Onko sairaus Jumalan rangaistus?
Mielestäni ei ole.
Miksi lapsi syntyisi sydänvikaisena? Eihän ole mitään pahaa tehnyt. Miksi Jumala rankaisisi ja panisi pienokaisen kärsimään?
Olihan Job syvästi uskovainen, mutta Jumala halusi koetella hänen uskoaan sairauksilla ja kärsimyksillä. Jumalalla on oikeus koetella ihmisiä, vaikka ihminen on yrittänyt tehdä parhaansa ja elää omantunnon mukaan. Jumala näyttää suuruutensa, että ihminen ei siltikään omilla teoillaan pelastu vaikka kuinka noudattaisi Jumalan tahtoa ja Raamatun neuvoja. Jumala saa silti koetella.
Mielestäni ei ole.
Miksi lapsi syntyisi sydänvikaisena? Eihän ole mitään pahaa tehnyt. Miksi Jumala rankaisisi ja panisi pienokaisen kärsimään?
Olihan Job syvästi uskovainen, mutta Jumala halusi koetella hänen uskoaan sairauksilla ja kärsimyksillä. Jumalalla on oikeus koetella ihmisiä, vaikka ihminen on yrittänyt tehdä parhaansa ja elää omantunnon mukaan. Jumala näyttää suuruutensa, että ihminen ei siltikään omilla teoillaan pelastu vaikka kuinka noudattaisi Jumalan tahtoa ja Raamatun neuvoja. Jumala saa silti koetella.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Lestadiolaisilla on kummallinen taipumus mainita jotkut ilmiöt Jumalan lahjaksi, toisista luomuksista ollaan sitten hiljempaa. Miksiköhän?
panetteko omianne?
Joh.9:1 Tien sivussa Jeesus näki miehen, joka oli syntymästään saakka ollut sokea.
2. Opetuslapset kysyivät häneltä: "Rabbi, kuka on tehnyt sen synnin, jonka vuoksi hän on syntynyt sokeana? Hän itsekö vai hänen vanhempansa?"
3. Jeesus vastasi: "Ei hän eivätkä hänen vanhempansa. Niin on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki.
Weha, kerropa täällä tuo kertomus loppuun niin kaikki palstalla olijat sen saavat tietää.
Tuo aloitus tuli siitä, että kun jotku täällä väittää, että sairaus on Jumalan rangaistus.
Eräs tuttu sai sydänvikaisen vauvan. Jäin miettimään, että ei kukaan ollut tehnyt tahallaan mitään pahaa, että vauva syntyi sairaana ja kamppailee pikkuisesta elämästään nyt.
kerrota, vaan nähdäkseni, Jumala herättelee ihmisiä parannukseen: 3. Jeesus vastasi: "Ei hän eivätkä hänen vanhempansa. Niin on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki.
Mitähän tuo paneminen nyt tähän keskusteluun liittyy?
Hes. 23:7 "Ja makasi kaikkein nuorten miesten kanssa Assyriasta, ja saastutti itsensä kaikkiin heidän jumaliinsa, kussa ikänä hän jonkun osasi."
Mutta Job yritti elää oikein, ettei tahallaan tekisi syntiä ja yritti noudattaa Jumalan tahdon, toki ihminen hän vain on, ja syntinen, mutta silti Jumala koetteli häntä kovimman käden kautta.
Onko koettelemus eri kuin rangaistus? Onko sairautta muuten kuin vain pelkkinä koettelemuksina?
Mikä on Jumalan teko? Tuo sairausko? "JOtta Jumalan teot tulisi hänessä julki"?????? MIkä tässä on Jumalan tekoa? oNko Jumala pannut sairaaksi syntymästään ihisen ihan tahallaan? Miksi? Vaikkei kukaan ollut tehnyt, ei hän, eikä hänen vanhempansa mitään väärää. Niinhän tuossa lukee Raaamatun kohdassa.
Selittäköön ken osaa.
"...nähdäkseni, Jumala herättelee ihmisiä parannukseen: 3. Jeesus vastasi: Ei hän eivätkä hänen vanhempansa. Niin on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki."
Luetaanpa pikein tarkasti. Jeesus nimenomaisesti ei sano että Jumala herättelisi ihmisiä parannukseen esim sokeuden tai sydänsairaan pikkuvauvan kohtalolla.
Ajatuksesi on ihan omasi.
Jeesus sanoo: että Jumalan teot tulisivat hänessä julki.
Jumalan teot= kaikki mikä maailmassa tapahtuu on Jumalan tekoa. Filosofi Benedictus Spinoza totesi 1600-luvulla: "kaikki on mahdollista, mikä on luonnonlakien mukaista." Jumalan vaikutus maailmassa tapahtuu luonnolliselal tavalla: luonnossa ja ihmisten toiminnassa. Jumala ei "suoraan" tietenkään "puutu asioihin" joita maailmassa tapahtuu.
Sellainen ajattelu on ylihengellistämistä ja silkkaa mystiikkaa. Maailmaa ei pidä mystifioida.
Yhtä lailla kuin on mahdollista että saa vammaisen lapsen, on Jumala vaikuttanut myös ihmisen järjellisyyden kautta siihen,e ttä teknologian ja tieten avulla ihmisellä on mahdollisuuksia vaikuttaa vammaisuuden hoitamiseen ja parantaa eloonjäämisen mahdollisuuksia sekä yleistä elämänlaatua.
Tämä kaikki on Jumalasta.
Tässä oli syvällinen selitys asialle.
alkaen, saadaan lukea kuinka ae oli saatana, joka rupesi Jumalan kanssa kinastelemaan, että vaikka Job nyt on niin kuuliainen Jumalan neuvoille ja rakastaa Jumalaa yli kaiken kun asiat oovat hyvin. Mutta saatana sanoi, että ei varmastiole enää kun annetaan vähän elämään vaikeuksia. Mutta Jumala uskoi Jobiin ja vielä itse antoi Jobille voimia, niin Hän salli saatanan kiusata Jobia, ensin vähän , mutta Jobin uskon kestäessä hän pyysi Jumalalta lupaa raskaampeen koettelemukseen. Näin ollen Jumala sanoi, että kaikki muut saat häneltä viedä paitsi henkeä et. Siis saatanan kateudesta oli kysymys, kun Jumalalla ei saisi olla uskollisia palvelijita.
Tarkennan vielä: siten sekä terveys, sairaus että muut elämänkohtalot jotka ovat luonnonlakien mukaan mahdollisia, voivat periaatteessa tapahtua kenelle hyvänsä. Jumala ei toimi niin, että hän valitsisi, että pannaanpa tuolle syöpä ja tuolle lonkkavika... Tällainen selittely on täyttä pimeyttä.
Jossain määrin niihin kohtaloihinsa voi ihminen tieteen ja teknologian eli hankkimansa tietämyksen kautta vaikuttaa. Koko ihmiskunnan historia on oiekastaan näihin luonnonehtoihin vaikuttamisen historiaa.
Esimerkiksi kun tunnemme yhä paremmin ravintoon ja liikuntaan liittyviä seikkoja, voimme omilla valinnoillamme jossain määrin vaikuttaa siihen, millinen vanhuuden aikainen terveytemme on.
Mutta siihen emme ole (toistaiseksi?) voineet vaikuttaa että ihmisen elämänkaareen sisätyy vanheneminen ja rappeutuminen sekä kuolema, ihan kuten muidenkin elävien eliöiden osalta on asian laita.
Se taas on oma kiinnostava psykologinen kysymys, mistä syystä tosiasiatieto ei suinkaan aina auta, se ei saa aikaan ihmisessä rationaalisia päätöksiä.
Esimerkki: meillä on vankat tieteelliset tiedot siitä että pyöräilykypärän käyttö ehkäisee merkittävällä tavalla pyöräilyonnettomuuden sattuessa kohtalokkaita aivovammoja. Mistä syystä kuitenkaan osa ihmisistä ei käytä kypärää pyöräillessään? Tutkimusten mukaan kypärää käyttävät eniten naiset ja lapset, erityisesti äidit jotka haluavat näyttää lapsilleen hyvää esimerkkiä. Miehet sen sijaan käyttävät kypärää vähemmän.
Jos Jumala on täydellisen kaikkihyvä ja kaikkivoipa, mistä syystä meille sitten syntyy vauva jolla on sydänsairaus?
Näkisin asian niin, että sairaus ilmiönä on syntiinlankeemuksen seuraus.
Jokainen ihminen kärsii tämän lankeemuksen seurauksista, samoin koko maailma, mutta samalla tavalla lunastus koskee koko luomakuntaa, ja joskus tästäkin vaivasta päästään eroon.
Synnynnäisestä sydänviasta kukaan ihminen ei ole vastuussa, se on seurausta luomakunnan turmeltumisesta. Sen sijaan on olemassa sairauksia, jotka ovat synnin seurausta, esim. alkoholin tai tupakan aiheuttamat sairaudet. Ne ihminen hankkii tieten tahtoen.
Oma lukunsa on sitten esim. raskaudenaikaisen alkoholin aiheuttamar vauriot sikiölle. Aika huonosti on tiedossa sekin seikka, että äidin alkoholinkäyttö on yleisin yksittäinen ulkoista kehitysvammaisuutta aiheuttava tekijä.
Tällöin voisi sanoa, että synnynnäinen sairaus on seurausra äidin synnistä.
Aiemmin esitettyyn raamatunkohtaan sanoisin, että Jumalan teko tuli ilmi sokeana syntyneen kohdalla silloin kun Jeesus paransi tuon sokean. Parantaminen oli se Jumalan teko, ei sokeana syntyminen.
Niinhän sitä sanotaan, että Jumala koettelee muttei hylkää. Minusta tässä on lohdullinen sanoma. Meille kullekin annetaan kuormia kantaakseen, joillekin enemmän ja joillekin vähemmän. Sairaus on yksi kuorma. Se tuo toisaalta myös nöyryyttä maalliseen eloon ja uskomiseen.
"Parantaminen oli se Jumalan teko, ei sokeana syntyminen."
Tuo lauseesi pitää sisällään sen että jollain tapaa vammaisena syntyminen ei olisikaan Jumalan teko.
Jos sitä ajatusta kannattaa, siitä seuraavat kauhistavat seuraamukset vammaisia kohtaan.
Miten sinä siis näet vammaisuuden jos se ei mielestäsi ole Jumalan teko?
Itse näen että kaikki mikä on lunnon tuottamaa on Jumalan tekoa.
Silti tuntuu niin väärältä ja turhalta,kun lapsi syntyy sairaana tai sairastaa pienenä.
Samoin tuntuu, että aikuisille tulee sairauksia vaikka eläisivät miten hyvin Herraa palvellen ja yrittäisivät noudattaa omantunnon ääntä.
Olen tullut siihen tulokseen, että Jumala ja saatana käyvät edelleen tätä kamppailua, ja saatana saa kiusata ihmisiä, jotta Jumala voisi osoittaa, että hänen omansa kestävät.
"Meille kullekin annetaan kuormia kantaakseen, joillekin enemmän ja joillekin vähemmän. Sairaus on yksi kuorma. Se tuo toisaalta myös nöyryyttä maalliseen eloon ja uskomiseen."
Mihin tuo ajatuksesi perustuu, että sairaus tuo ihmiseen nöyryyttä? Onko se siis hyväksi joillekin mielestäsi? Tarkoitatko että sairastuneet ihmiset ovat siis saaneet kohdalleen ylpeytensä tähden tällaisen nöyryys-harjoituksen?
Tunnen lääkärinä paljon vakavasti sairaita jotka ovat synkkiä ja katkeria siitä että joutuvat ksärimään kovia kipuja. he eivät halua eivätkä jaksa olla "nöyriä". Sen voi myös hyvin ymmärtää.
Mielestäni heität tarpeettoman heppoisella tavalla tuon nöyryys-vaatimuksen kärsivälle ihmiselle.
Parempi olisi että terve ja voimakas nuori ihminen olisi sillin tällöin vähän nöyrempi ja armollisempi toisia ihmisiä kohtaan.
Kannattaa ajatella ja ehkä myös tutustua kärsimykseen ennen kuin heittelee keveitä luuloja.
# saatana saa kiusata ihmisiä, jotta Jumala voisi osoittaa, että hänen omansa kestävät. #
Kestävät, siis mitä kestävät?
Ei kannata piikitellä, kun et tiedä lausumien takana olevien ihmisten tuntoja ja ajatuksia. Tollainen toisten aliarvioiminen on kaukana Jumalasta.
Kyseinen ajatus ei perustu mihinkään heppoisiin luuloihin, vaan taustalla ovat omat tuskat tästä elämästä. Tiedätkö sinä, miltä oikeasti tuntuu elää sairauden kanssa? Onko sinulla omakohtaisia kokemuksia? Minulla on. Minulla itselläni on nykymittapuun mukaan vakava sairaus. Lisäksi olen myös lapseton. Minulla on aika ajoin kovat fyysiset kivut ja jatkuva henkinen kärsimys siitä, etten koskaan voi saada lasta minusta johtuvista syistä. Luuletko tosiaan, etten tiedä miltä tuska ja kivut tuntuvat?
Syvennän sinulle hieman ajatusta koettemuksen tuomasta nöyryydestä. Tämän päivän terve ihminen saattaa helposti kuvitella monet asiat itsestään selvyydeksi: ystävät, työn, asunnon jne. Uskovaiset ihmiset voivat pitää omaa uskoaan itsestään selvyytenä. Koettelemusten keskellä silmät avautuvat katselemaan hieman tarkemmin ympärilleen. Vakavan sairauden keskellä työ, ystävät ym. eivät olekaan enää itsestään selvyyksiä. Myös oma usko on puntarissa. Sitä vikoineen ja puutteineen haluaa elää paremmin ja tällöin tapahtuu Jumalan silmissä nöyrtymistä.
Olet oikeassa siinä, että terve ja voimakas nuori ihminen saisi olla vähän nöyrempi ja armollisempi toisia ihmisiä kohtaan. Mutta usein se muutos tapahtuu vasta koettelemuksissa.
Tässäpä siis sinulle "keveitä luuloja".
Kiitän sinua paneutuneesta vastauksestasi.
Olen pahoillani siitä että olet joutunut kohtaamaan vakavan sairauden mukanaan tuomat taakat ja lapsettomuuden kivut. Samalla pyydän anteeksi ja pahoittelen sitä että luin "virheellisesti" lyhyen kommenttisi ja lukemani perusteella tulkitsin sen nuoren kokemattoman ihmisen näkemykseksi. Pyydän nöyrimmästi, että annat anteeksi virhetulkinnan.
Syynä virheelliseen tulkintaani lienee se, että olen hyvin usein kuullut pinnallisten ihmisten kuittaavan vakavat sairaudet lausumalla tekopyhästi että "siitä oppii näyryyttä". :-(
Minua on alkanut suututtaa sellainen höpinä, mikä kertoo enemmänkin sanojan tarpeesta psyykkisesti suojautua sitä uhkaa vastaan, että itsekin voi yhtä lailla joutua kärsimään.
Muuten olen sitä mieltä, että kärsimys ei suinkaan jalosta ihmistä.
Minulla on varaa antaa anteeksi. Ymmärrän hyvin purkautumisesi ja perustelut siihen. Uskallan kuitenkin olla erimieltä vielä tosta viimeisestä lauseesta. Minua nää kärsimykset ovat jalostaneet, mutta vielä pitää mennä monta askelta eteenpäin ennekuin kelpaan Jumalalle. Kaikkeen jaksamiseen olen rukoillut monta kertaa voimia.
Itseäni ärsyttää ihmisten ajatusten pinnallisuus. Jopa vl:ien joukossa saan kuulla silloin tällöin, kuinka tuskaillaan: "mitä jos minä en saa enempää kuin tämän yhden/nämä kaksi lasta?" Tai seuratessa tavis teinien tai nuorten aikuisten ajatusten juoksuja kuinka koko viikko odotetaan viikonloppua että pääsee taas bilettämään. Ihan kuin elettäisiin ravintoloiden kautta tätä elämää. Media ja ympäristö tursuaa vaan seksiä ja ihmissuhteiden katastrofeja, mutta harvoin niiden syntyjä ja syviä kukaan pohtii syvällisemmin.
Täällä keskustelupalstoilla on ihmisten helppo sanoa toisilleen mitä tahtoo ja aina ei mukana ole kunnon ajatusta, se on totta. Mutta onneksi on myös niitä, jotka oikeasti koittavat ymmärtää ja olla ajanhermoilla. Joka tapauksessa meitä tarvitaan jokaista niin hurskasta kuin ryöväriäkin. Pysyy elämä sopivasti tasapainossa.
maallinen ja hänen omansa, ei Raamattuun perustuvat. Jumalan teot tulevat julki mm. sairauksissa, kuolemassa, jotka havahduttaaihmistä tässä ajassa.
"Joka tapauksessa meitä tarvitaan jokaista niin hurskasta kuin ryöväriäkin. Pysyy elämä sopivasti tasapainossa."
Juuri näin, me olemme kaikki samanarvoisia ja sama armo kuuluu kaikille. Kiitos myönteisestä vastaamisesta. Toivotan sinulle voimia ja aurinkoa.
Eikös tv ja tanssimusiikkikin ole jumalan luomaa ja lahjaa?
Puhutte vl:lät jatkuvasti itsenne pussiin kun yritätte väittää mustaa valkoiseksi.
Miten vauva havahtuu elämässään, kun syntyy sydänvikaisena?
Jumalako puhuttelee vauvaa tekemään parannusta omasta sairaudestaan kun vauva syntyy sydänvikaisena? Silloinhan kaikkien vauvojen pitäisi syntyä sydänvikaiena että niiitä ravisteltaisiin parannukseen?
niin että vaikka ihmistä miten paljon saatana kiusaa niin ihminen ei luovu uskostaan. Voihan saatana luvata että jos luovut uskosta niin lopetan kiusaamisen ja sä paranet. selkiskö?
Minä ihmettelen ihan samaa, että eikö vauva ole tarpeeksi nöyrä kun hän syntyy sairaana ja kituuttaa ensimmäiset elinkuukautensa hädin tuskin hengissä pysyen. Julmaa alkaa vaatia pikkuvauvalta jotain nöyryyttä!
En ymmärrä yhtään sellaista ajatusta, että Jumala käyttäisi jotenkin vauvojen sairauksia ja kuolemia hyväkseen voidakseen "painostaa" ihmisiä kestämään "uskossa". tai että jokin "Saatana" olisi vaikuttamassa ihmisten sairastumisiin.
Tuio kuulostaa joltian keskiaikaiselta mystiikka-ajattelulta, ei kristilliseltä, anteeksi vain.
Ei tuo ole mystiikkaa, vaan luepa Jobin kirjasta, miten Jumala salli saatanan kiusata Jobia, antoi sairauksia, pani kadulle sen ja tappoi sukulaiset siltä, ainoa mitä Jumala kielsi saatanaa tekemästä oli ettei saatana saanut riistää Jobin henkeä, mutta sairauksia sai laittaa.
Tässä vielä se kertomus, miten se meni, kun saatana ja Jumala löivät vetoa ja käyttivät jobin elämää vedonlyönnissään välineenä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000017814775
Jobin kirja on hyvin syvällinen tarina, mutta sitä ei suinkaan pidä tulkita yksi yhteen Jumalan kuvaksi.
Paljon siitä ovat ihmiset saaneet lohtua ja toisaalta pohdittavaakin vuosituhansien aikana.
Luitko viestejä samassa ketjussa myöhempänä? Kyse ei ollu enää vauvan sairaudesta vaan ylipäätänsä ihmisten sairastumisesta ja sen tuomista kuormista. Vauvat ovat varmasti jo tarpeeksi nöyriä, jos tota termiä halutaan välttämättä vauvojen kohdalla käyttää (ehkä ei ole tarpeellista).
ei se Jumalan siunaus aina kulje myötätuulessa. On ihan totta, että jokainen ajatteleva ihminen mykistyy pienen lapsen vaikean sairauden edessä. Siinä joutuu toteamaan Raamatun sanoin: niin korkealla kuin taivas on maasta ovat Jumalan ajatukset ihmisen ajatuksista.
Kuitenkin saamme lapsen tavoin uskoa, että Jumala tietää mitä tekee ja vaikeissakin asioissa voi olla Jumalan siunaus. itsekin vaikeaa sairautta kauan sairastaneena tiedän, ettei sairautta ole aina helppo hyväksyä. En kuitenkaan koe sitä rangaistuksena vaan ajattelen, että näin on Jumala nähnyt hyväksi kuljettaa minua tällaisten koettelemusten ja kipujen kautta.
Lopultahan pisinkin elämä täällä on kuin kämmenen leveys ja tärkeintä on se, että meillä on synnit anteeksi kun me lähdemme täältä.
Niin, ja olipa asia sitten todellisuudessa kuinka tahansa, kärsivä ihminen voi saada suurta lohtua voidessaan ajatella näistä asioista kuvaamallasi tavalla.
Lohdutus taas antaa ihmiselle vimia kestää vaikeita elämäntilanteita. Uskonnon (tai minkä hvyänsä muun ideologian) tuoma lohdutus ylläpitää ja tukee inhimillistä elämää.
Ihminen voi elää terveellistä ja epätervettä elämää. Lestadiolaiset uskoo, ettei sillä ole mitään väliä, koska Jumala antaa terveyttä ja sairautta. Uskokoon ken haluaa, mutta minä en näin usko. Terveys on hyvin pitkälle meidän omissa käsissämme ja itsestä riippuu, miten terveenä tai sairaana tulemme olemaan.
Jo yksin tupakointi on niin viheliäistä itsensä pilaamista, ettei voi kuin haukkoa henkeä nähdessään, miten lestadiolaisnuoret jo varhain alkavat tärvellä terveyttään tupakoinnilla.
He uskovat uskomattoman typerästi, ettei sillä ole mitään merkitystä, koska JUmala on heidän milestään päättänyt, millä hetkellä kuollaan ja ollaanko terveenä vai syöpäkroonikkona.
Näin lapsellista uskoa se heillä on ja sittenpä he vetelevät rehvakkaan näköisenä tupakkia suviseuroissa ja tietysti kotonaan ja kaikkialla, missä milloinkin sattuvat olemaan.
Te olette kalliisti ostetut, sanoo sana, kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne. On täysin varmaa, ettei tupkoinnilla kirkasteta ruumista, vaan tummutetaan yön mustaksi keuhkot.
Ja sitten vielä kehdataan pitää tupakkikioskia seurakentällä pimennossa julkisuudelta.
Ja näitä tupakin orjia pitää vielä auttaa saamaan helposti huumeannoksensa seuroissakin. Kunnioittaisivat Jumalan valtakuntaa edes seuramenojen aikana paastoamalla, ettei turmelus histä näkyisi kunniallisten ihmisten silmiin ja pahoittaisi seuramieltä.
Vaan eihän nämä sellaisia asioita voi ymmärtää, sokeita bubligaaneja kun ovat. Heille kun ei ole seurapuheissa kerrottu mitään tupakin vaaroista vaan opetetaan väärin, ettei ruumiin vahingoitus kadota. Koska sielu ja ruumis on yksi ja sama asia, se kadottaa, Tätä ei vaan monikaan hoksaa ajatella.
tupakkasaarnasi pidit niin pieleen meni, koska en ole koskaan harrastanut tupakointia.
Et voi syyllistää esim kroonista sairautta potevaa ylimielisyydelläsi "terveydestä pitää itsellä pitää huolta". kuule moni sairaus on ns autoimmuunisairaus, jolle ei kerta kaikkiaan voi mitään vaikka päällään seisoisi
Luuletko sinä, ettei nykypäivänä kaikella tapaa moni yritä päästä sairaudestaan yrittämällä elää terveellisesti. Sanot, että hyvin pitkälle itsestämme riippuu miten terveenä tai sairaana tulemme olemaan. Todella loukkaava väite. Etkö todellakaan tiedä, että monilla jo syntyessään on vaikea sairaus tai sairastuvat niin pieninä lapsina, etteivät varmasti itse ole siihen pystyneet vaikuttamaan.
On helppo omata tuollainen ylimielinen asenne jos itse on sanut terveyden lahjan. Sillä se on ihan ansaitsematon lahja ja se lahja voidaan ottaa poiskin.
On tosi törkeää syyllistää sairasta ihmistä. Kas kun ei ihminen voi valita syntyykö terveenä vai ei tai sairastuuko vai ei.
Tietysti on olemassa ns elämäntapasairauksia jotka voivat johtua liikasyönnisstä, tupakoinnista, viinan juonnista jne. On myös turha väittää, että me vl ajattelimme ettei ole mitään väliä elämmekö epäterveellisesti vai ei. Tässäkin on varmasti meitä joka lähtöön. On hullunkurissta väittää että joku tietty ihmisryhmä toisisi aina samalla tavalla ajallisissa asioissa täsmälleen samoin. Yhtä hassua kuin sanoisisit: kaikki suomenruotsalaiset heräävät aikaisin aamulla.
Eivät suinkaan kaikki vl nuoret polta, millaisilla silmälaseilla meitä oikein katselet?
syntymästään asti sairas ei voi juurikaan paljoa omilla valinnoillaan vaikuttaa että pääsisi pois sairauden tuskasta, koska tauti voi olla syntymästä kuolemaan. Se ei lähde pois vaikka popsii porkkanaa tai syö lenkkimakkaraa. Näin se joskus on.
Kenen tahto se sitten on jos lääkäri aiheuttaa hoitovirheellään potilaalle elinikäisen vamman tai sairauden?
Edelleen se sydänvikainen vauva, olisiko sen pitänyt liikkua kenties vähän enemmän kohdussa ollessaan tai yrittää syntyä oikeaan aikaan vai miten se voi omilla teoillaan vaikuttaa sairastamiseen?