mökkiimme oltiin murtauduttu, poliisit tulivat tänään käymään katselemassa mutta ne eivät ottaneet lainkaan sormenjälkiä??? eikös ne pitäisi ottaa heti?!?!?
Mökkiimme murtauduttiin
mamma....
91307
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jokaiselta murtopaikalta ei ole mahdollista lähteä etsimään sormenjälkiä. Paljon riippuu myös teistä ja siitä miten hyvin muistatte mihin on mahdollisesti koskettu. Ei ole näissä tapauksissa järkevää pölyttää koko mökkiä. Erilaiset pinnat asettavat myös rajoitteita tekniselle tutkinnalle. Osassa tapauksista on heti alussa nähtävissä, että tekijä on käyttänyt käsineitä, jolloin sormenjälkien ottaminen ei hyödytä. Lisäksi suuri ongelma on mitä jälkiä mökistä kannattaa viedä, sillä silloin tarvitaan vertailujäljet kaikilta lähiaikoin mökissänne käyneiltä ihmisiltä.
ole sellaista yhteiskunnallista asemaa, että mökkimurtonne kiinnostaisi poliisia? On eri asia, onko rikoksen kohde suutari Andersson, vai kiekkoilija Ranneke.
Teillä on mokki varmaan espoossa?
"ei meillä ole aikaa...ei tässä tarvitse mihinkään ryhtyä....ei niitä kuitenkaan saada kiinni...tämä on taas näitä tavallisia" jne
ei vaan hangassuolla... mutta kun sieltä oltiin paikat hajotettu ihan täysin. ja olisi luullut että olisi ottanut edes siittä ikkunasta mikä oltiin irrotettu sormenjäljet
Helpommalla pääsee kun ei niitä sormenjälkiä ota. Niitä joutuis sitten toimistolla kuumalla ilmalla tutkimaan. Mukavampaa se on volkkarilla ikkuna auki ajella, kun tuuli sopivasti hellettä vilvoittaa.
Ei mökkimurroissa, jos kyse on ainostaan aineellisista anastuksista ja vahingonteoista, aleta sormenjälkiä otella. Ainut poikkeus lähinnä jos nyt jossain on aivan silmiinpistävän selkeä jälki, jonka näkee jo silmällä.
Sormenjälkien otto hakuammuntana on sen verran tekninen prosessi ja aikaavievä (ja pääsääntöisesti turha, Suomessa ei ole C.S.I:n -ryhmää), ettei tähän lähdetä kuin riittävän vakavissa rikoksissa.
Mökkimurrot menevät sellaiseen sarjaan, että niiden tutkinta painottuu seikkoihin, joissa jossakin paljastuu samanlaista toimintaa tai varastettua tavaraa tulee eteen. Luonnollisesti tietenkin silminnäkijät huomioidaan.
Ilmoittamanne anastetut tavarat listataan ja vahingot kartoitetaan. Sen mukaan sitten muodostetaan syytteet ja korvaukset jos tekijät joskus jäävät kiinni.
Goofy kirjoitti yksinkertaisille ihmisille vähän faktaa niistä sormenjäljistä.
Ihmisillä ei näytä olevan harmaata aavistustakaan millaisista pinnoista jälkiä voi etsiä ja ennenkaikkea millainen vertailukelpoinen jälki mistäkin pinnasta on mahdollista saada tai onnistuuko jäljen tallentaminen.
Ikävää myös kertoa, että vaikka saataisiinkin vertailukelpoinen sormenjälki, niin siinä ei ole nimeä kyljessä, kenelle jälki kuuluu. Täytyy löytää vertailujälki ja jos ne ovat yhteneväiset voidaan väittää, että kyseessä on sama henkilö.
No, Suomessa on vähän yli viisi miljoonaa ihmistä ja keskimäärin jokaisella kymmenen sormea.
Virossa puolitoista miljoonaa ihmistä, Venäjällä
150 miljoonaa. Ja Suomen poliisilla ei ole kuin noin 200.000 vertailujälkeä odottelemassa, jos joskus tärppäisi. DNA:lla on samat periaatteet, että pitää vertailla.
Totuus on tämä ja satukirjat satukirjoja.
Oma subjektiivinen käsitykseni on, että Suomen poliisi ei hyödynnä sormenjälkiä rikospaikkatutkinnassa täysipainoisesti. Tämä johtuu joko haluttomuudesta (=ei viitsitä) tai kyvyttömyydestä (=ei osata). Totuushan on, että hyvälaatuisten jälkien taltiointi vaatii ammattitaitoa. Lisäksi se on sotkuista puuhaa.
Kuten aiemmissa viesteissä tuli ilmi, rikospaikalta löytyy paljon luvallisia sormenjälkiä. Naapurin setä on voinut käydä kylässä ja kosketella esineitä. Puhumattakaan mökin vakituisista käyttäjistä, joita voi olla hyvinkin paljon. Yleensä nämä henkilöt ovat kunniallisia kansalaisia eikä heitä ole rekisteröity. Siksi heiltä jouduttaisiin ottamaan sormenjäljet poissulkuvertailua varten (näitä jälkiä ei rekisteröidä).
Yleensä sormenjälki on paljain silmin lähes näkymätön. Esille hakuun voidaan käyttää esimerkiksi ninhydriinä, joka reagoi sormenjäljessä olevien aminohappojen kanssa. Monet esille haussa käytettävät aineet sotkevat esineitä.
Sormenjälkien taltiointi pitäisi kuulua peruspoliisin ammattitaitoon. Monilla poliiseilla on kuitenkin melko kielteinen asenne sormenjälkien esille hakuun. Käytännössä sormenjälkitutkimukset jäävät siis vakavampiin rikoksiin, joissa teknisen tutkinnan hoitavat siihen päätoimisesti keskittyvät rikospaikkatutkijat.
Vaikka kaikista pinnoista sormenjälkiä ei olekaan mahdollista taltioida, kysymys on pitkälti ammattitaidosta. Yhtenä vaativimmista tehtävistä pidetään sormenjälkien esille hakua iholta. Siihen soveltuu esimerkiksi syanoakrylaattimenetelmän ja jodivärjäyksen yhdistelmä. Tämä vaatii laboratorio-olosuhteet.
Vaikuttaisi siltä, että DNA-tutkimukset ovat pitkälti syrjäyttäneet sormenjäljet rikospaikkatutkinnassa. DNA:n etuna on, että tutkittava näyte on yleensä havaittavissa paljain silmin. DNA-näytteen taltioinnissa ei myöskään ole yhtä vaikeaa kuin sormenjälkien esille haku.
Beagle Boy - montako kertaa sinä olet taltioinut sormenjälkiä tehdessäsi rikospaikkatutkimuksia?
Lohtua ja kaikkea hyvää. Mutta eikun ei.
Ne jäljethän olisi talteenotettuna voitu ajaa tietokantaan ja joskus se olisi tärpännyt.
Joten vakuutus on ainut lohtu.