Antakaa kommenttia hyvät naiset ja miksi ei miehetkin. Olen yli 30 nainen ja eronnut. Seksikumppaneita ei ole paljoa kertynyt. Nyt olen tutustunut ihanaan mieheen, mutta olen ottanut melkoiset paineet mahdollisesti tulevasta seksistä hänen kanssaan. Ensimmäinen murheeni on alapään ulkonäkö, "lerpattavat" häpyhuulet ja melko iso klitoris. Toiseksi olen kova ejakuloimaan, eikä kuulemma kaikki miehet pidä siitäkään. Kuulostaa varmasti tyhmälle miettiä tälläisiä asioita vielä tässä iässä, mutta hän on puheissaan antanut ymmärtää että on ollut aiemmin tekemisissä ns täydellisten naisten kanssa. Olenko tulossa hulluksi, vai onko kohtalotovereita olemassa?
Onko normaalia?
epätäydellinen
51181
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen itsekin ottanut (varmaan turhaan) paineita häpyhuulien muodon vuoksi.. Olen suurinpiirtein saman ikäinen kuin sinä, ja aviossa. Olen peitellyt vuosikausia ulkonäköäni jopa aviomieheltäni, mutta nyt viimein olen oppinut rentoutumaan, ja en peittele enää itseäni. Huomaan että mieheni pitää tästä muutoksesta, ja hänen mielestään olen tosi seksikäs ja kiihottava.
En tiedä mikä on "täydellinen nainen", ja tarvitseeko kenenkään sellainen olla. Ja mistä sitä tietää mitä näiden TÄYDELLISTEN NAISTEN pikkuhousuista löytyy...;)
Ei täydellistä olekaan,,miehissä eikä naisissa. Ja täys idioottihan sellainen mies on joka kertoilee edellisistä "täydellisyyksistään". Kuinkahan täydellinen tällainen heppu on jos useampikin täydellisyys jo takana....
Että kyllä se vain kannattaa olla oma itsensä,,Parasta ja seksikkäintä
ja klitta on kiihottavat! Ja olen aina halunnut tavata ejakuloivan naisen.
kohtalotovereita.
Itse olen 25-vuotias eronnut ja karannut. n.8-vuotta kerkesi aikaa vierähtää saman miehen kanssa kun sitten eroon päädyttiin. Häntä ennen vietin melkoisen railakkaita nuoruuden huuman vuosia, joten kokemuksia kertyi häntä ennen.
Nyt on uusi melko tuore suhde. Uudessa suhteessa nämä tunteet/pelot siitä onko riittävä ottavat aina välillä vallan. Seksillä ja seksuaalisuudella on niin suuri merkitys parisuhteen toimimisen kannalta. Entisessä suhteessani sain kokea olevani haluttu ja himottu kaikkien vuosien ajan... seksielämä oli vilkasta ja molemmista toimivaa. Tietty tuttuus ja turvallisuus sekä tieto siitä, että on mieluinen sellaisena kuin on... teki vapautuneen olon. Pitkä aika tosiaan ehditty yhdessä olla ja opetella. Pelotti tuoreeltaan uudessa suhteessa sekin, että osa tavoista oli tottumusta siitä mitä oli pitkä aika opeteltu. Ei voi uuden ihmisen kanssa olla tietoa siitä mikä miellyttää ja mikä on totaalinen moka. Se kääntyi positiiviseksi opiskeluksi myöhemmissä ajatuksissa...
Nykyisessä suhteessa nämä "möröt" sitten joskus tulevat esille, joista sinäkin kyselit. On itsellänikin ollut vaikka minkälaisia mietteitä. Arkailin juuri kaikkia ulkonäkökysymyksiä kuten sinäkin... olihan sitä silloin teiniplikkana vetävä ja silmänruokaa. On kait sitä jokseenkin vieläkin, mutta en ole aivan sinut muuttuneen muotoni vuoksi. Teininä kun oli pitkä mallin varsi ja tiimalasi... nyt on vain pitkä varsi ja tiimalasi, mutta muotoja on tullut (omasta mielestä liikaa) mallimitoista päästyä :I
Hankalimmat kamppailut kohdallani aluksi oli puhtaasti rakastelutilanteet. En silloin miettinyt omaa ulkonäköäni vaan sitä nauttiikohan toinen. Kohdalleni sattui hiljainen rakastaja, jonka sitten omassa päässäni tulkitsin niin "että nyt ei kyllä tunnu missään". Aikaisemmalta mieheltä sain pimpalla puristeltua äännähdyksiä pihalle ja nyt tuntui etten mitenkään saanut mitään suurempaa reaktiota. Välillä kamppailin jo aika syvissä syövereissä... tuomitsin suhteen totaalisesti tuhoon. Mikäli mies ei nauti seksistä ei suhde voisi koskaan onnistua! Pikkuhiljaa oppi lukemaan toista ja nyt nämä haamut eivät enää niin paljon minua jäljestä... :I sellaista se elämä on. Avoin keskustelu kuitenkin aiheesta on auttanut paljon... olen kertonut kumppanille näistä ajatuksista ja lohduttavia kommentteja olen saanut. Tosin miehet ovat miehiä mitä keskustelemiseen tulee :) joskus on ollut kyllä huonokin mieli ajatusten vaihdon jälkeen.
Niin ja ystäväiseni. Makuja on erilaisia niin monta kuin on ihmisiäkin. Lueskelepas täältä mitä juttua kirjoitetaan niistä "lerpattavista" häpyhuulista. Kyllä ne kelpaavat suurimmalle osalle miehiä, ja joidenkin mielestä ovat aivan ikuinen unelma. Ejakulaatio on myös näitä samoja... toiset suorastaan fantasioi sellaisesta naisesta. Häpyhuulista vielä se, että niissä on paljon paisuvaiskudosta joka lisää omaa tuntoherkkyyttäsi... ole niistä onnellinen :) jos mies ei niiden päälle ymmärrä (ei kelpaa) niin ehkä se ei ollutkaan niin ihana.
Älä sure. Mulla itellä on häppärit kun "lepakon siivet" ja tuntuu et oon aina ihan märkä. Jos uros ei tykkää isoista häppäreistä, ni sit hakee pienemmät. Millanen on täydellinen nainen tai mies? En oo koskaan tavannu.