näinhän siinä kävi

no, nyt olen sitten raskaana. Pilleri pettivät!
En ole nukkunut viime yönä silmänräpäystäkään, koska "keskustelimme" eilen asiasta miesystäväni kanssa..
Hän sanoi ettei kukaan vahinkolasta halua, ja ettei hän tue minua jos en kunnitoita hänen toivettaan (mikä on abortti). Itse en voisi eläessänikään haluta aborttia, mutta nyt olen vähän niinkuin puun ja kuoren välissä. Haluaisin pitää molemmat, isän ja lapsen! Mies sanoi että eroamme jos aion lapsen pitää.. Kun kerran juttelime muuten vain että mitä tekisimme jos tulisin joskus raskaaksi, niin hän sanoi että tietysti kasvattaisimme lapsen yhdessä.. Nyt taisi miehen mieli muuttua, kun tosi tilanne tuli
En oikeen tiedä enään mitä tekisin
111018
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

On siinäkin mies jos ei omista teoistaan vastaa. Omani sanoi ettei lapsia halua mutta sanoi että jos vahinko käy kantaa hän vastuun tekemisistään eikä lähde lätkimään ja niin tekikin. nyt olemme vieläkin yhdessä ja vauva tulossa.
toivottavasti selviät:)

Äänestä
  • Mies pahoitti mieleni kyllä pahemman kerran.. Muutenkin on itku niin herkässä, että yö on ollut yhtä tuskaa, miettiä vaan että kummasta rakkaasta nyt sitten joudun luopumaan.. Luulen kyllä, että jos miesystäväni mielipide ei muutu, niin saattaa se ero tulla, koska en pystyisi tappamaan omaa lastani!
    Kiitos tuestasi ja onnea teille :D

    Äänestä

Suomessa vain naisella on sanavaltaa päättää omasta kehostaan. Vaikka miehesi on joskus sanonut kasvattavansa vahinkolapsenkin sinun kanssasi on hänellä silti oikeus muuttaa mielipidettään. Sinä kuitenkin saat päättää mitä asian suhteen teet.

Voihan se olla, että mies lähtee tai sitten hän jääkin, jos pidät lapsen. Sitä ei tiedä kukaan. Toisaalta, jos olet niin kovasti aborttia vastaan ja sen miehen painostuksesta teet, jää se tapahtuma todennäköisesti hiertämään tiedän välejä tulevaisuudessakin. Että ehkä kuitenkin suhteenne päättyy eroon.

En ole yh, mutta voin sanoa, että se tie on rankka tai ei ainakaan helppo. Äitinä oleminen ei muutenkaan ole aina niin helppoa vaikka yh ei olisikaan. Jos lapsen päätät pitää niin toivottavasti omaat ystäviä ja sukulaisia lähelläsi. Ilman heitä elämästä tulee vaikeaa.

Itse olen myös ennen ollut kovasti abottia vastaan tai etten pystyisi sitä tekemään, joten voin kuvitella miltä sinusta tuntuu.

Tee päätös, jonka kanssa pystyt elämään ja onnea odotukseen, jos sen tien valitset! Päätöksesi ei tule olemaan varmasti helppo, mutta oikeaa päätöstä kukaan täällä ei ainakaan pysty antamaan. Kokemuksia ja neuvoja ainoastaan!

Äänestä

Tämä on taas niitä asioita, joita voi puida vaikka kuinka monelta kantilta, eikä oikeaa ja väärää vastausta löydy, ei sitten millään. Niin monta mielipidettä kuin ihmistäkin. Mutta mun mielestä sulla on valta päättää, mitä teet, on kyse sun vartalosta. Kukaan ei saa pakottaa sua aborttia tekemään, ei edes kumppanisi. Mutta toisaalta, niin pahalta kuin se kuulostaakin, myös toisella on oikeus päättää itseä koskevissa asioissa, eli mies voi päättää lähteä suhteesta, jos vauva tulee! Häntäkään ei voi pakottaa!
Luulisin, että tilanne saattaa helpottaa, kun kumpikin saa miettiä asiaa omassa rauhassa hetken ja kauemminkin jos on tarvetta..noin tuore asia vielä kyseessä! Puhumalla asiaa voi sitten selvitellä...
Todella paskamainen tilanne, ei voi muuta sanoa! Mutta mä uskon, että te selviätte siitä, joko yhdessä tai erikseen!! VOIMIA!!!

Äänestä

sanoo, että "kukaan ei vahinkolasta halua" niin tiedät jo, että sinulla on väärä mies. Miksi jatkaisit tulevaisuutta, jos toisen rakkaus on sillä asteella, että "eroamme, jos pidät sen". Selvää lapsellista kiristystä.

Pidä lapsi, sillä se rakastaa sinua äitinä ja tulee olemaan ylpeä sinusta. Jos teet abortin niin todennäköisesti asia ei unohdu ja miehen kanssa jatkasessa päädytte erilleen tai sitten elätte ilman lapsia vielä seuraavat 10 vuotta.Onnellisenako?

Yksi vaihtoehto on , että teet abortin ja jätät myös miehen. Mutta jos tuntuu, että jaksat lapsen kanssa ja sinulla on tukiverkosta (vanhemmat, ystäviä) ja olet henkisesti varautunut, että et valita jos yksinhuoltajana on asiat huonosti.Sillä ei ole mitään kauheampaa kuin katkera ja valittava yh, joka ei itse yritäkään vaikuttaa asioihin vaan valittaa ja valittaa ja kerää sääliä. Kanna sinä lapsesi ja yksinhuoltajuus pääpystyssä jos sen tien valitset (minä valitseisin ainakin). Tsemppiä sinulle!

