Mikä on..

Olen kolmeakymppiä lähestyvä perheellinen äiti. Minulla on mukava mies ja lastani rakastan enemmän kuin mitään. Työ on ja kiva koti. Ongelmana on mieleni. Pelkään kaikkea. Kärsin paniikkihäiriöstä ja univaikeuksista. Päivisin olen ahdistunut ja itken vähän väliä. Mikään ei kiinnosta. Lapseni takia yritän jaksaa. Olen kesälomalla ja pitäisi nauttia tästäkin.. Nautinto on lomasta tipotiessään. Syön suurta annosta (60mg/vrk) Sepramia. Sekään ei tunnu auttavan. Missäköhän tilanteessa olisin ilman lääkitystä..
Näen painajaisia, pelkään pimeää, yksin olemista jopa päivällä. Illalla nukkumaan käydessä, mieheni kuorsatessa saan usein voimakkaita kohtauksia. Luulen sekoavani ja luulen näkeväni "paholaisen kasvoja" varsinkin kun laitan silmäni kiinni. Pelästyn pienintäkin ääntä ja joskus en uskalla katsoa itseäni peilistä koska luulen että kasvoni "vääntyvät".
Kuulostan varmaan epätoivoiselta ja naurettavalta mutta kärsin todella paljon. Haluan antaa lapselleni turvallisen ympäristön ja hyvän äidin mallin. Miten se onnistuu kun tuntuu että sekoan..
2260
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

varmasti hyvä tarkistaa. Kannattaa kysyä lääkäriltä, voisiko lääkitystä miettiä uudelleen esim. kokonaan lääkkeenvaihtoa tms. Maailmassa on niin paljon lääkkeitä, että ne auttavat alussa pääsemään jaloilleen.

Itse pelkäsin käytännössä kaikkea, yksinäisyyttä, nukkumista, kuolemaa, ahdistusta, ihmissuhteita jne. Olin täysin heikko ja pystymätön tekemään yhtään mitään ja itkin vain koko ajan.

Oikealla lääkityksellä olen kuitenkin saanut nämä asiat pois mielestäni. Sen jälkeen on helpompi alkaa pohtia muita asioita, kun välittäjäaineiden määrä aivoissa normalisoituu.

Äänestä

yhtään naurettavalta!!!Neuvon annan menehän uudestaan lääkäriin,niin tarkistaa lääkityksen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Se yksi joukossanne kirjoitti:

Olen kolmeakymppiä lähestyvä perheellinen äiti. Minulla on mukava mies ja lastani rakastan enemmän kuin mitään. Työ on ja kiva koti. Ongelmana on mieleni. Pelkään kaikkea. Kärsin paniikkihäiriöstä ja univaikeuksista. Päivisin olen ahdistunut ja itken vähän väliä. Mikään ei kiinnosta. Lapseni takia yritän jaksaa. Olen kesälomalla ja pitäisi nauttia tästäkin.. Nautinto on lomasta tipotiessään. Syön suurta annosta (60mg/vrk) Sepramia. Sekään ei tunnu auttavan. Missäköhän tilanteessa olisin ilman lääkitystä..
Näen painajaisia, pelkään pimeää, yksin olemista jopa päivällä. Illalla nukkumaan käydessä, mieheni kuorsatessa saan usein voimakkaita kohtauksia. Luulen sekoavani ja luulen näkeväni "paholaisen kasvoja" varsinkin kun laitan silmäni kiinni. Pelästyn pienintäkin ääntä ja joskus en uskalla katsoa itseäni peilistä koska luulen että kasvoni "vääntyvät".
Kuulostan varmaan epätoivoiselta ja naurettavalta mutta kärsin todella paljon. Haluan antaa lapselleni turvallisen ympäristön ja hyvän äidin mallin. Miten se onnistuu kun tuntuu että sekoan..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu