eli sivuvaikutukset,
jotka tekevät olosi ehkä liiankin
turruttavaksi ja totut siihen oloon.
Pian huomaat, että olet tässä
" pöhnässä " joka päivä,
mutta tuudittaudut siihen että
parempi näin kuin että tulisi kohtauksia.
"Pöhnällä " tarkoitan olotilaa joka
on sekava olotila päässäsi aamusta
melkein heti lääkkeenoton jälkeen
ja toistuu useita kertoja päiväsä.
Voisi tuohon sokerihumalaan verrata.
Vaikeaa on keskittyä mihinkään,
ei jaksa lukea pitkään, tv:n katsominen
ja tekstin seuraaminen hankalaa,
jatkuva turruttava väsyminen ja edes
päiväunet eivät auta.
Keskustelut hankalia kun ei aina
jaksa keskittyä ja sanat menee
itsellä sekaisin,
Kelan hakemukset hankalia,
kun mitään ei muista ja ystävien
muistia tarvitaan avuksi.
Syynä voi olla siis aivan väärä
lääkitys tai vain puolikas yliannostus.
Tähän " pöhnään ei saa tottua
ja oppia elämään sen kanssa,
kuten itse tein monta vuotta.
Tosin itse aina kerroin Neurologille
kaikki olotilani,
mutta vakavasti ei otettu ja
usein kun lääkkeitä vaihdettiin
niin ei voitu muuta kuin seurata
ja odottaa mitä huominen tuo tullessaan.
Nyt, kun vointini on parempi ja
ajatukseni kirkkaampi ja muistinikin
alkaa taas pelaamaan niin huomaan
kuin ihanaa on palata
" terveelliseen mieleen ".
jotka tekevät olosi ehkä liiankin
turruttavaksi ja totut siihen oloon.
Pian huomaat, että olet tässä
" pöhnässä " joka päivä,
mutta tuudittaudut siihen että
parempi näin kuin että tulisi kohtauksia.
"Pöhnällä " tarkoitan olotilaa joka
on sekava olotila päässäsi aamusta
melkein heti lääkkeenoton jälkeen
ja toistuu useita kertoja päiväsä.
Voisi tuohon sokerihumalaan verrata.
Vaikeaa on keskittyä mihinkään,
ei jaksa lukea pitkään, tv:n katsominen
ja tekstin seuraaminen hankalaa,
jatkuva turruttava väsyminen ja edes
päiväunet eivät auta.
Keskustelut hankalia kun ei aina
jaksa keskittyä ja sanat menee
itsellä sekaisin,
Kelan hakemukset hankalia,
kun mitään ei muista ja ystävien
muistia tarvitaan avuksi.
Syynä voi olla siis aivan väärä
lääkitys tai vain puolikas yliannostus.
Tähän " pöhnään ei saa tottua
ja oppia elämään sen kanssa,
kuten itse tein monta vuotta.
Tosin itse aina kerroin Neurologille
kaikki olotilani,
mutta vakavasti ei otettu ja
usein kun lääkkeitä vaihdettiin
niin ei voitu muuta kuin seurata
ja odottaa mitä huominen tuo tullessaan.
Nyt, kun vointini on parempi ja
ajatukseni kirkkaampi ja muistinikin
alkaa taas pelaamaan niin huomaan
kuin ihanaa on palata
" terveelliseen mieleen ".
Vastaukset 43
Vanhimmat
puhut, mutta laitahan tuohon joukkoon vielä vahvat särkylääkkeet.
Itse jouduin niitä napostelemaan kuin karkkia konsanaan ja tulihan siinä sitten sanottua muutamille (ehkä ex)kavereille suorat sanat.
Kaikki ihmettelivät -Mites se Pärre nyt tuollain???
Oikeassa olet, että "pöhnään" ei pidä tottua.
Tosin tuon pöhnän ehkä tajuaa vasta sitten, kun kaverit sen kertoo -jos silloinkaan.
että mikä se sellainen ystävä on, josta tulee ex sellainen kaltaisessasi tilanteessa?? Miehenikin kyllä pelkäsi ns. lääkeurani alussa minun jo dementoituneen, kun en muistanut ihan vasta tapahtuneita asioita. No, sitten vasta itsekin muistin, että minulle oli kerrottu näistä sivuvaikutuksista, ja että siitähän tää mun sekoilu johtuikin...
