäammattimaista ottaa vastaa puheluita kesken terapian. Siinähän katkeaa ajatus ja keskustelun rytmiin pääseminen kestää kesskeytyksen jälkeen ja aikaa on muutenkin liian vähän.
Jotkut naiset tulevat mustasukkaiseksi rakausaikana, jolloin oma viehättävyys ei ole ehkä kaikkein korkeammalla, kun tuntee itsensä isoksi ja kömpelöksi ja jos on muutenkin itsetunto-ongelmia, mustasukkaisuus voi nostaa päätänsä. Hyvä, ettet ole ääneen miettinyt miehesi pettämisiä. Ei ole mieheltäsi kovinkaan kivaa kehua muita naisia suurieleisesti. Voisiko kenties sanoa hänelle, että se loukkaa sinua? Tuskin miehesikään ilahtuisi, jos kehuisit jokaista komeaa miestä, jonka sattuisit jossain näkemään.
Mitä tuohon miehesi tokaisuun tulee, että parisuhteeseen ei kuulu muuta läheisyyttä kuin seksi, täytyy todeta, että jotkut miehet todella ajattelevat näin. Läheisyyttä voi osoittaa hyvin monin eri tavoin. Kun ikää tulee lisää, ei seksi ole enää ensimmäisenä miehessä. Silloin hellitellään toista halauksilla ja muunlaisella läheisyydellä. Jos sellaista ei osaa osoittaa, eikä seksiäkä ole kuin harvoin, suhteesta tulee tulee aika kylmä. Luulisi, että miehesi osaisi osoittaa hellyyttä: eikö hän anna sitä lapsellenne? Ihan samalla tavalla hän voisi helliä sinuakin. Voisit ehkä näytää mallia ja antaa hänelle spontaaneita hellyydenosoituksia.
Tällaista tuli mieleen kirjoituksestasi.
Kärsin koko raskauden ajan solvauksista, huorittelusta ja yksinäisyydestä. Yritimme lasta puoli vuotta ja vihdoin kuin testi näytti plussaa niin mieheni naama vääntyi alaspäin. Hän ei osallistunut neuvoloihin, ei ultriin..ainoastaan huusi että jos lapsessa on jotain vikaa niin se olisi minun syy. Eli toisin sanoen paineet olivat katossa. Sairastuin pahaan raskausmyrkytykseen ja vietin loppuajan eli puolitoista kuukautta sairaalassa jonne sain mieheni tulemaan katsomaan minua vain rukoilemalla ja itkemällä. Olin yksin, ei ollut kavereita..
Ja nyt on vierähtänyt aikaa lapsen kanssa eikä mikään ole muuttunut. En edes pysty muistelemaan raskausaikaa sillä se jätti minuun ikuiset arvet. Henkinen solvaus sai minut vihaamaan seksiä ja tänäkin päivänä tunnen olevani huono äiti.Ennen halusin monta lasta, nyt en halua enää yhtään lasta (pidän tästä yhdestä kiinni kynsin,kyynelein ja hampain) ja olen suunnitellut jopa laitattavani piuhat poikki.
mikä tilanne nyt on,jatkuuko suhde ja onko sulla kavereita?
jos kaverin haluat,voin antaa s.postiosotteeni,niin voit kirjottaa.