Koskaan ei pääse mukaan mihinkään, aina on ulkopuolinen olo. Ei edes nettiyhteisöt ole tuoneet helpotusta, päinvastoin. Sain kokea olevani ei toivottu henkilö sielläkin, palstalla jossa on kivan tuntuisia ihmisiä. Kommenttini jälkeen, kun en päässyt tapaamiseen todettiin että hyvä kun käy kaikille, enpä enää sitten ko palstalle mene, kerran en ole kukaan. Kukaan ei ollut edes muodollisesti pahoillaan, etten pääse. En kirjoittele rumia, en provosoi, en valita eli en ilmeisesti ole tarpeeksi mielenkiintoinen kenenkään seuraan. Kaipa tuo harmaus on ongelma, ettei kukaan välitä seurastani, mutta miten sitä luonnettaan osaa muuttaa? Tai pitääkö minun muuttua joksikin muuksi kuin mitä olen voidakseni saada ihmissuhteita?
Perhe kyllä on tuomassa helpotusta, toisaalta sitoo. Monissa paikoin kehuttu "ystävälliseksi", "kivaksi", "reiluksi", mutta seuraani ei kukaan halua muodollista säästä keskustelua enempää.
Perhe kyllä on tuomassa helpotusta, toisaalta sitoo. Monissa paikoin kehuttu "ystävälliseksi", "kivaksi", "reiluksi", mutta seuraani ei kukaan halua muodollista säästä keskustelua enempää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen sosiaalinen ja huumorintajuinen ja tulen helposti toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Olen työskennellyt asiakaspalvelutehtävissä ja saanut kiitosta. Minulle on myös sanottu, että en sovi työhön, jossa pakerretaan itsekseen.
Jostain syystä silti tunnen usein olevani ulkopuolinen, joka jätetään "ydinporukan" ulkopuolelle. Tiedän, että pitäisi vaan rohkeammin tunkea itsensä porukkaan, eikä jäädä odottelemaan, että pyydetään mukaan. Mutta kun sellainen seuraan tunkeminen ei oikein tunnu luontavalta tai mukavalta.
Onneksi on perhe ja muutama ystävä, voisi olla muuten aika yksinäinen olo...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=1500000000000143&posting=22000000017650489
Mikset voisi ajatella, että sinä itse olet se "ydin", jonka ympärille ihmiset joko kertyy tai on kertymättä? Ja että sinussa ei ole mitään vikaa vaan kaikissa niissä, jotka katsovat ylitsesi eivätkä ymmärrä sinua?
Ehkä lähestymistapasi ei ole paras mahdollinen. Miksi haluta johonkin ryhmän tai porukkaan? Ehkä sun kantsis tehdä semmosia yksittäisiä "iskuja" pitkin ja poikin ja kerätä itsesi ympärille erilaisia ihmisiä eri yhteyksistä? Treffi-ilmoitus tai ystävänhaku-ilmoitus tuottaa varmasti tulosta.
Ei siis tarvitse olla mitään yhtä yhtenäistä "ydinporukkaa" ollakseen ei-yksinäinen ja ei-onneton vaan sen oman piirinsä voi koota eri yhteyksistä ja se voi olla jopa rikkaampaa ja antoisampaa kuin se yksi yhtenäinen ryhmä.