Tuohon voisin sanoa, että kaverit kyllä valitsevat seuransa ja kaverit voi valita, mutta sukulaisia ei. Jos kokoajan haukkuu ja sekoilee kavereillee, niin miksi kavereiden pitäisi omien ongelmien lisäksi välttämättä sitä kestää? Valitettavaahan se on, että mahdollisesti tulee ex-kaveri, mutta en minäkään mm. alkoholisoituneilta kavereiltani oikeastaan enää jaksa kuunnella samoja juttuja... mielummin en ole heidän seurassaan, kun heitä viina hallitsee. Heidän seurassaan nimittäin vahingoittaa vain itseään.
Sauvatar ja Pärre nyt kyllä otti sellaisen asian esille, että onkohan meidät nyt ylilääkitty. Itse en osaa sanoa, mutta sen osaan sanoa, että kavereilta tulee kyllä palautetta suorasta puheesta, enkä tiedä, että johtuuko se luonteestani vai lääkityksestä... ei ole vertailukohtaa. Jos lopettaisi lääkityksen ja olisi terve? Hmmm... jos kuolisi lääkityksen lopettamisyritykseen, niin ei enää mistään tarvitsisi murehtia, joten lääkkeiden purku pitäisi tai niiden kokeilu pitäisi tehdä valvotuissa olosuhteissa.
Sanoisin, että hyvä elämä on parasta lääkettä. Urheilu, terveellinen ruoka, nautinnot ja hyvä mieli. Mistä ikinä kukin nauttii. Matkustaminenkin.
liian suorapuheinen ja oon kyllä
sitä vieläkin.
Herkkikset ei kestä,
mut kavereitani en sen takia ole
menettänyt kuin hetkeksi he ovat
alkaneet mököttämään ja antaneet
anteeksi suorat puheeni.
Kukaan ei mun "pöhniä " huomannut
ja siinä tilassa olin vielä
töissäkin eli tunnustan olevani
tosi sitkeä mimmi.
väärin lääkitty ja vielä lisäksi ylilääkittykin.
Jotain hyötyä kuitenkin tuli siitä lääke- pudotuksesta,
joka tehtiin sen vuoksi,
kun piti mennä Video-Eeg:n ja
mihin en sitten päässytkään.
Gabitrilhan oli lopulta ihan väärä,
kun se poistettiin kokonaan niin
huomasin kuinka oloni totaalisesti
kirkastui ja loppui se hämäränäköisyys = keskittymisvaikeudet ja puheiden
seurannat ym... katosivat pois.
Eihän muakaan kukaan ole valvonut,
kun lääkkeitä on purettu,
lista käteen ja ton mukaan toimit
ja soita jos alkaa tulemaan kohtauksia.
Näin sanotaan !
Sillä olen tyypillinen kaksonen -siis horoskoopiltani.
Olen todella veemäinen, kun sille päälle satun ja lääkitys toi ne pahimmat puolet minusta esille.
Voisi kait sanoa, että silloin olin syyntakeettomassa olotilassa:(
No tässähän kävi sitten hyvin:). Tuo oli todella hyvä pointti, sillä tuostahan asiasi lähti menemään parempaan suuntaa ja toivottavasti on pysyvää.
se oli kyllä vähän vahinko.
Onnekas sellainen ;)))
Toisaalta en sitten päässyt
niihin tutkimuksiin :(
Ihana ilma täytyy lähteä kauppatorille
tuoksahtelemaan meren tuoksuja ja
ostamaan herkkuja ( marjoja ).
sivua päivitetty:)))))))))
katsotaan mitä ylläreitä löytyy ;))))
päivitetty ;)))
että vointisi on jo parempi! Itse olin siinä vaiheessa pöhnässä, kun lääkeannostani nostettiin. Noin neljän viikon kuluttua sekavuus ja keskittymisvaikeudet menivät ohi. Ja toistaiseksi olen saanut jatkaa samalla annostuksella, elokuussa tsekkaus. Hirvittää ajatuskin, että sitä pöhnää jatkuisi vuosia!!!
kun korkeintaan vuoden jos koko ajan lisätään lääkkeitä ja jotain lääkettä vähennetään.