Äänestä

..mies ei halua lasta? Onko siihen joku järkevä peruste? Luulenpa että hän vähitellen alkaa kasvaa ajatukseen isäksi tulemisesta, näin kävi ainakin työkaverilleni jonka tyttöystävä sai vahinkolapsen. He olivat jo eronneetkin mutta kun lapsi syntyi niin tämä välinpitämätön miesosapuoli oli ihan myytyä miestä ja nyt käsittääkseni viettävät kyllä ihan kunnollista perhe-elämää. Joten anna miehellesi aikaa, miettikää vielä, älä tee hätiköityjä päätöksiä. Ja jos niikseen tulee, pärjäät kyllä lapsen kanssa yksinkin, vaikka tiedän että se tuntuu varmaan aika huonolta vaihtoehdolta nyt. Lapsi on siunaus, muistakaa se. Niitä ei kasva puissa eikä synny jokaiselle. Niiden, joita lapsilla siunataan, pitäisi vain niellä ylpeytensä ja ottaa vahinkolapsikin vastaan avosylin!

Jaksamista sinulle, uskon että miehesikin oppii vähitellen ajattelemaan asiaa toisin, kunhan vain puhutte asioista ja hän näkee miten onnellinen olet raskaudestasi. Vaikka nyt tuntuukin synkältä, niin yritä kuitenkin iloita siitä mitä sulle on annettu, siitä mistä me muut vain haaveillaan. Anna äitiyden vallata sut ja pian huomaat että se valloittaa myös sun miehen! :)

Äänestä

kerro sille miehellesi ettei sellaisia kuin vahinkolapsia ole olemassakaan. luulisi jokaisen aikuisen ihmisen tietävän mikä seuraus seksin harrastamisella voi olla ja jos ei ole tietoa niin voisit vaikka valaista häntä. Mikään ehkäisy ei ole 100% varma...
pidä lapsi ja laita mies käveleen jos suhtautuu asioihin noin jyrkästi ja lapsellisesti. kuinka voisit edes kasvattaa lapsen tuommoisen miehen kanssa joka noin ajattelee??
sorry, tuli tosi jyrkkä vastaus, mutta kiukuttaa tuommonen ajattelu.
jaksamisia sinulle mihin ratkaisuun ikinä päädytkin!

Äänestä

Kiitos kaikille jotka ovat tänne kirjoittaneet.
Täytyy nyt sitten miettiä asiat ihan loppuun asti ennen kuin mitään päätöstä teen.
Luulen kuitenkin että pidän lapsen.. Joillekkin ei ole abortin jälkeen suotu mahdollisuutta enään toiseen. Oma äitinikin kasvatta 4 ensimmäistään yh:na ja olen hyvin ylpeä hänestä..

Äänestä
  • Ole ylpeä itsestäsi, naiseudestasi ja äitiydestäsi. Kerro miehellesi että olet päättänyt pitää lapsen ja heitä pallo miehelle, pyydä häntä tekemään oma päätöksensä. Mutta älä hoputa. Pysy päätöksessäsi lujasti ja toivon mukaan hänkin ajan mittaan alkaa kallistua sen yhteisen perhe-elämän puolelle. :)

    Äänestä

  • Lapsen pitäminen varmasti oikea ratkaisu. Jollei mies toimi isänä niin voi olla että löydät jonkun joka haluaa olla isä sekä sille sekä yhteisille.

    Me ollaan tukena täältä kautta sinulle. Muista kertoa miten lopulta asiassa kävi. Hienoa että äitisi on sinulle noin hyvä esimerkki.Tällaisille ihmisille pitää nostaa hattua.

    Äänestä

  • Harriet81 kirjoitti:

    Lapsen pitäminen varmasti oikea ratkaisu. Jollei mies toimi isänä niin voi olla että löydät jonkun joka haluaa olla isä sekä sille sekä yhteisille.

    Me ollaan tukena täältä kautta sinulle. Muista kertoa miten lopulta asiassa kävi. Hienoa että äitisi on sinulle noin hyvä esimerkki.Tällaisille ihmisille pitää nostaa hattua.

    Kiitos :D tuki on tärkeintä.. Kerron kyllä mitä olen tehnyt ja päättänyt ja miten on mennyt.. kiitos kaikille

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


hukassa* kirjoitti:

no, nyt olen sitten raskaana. Pilleri pettivät!
En ole nukkunut viime yönä silmänräpäystäkään, koska "keskustelimme" eilen asiasta miesystäväni kanssa..
Hän sanoi ettei kukaan vahinkolasta halua, ja ettei hän tue minua jos en kunnitoita hänen toivettaan (mikä on abortti). Itse en voisi eläessänikään haluta aborttia, mutta nyt olen vähän niinkuin puun ja kuoren välissä. Haluaisin pitää molemmat, isän ja lapsen! Mies sanoi että eroamme jos aion lapsen pitää.. Kun kerran juttelime muuten vain että mitä tekisimme jos tulisin joskus raskaaksi, niin hän sanoi että tietysti kasvattaisimme lapsen yhdessä.. Nyt taisi miehen mieli muuttua, kun tosi tilanne tuli
En oikeen tiedä enään mitä tekisin

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu