Kirjoitin jo tässä aikaisemmin, kun kisuni on niin sairas ja mietin tässä vaihtoehtoja, mitä tehdä.Tuntuu,että lääkitys auttoi jonkun verran, mutta nyt kun on ollut hellettä, niin Jonsku ei juuri syö,juo tosin, mutta oksentelee usein.Hän voi jo paremmin tässä välillä, mutta on mielestäni laihtunut entisestään. Olen kylläkin tilannut ajan lääkärille ja se olisi ensi viikolla, muuta aloin epäröidä,onko enää tarpeellista tehdä mitään?Tuntuu vain niin kovin vaikealle viedä rakkaansa "piikille". Toivon vahvistusta omille tuntemuksilleni.Olen kyllä jo miettinyt,että on varmaan armeliaampaa päästää Jonsku pois,mutta kun se on niin vaikeaa.....
"lopetus"
villevon
5528
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
edellisen ketjun?
Aiempi keskustelu kissan sairauksista:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=627&posting=22000000017746855
antaa pohjatietoa potilaasta.
lemmikistään luopuminen on vaikeaa ja kamalaa, mutta jos sinusta näyttää siltä että kissasi on siinä kunnossa ettei ehkä voi enää parantua olisi ehkä selvintä lopettaa se, mutta jos se on jo paremmassa kunnossa ja parantuu melkein varmasti ei ole mitään syytä huoleen. Tiedän miltä eläimen menettäminen tuntuu ja nähdä kun se kärsii, hamsterini takapää halvaantui, ja vaertakin oli kopissa joka paikassa! ajattelin että en halua menettäää sitä, mutta oli järkevämpää lopettaa se, koska se ei olisi koskaan enää kävellyt. Ja kolme viikkoa sitten rakas kissani jäi uron alle ja itken sitä vieläkin...
Jos kisu on jo parilla lääkärillä käynyt (kissojen suhteen ei kannata välttämättä ihan peruslääkäreihin luottaa) ja sinusta näyttää armeliaammalta ystäväsi päästää lepoon, niin uskon sinun tietävän sydämessäsi mikä on parasta. Jatkuvien kipujen kanssa ei ole hyvä olla ja jos paranemisesta ei ole toivoa niin omistajan velvollisuuksiinkin kuuluu päästää kissansa vehreämmille hiirestysmaille, jossa kipua ei ole.
Jaksamista sinne kovasti.
Hei, kyllä vaistosi kertoo milloin on aika luopua itsekkäästä kiinnipitämisestä ja laskea rakas ystävä lähtemään. Pahalta se tuntuu, mutta ajattele miltä itsestäsi tuntuisi toivottomien tuskien syövereissä, oksentelemässa ja kitumassa vailla toivoa vapautuksesta. Meillä ihmisillä on valta pitää ja meillä on valta myös päästää toinen tuskistaan. Aika on ilon ja aika on myös ikävän, hyvää jatkoa sinulle.