Tämä se huoleni onkin sillä itse olen ollut viimeiset 8v. " pöhnässä " .
Siis täysin väärin lääkitty ja vielä ylilääkittynä vaikka aina selitin
tätä hämätää olotilaani niin kukaan Neurologini ei ottanut sitä vakavasti,
kun en sitten osannut oikeaa Termiä kait käytää olotilastani.
viimeset 6 vuotta ollu vähä niin ku pönttö sekaisin.Puoliso,kaverit ja sukulaiset ihmettelee kun saatan nukkua vielä 3 aikaan iltapäivästäkin ja kyselevät että menikö myöhään illalla?Mutta aina olen mennyt joskus 11 jälkeen illalla nukkumaan.Tämänkin jälkeen tuntuu vielä väsyttävän.
Jokapäiväistä on myös kun joku puhuu minulle vaikka kuinka kuuntelisin niin en vaan saa siitä mitään tolkkua tai paremminkin en pysty keskittymään.Yleinen kysymys meillä onkin että Mitä?kun olen horissut ihan mitä sattuu.
Ollakko siis "lääkehumalassa" ja saada vähän vähemmän kohtauksia vai olla "selvinpäin"
että sulla jokin lääke on ihan väärä,
joka ei sovi.
Näin ainakin mulla oli ja se oli
Gabitril.
Myös tuon Abydanin purku auttoi,
joten sitäkin oli liikaa päällä.
Taistoon vain ja hyväksyä ei pidä
" pöhniään "
ajatusten ja puheiden täytyy sujua
kuten " terveillä ".
Missäs oot ollut ?
mietitty syntyjä syviä.Olet ihan oikeassa syön vääriä lääkkeitä tai toinen lääke on väärä mitä olen syönyt jo 6 vuotta (Neurotol).Tämähän selvisi video eeg:stä.Kohtaukset alkavat vasen voittoisesti mutta leviävät kuitenkin välittömästi molempiin aivopuoliskoihin.Tämmöistä epilepsiaa ei saisi lääkitä kuulemma ns.yksivaikutteisilla lääkkeillä eli ne vaikuttaa vaan johonkin tiettyyn epilepsiatyyppiin vaan pitäisi käyttää "rikkaampia" lääkkeitä jotka auttaa paikallisalkuiseen ja yleistyvään.Lääkkeet vain pahentavat asiaa jos lääkitään väärillä lääkkeillä.
Nyt en siis yhtään ihmettele vaikka olo onkin ollut 6 vuotta kuin olisin ottanut puoli purkkia mielialalääkkeitä ja 10 tablettia rauhottavaa aamuin illoin.
Rekisteröidyin vihdoinkin mutta oma nimimerkkini oli varattu.
kohtaukset noin ja jatkuu samoin
kuin sulla.
Nythän ne oli sitä mieltä ettei
se välttämättä ole sitä
ohimolohkoepilepsiaa vaan voisi
olla mun kuvausten perusteella
myös otsalohkoepiä ????
Nythän olisi ollut tärkeää
selvittää uudella Video-Eeg:llä
näkyykö siinä paremmin mistä ne
purkaukset lähtee ja miten ne päättyy.
Epäilyttää vahvasti koko touhu,
kun 2 edellistä Neurologia oli
vahvasti sitä mieltä,
että tää on melko varmasti
leikattavissa ja sitten tyrmätään
ilman tarkempia tutkimuksia.
Mulla siis on lääkityksenä Topimax,
Apydan ja nyt puretaan toi Keppra pois.
Topimax sopii hyvin.
Apydan mennyt monta vuotta.
Keppraa olen syönyt reilun vuoden
varmaan lähemmäs 2v. ja se ei vienyt
kohtauksia pois jäi vaan jotenkin
tukilääkkeeksi, kait ????
Toivon parasta sulle ja ei auta
kuin sinnitellä tän sairauden
kanssa. Voimia !!!!
ollut kohtaukseton jonkin aikaan?Tämähän ei sulje kuitenkaan sitä mahdollisuutta pois,että sinuakin hoidettaisiin väärillä lääkkeillä.
Minusta tärkeää olisi nyt sinun kohdallasi päästä video eeg:n ja selvittää kohtausten alkuperäinen lähde ja onko tämä ohimolohkoepilepsia vai otsalohkoepi.Näillä tiedoillahan saadaan jo paljon parempia hoitotuloksia.
En kehota sua, mutta minä tekisin näin:Istuisin neuronpolilla lääkärin huonetta vastapäätä niin kauan että se kirjoittaa lähetteen vaikka viikon.Sen jälkeen videon hoitajan huoneen taakse istumaan ja kyselemään.
Menee kyllä jo lapselliseksi mutta tällä keinolla puoliso hankki minulle munuaisen, joten testattu on ja toimii.Naama alkaa kyllästyttää ja antavat periksi.
oikea lääkitys, ehkä ?
En jaksa tuota istumista edes kokeilla
ja suorat mielipiteeni olen sanonut
ja vaatinut oikeuksiani,
mutta eihän ne meikäläistä kuuntele.
Ne on jo kokouksissaan etukäteen
sopineet miten kenenkin kanssa edetään,
näin ainakin vaikuttaa heidän touhu.
paha suomalainen sisu voittaa!
SISUA :)))
Yritän nyt aluksi näin sähkiksellä ja
kännykällä hoidella näitä asioitani.
Jos ei mitään tapahdu ja kaikki jatkuu
kuin ennenkin niin saatanpa ottaa eväät
mukaani ja istua siellä käytävällä koko päivän.
Itse tunnen olevani aivan sekaisin... Aloitin Trileptal (450mg aamulla ja 600mg illalla) lääkityksen rinnalle Keppran ja olo on tosi huono! Johtuu varmasti seka helteistä että lääkityksestä. Reagoin erittäin herkästi kaikkiin lääkityksiin ja nyt otan Keppraa puolikkaan aamuin illoin, huomenna jo kokonaisen tabletin -aamuin illoin.
En muista mitään, puhe on sekavaa ja väsynyttä, päätä särkee, oksettaa, väsyttää (tänään olen koko päivän ollut sängyssä -hoida sitten jossain välissä lastakin!!)...
Lääkepöhnä vai kohtaukset? Teen niin tai näin, teen kuitenkin väärinpäin. Ei iloisia ajatuksia...
Koitan lohduttaa sua tiedolla että mulla toi keppra oli ainoastaan ekat pari kuukautta tommosia rankempia. Eli se ku se alotettiin nii päälle pisti karseen väsymyksen. Annos siitä vielä kaksinkertastettii nii tuntu ettei muuta oikeen voi tehdä ku nukkua. -Mutta tämä jäi taakse. Siihen ku suunnilleen alko tottuun nii sinne jäi ongelmatki.
Trileptalista sain aikanaan kaksoiskuvia. Ilta-annos tais olla 900mg ja puoli tuntia meni nii kaikki näky kahtena. Kysyin lääkäriltä mitä tehdä, ja sen jälkeen otin annoksen aina ennen nukkumaan menoa eli n. 10 aikaan. Sekään ei sen koommin haitannu.
Tsemppiä!! -Alku on aina rankinta aikaa!!
mulle just noin.
Yksin en kyennyt edes kauppaan ja,
kun menin sinne sisälle niin
hetken päästä halusin ulos ja
kävelin katuja pitkin ja istuin
välillä kunnes tunsin,
että oloni rauhoittui.
Huom ! Tää ei ollut paniikkikohtaus
erillainen olotila.
Joskus tein 3 lenkkiä enenkuin
pääsin kauppaan sisälle ja onneksi
oli kärsivällinen mies mukana.
Keppran nostot pahentaa tilannetta
kunnes elimistö tottuu pikku
hiljaa lääkkeeseen.
Oon syönyt sitä nyt n.2v ja turhaan
sillä se ei vienyt kohtauksiani pois
vaan muutti niiden muotoa hurjemmaksi.
Kun sain kouristuskohtauksen niin
pysyin sen ajan hereillä eli
tajunta säilyi ja se oli maailman
kamalampia kokemuksia.
Vihamiehellenikään en sellaista toivo.
En nyt ihan tarkkaan muista,
mutta olisiko mennyt reilu 3-6 kk
ennen kuin totuin koko lääkkeeseen.
Käytä ystäviäsi apuna kodinhoidossa
tai vanhempiasi jos voit.
Avun tarvetta ei pidä hävetä !
Trileptalin kanssa pitää muista
syödä suolaista ja muutenkin
nestettä juoda riittävästi.
...olo on niin surkea ja itkuinen :( tuntuu ettei tästä tule mitään. Täytyy kuitenkin vain toivoa, että tämä paranee... olo.
Jokainen voipi miettiä kohdallaan että :Onko lääke väärä minulle, vai enkö itse kuullu lääkkeen tarkoituksenmukaseen käyttäjäkuntaan?;)
neurotoolia kuukauden,pöhnäs jatkuvasti,sit lopetin käytön,juu 16 vuotta ilman pillereitä,joo mul oli burn-out,siitä tuli epi ja terveyden yleinen menetys,juu on menny 16 vuotta,nii oon oppinu hallitsemaan epiä,pitää elää rauhas ja terveesti,ressi pois
ilman stressiä.
on liia kiireisiä,yritä olla ettei kiire tartu
kun täytyy kellosta katsoa moneltako
lähtee bussi tai metro jne....
Onneksi kohta pääsee takas maalle
rentoutuu ja ei tarvitse kelloa
kytätä.
ei oo aikatauluja,mitä ko pankkiin kerkee ,siis herää et kerkii neljäksi,joo mäki asuin 25 vuotta seinäjoella,niihin aikatauluihin sit tottu,sit tääl tuntu,ko tääl ei ihmiset tekis mitään
näistä epilääkkeistä saanu silleen kauheen tokkuraisia oloja, mutta reumakipuihin on kyllä kirjoitettu sellaisia mömmöjä etten saata millään niitä syödä. Yksistäkin sain kamalia hallusinaatioita vaikka olin ottanu vasta yhden napin ja olisin saanu ottaa muistaakseni 6kpl/vrk.
Epiin mulla onkin vaan Trileptal ja siitä tulee enää väsymystä ja ohimenevää heikotusta. Silmiin tai näkökykyyn oikeestaan on tullu joku juttu, mutta se ei kuulemma johdu lääkkeistä, pitänee hakeutua silmätohtorille siitä (kunhan jaksaa)
Tähän mennessä siis ihan hyvin, mutta mutta onhan mulla kyllä ollu kohtauksia...joten kun syyskuun alussa on neurologille meno, niin saattaneepa lääkitys muuttua. Toivottavasti ei tuu tokkurapilsuja!
noin ettei johdu lääkkeistä !!!!
Kuitenkin on johtunut Epilepsialääkkeistä
vaadi aina perusteluja
Miksei muka voi johtua lääkkeistäsi ???
mun silmä- tai näköoireet on vääränlaisia =) Trileptalin "kuuluis" aiheuttaa kaksoiskuvaa, mutta mulla on sellasia ihmeellisiä vääristymiä ennemminkin. Esim kun kaadan kahvia "kuppiin" voin lorottaa ihan selkeesti ohi kupin tai saatan nähdä askelmia tasaisella lattialla tai lipputangon ihan vinossa tms ne on hankalia juttuja, mutta ei tavallaan ihan kamalan vaarallisia näin kun en muutenkaan autoile.
Sulkapallon peluuta kyllä ikävästi haittaa =) (toisaalta toimii puolusteluna, kun peli ei suju!!!) Vitsi kun mä olen hauska (nauran omille jutuilleni, pitäiskö mennä nukkumaan??)
No mä varmaan koitan muistaa ruikuttaa neurologille näistä näköjutuistakin sitten seuraavalla käynnillä, jos vaikka sitten laittais mulle lähetteen silmälääkärille ;)
oireista en osaa sanoa,
onneksi et sentään näköäsi menetä.
Sulkis selityksesi oli hyvä :))))
kohdalle osuvasta sonnastakin on koitettava ottaa hyöty irti =)) Oon oikeesti aivan kamalan huono sulkiksessa, tenniksessä, lentiksessä ja vallankin pesiksessä, kun mun on ollu ihan aina hankala nähdä etäisyyksiä oikein. Mä lyön just oikeeseen paikkaan ja oikeeseen aikaan, mutta se pallo kehveli onkin jossain ihan muualla! Vaan eipä haittaa, pysyyhän muksut paremmalla tuulella, kun voittavat aina =))
kun Äidin Voittavat :))))
Poika on leirillä ja kummityttö tuli
hänen tilalleen meille, joten rauhallista on.
Lupasivat viileämpiä ilmoja,
mutta tänään ainakin oli ihan lämmin.
En oo kerinnyt millään soitella mihinkään,
kun koko ajan ollaan menossa jonnekkin.
Yritän tämän viikon aikana saada
soitot hoidettua ja nettipostit eteenpäin.
Aamuisinkin ollaan nukkuttu 9.00 asti
se on kuule suuri ihme,
että täällä voi näin kauan nukkua.
kun nukutte! Niin mekin tehdään, pojilla on kyllä kello soimassa että heräävät Salkkareiden uusintoja katsomaan =) Mua ei vois vähempää kiinnostaa moinen.
muistutuksen eteenpäin ja en voi kun
odottaa mitä ne päättää.
Toivottavasti ne tajuaa pointtini ja
kuinka tärkeä juttuni oli mulle.
Muistin kait kaikki tärkeimmät ja
oleellisemmat asiat.
syömään lamictalia
ei ensin käynyt mielessä että vois lääkkeistä johtua
istuin hiekkalaatikolla poikien kans ja huomasin että onpas kumma kun lipputanko näyttää kahdelta
myöhemmin huimas ja piettelin seinästä kiinni että pysy pystyssä
monesti sairaslomaa sen yhden päivän kun huimas niin paljon että ei voinu olla töissä
se oli ohi sitten kun olin käyttänyt tarpeeksi lääkettä (enpä tiedä mikä se sellanen aika on)
nyt ei huimaa mutta tiedän että se johtuu lamictalista.
niin pahat tasapainohäiriöt etten voinut
ilman tukea kävellä portaita alas ja
ylöspäinkin meno oli kamalaa.
Lääkehän ei sitten sopinut ollenkaan
ja purettiin pois.
Tosiaan lääkkeiden pöhnät olot ja niiden sivuvaikutukset ja aiheuttavatko jotkut lääkkeet jopa kohtaukset? Nythän Sauvatar tuntuu, että kohdallasi oli näin ja mielestäni pöhniä oloja on aika monella muillakin... tosin onhan se luonnollista, että tulee pöhnä olo keskushermostoon vaikuttavista lääkkeistä, mutta se ei lienee kuitenkaan ole toivottavaa. Käsittääkseni sopivalla lääkityksellä pöhnien pitäisi olla poissa, kuten kohtausten.
Toivottavasti Sauvatar Sinulla on kohtaukset edelleen poissa? Onko edes enää kohtaustuntemuksia? Tarinasi kuulostaa kyllä todella lääketieteen emämunaukselta, sillä ainoastaan lääkkeiden purku poisti kohtauksesi ja sekin oli lääkärien tietynlainen erehdys, koska et saanut aikaa sitten kuitenkaan. Olisiko lääkäritkin oikeasti kuitenkin epäilleet, että kohtauksesi aiheuttaa lääkkeet? En enää oikein tiedä, että mitä ajatella.
Toivottavasti kukaan ei nyt ainakaan ala purkamaan lääkitystään ominpäin Sinun positiivisen kokemuksen johdosta ja ethän Sinäkään lääkitystä purkanut ilman lääkärin kehotusta. Todella omituinen juttu... onkohan tässä jokin tieto lääkepöhnässä nyt jäänyt Sinulta väliin ja mahdollisesti muistat asioita hieman väärin?
Yhteenveto: Hieno homma ja toivottavasti todellakin jatkossa Sauvatar Sinulla menee yhtä hyvin! Älä sitten säikähdä, jos ei menekään, vaan muista, että olit jo 7 kuukautta ilman kohtauksia ja käsittääkseni olet elänyt todella täysipainoista elämää.
Kohta voit kirjoittaa kirjan:"Terveitten kirjoissa lääkäreistä huolimatta":).
Juuri noin se meni.
Muistutuksen tein ja edelleen haluan jatkotutkimuksiin,
jotta selvittävät mikä epi mulla on
sillä kaikki lääkkeethän oon lähes
jo kokeillut.
Enään ei tule pöhniä eikä mitään
ennakkotuntemuksia ei niin yhtikäs mitään.
Tunnen itseni täysin terveeksi.
Nissan käytii ostamassa, on muuten hieno.
Nyt painun pehkuihin, öitä ;)))