Dan Brownin Da Vinci -koodi on jo pitkään ollut myydyimpien ja luetuimpien kirjojen joukossa sekä Suomessa että maailmalla. Suomessakin on kirjasta käyty sanoisin poikkeuksellisen laajaa julkista keskustelua ja maailmalla syntynyttä kommentaarikirjallisuutta on myös suomennettu. Kommentaarikirjoja en ole lukenut, mutta julkisessa keskustelussa pistää kaiken Maria Magdalena, Jeesuksen lapsi ja holy bloodline -touhotuksen keskellä silmään se keskeinen osa kirjan "sanomassa", joka on lähes täysin jäänyt vaille huomiota. Da Vinci -koodi propagoi räikeällä (mielestäni myös hyvin tökeröllä) tavalla sukupuolista ja seksuaalista epätasa-arvoa, nimenomaan naisten ylemmyyttä miehiin nähden. Da Vinci -koodi on luonnollisesti vain fiktiivinen teos, jota ei pidä ottaa liian vakavasti, mutta jos samanlaisen suosion ja huomion saisi kirja, joka korostaisi miehen henkistä ja hengellistä ylemmyyttä naiseen nähden ja tarjoaisi nykynaisten henkilökohtaisiin ongelmiin vastaukseksi pyhän maskuliinisuuden palvontaa, se tuskin olisi jäänyt vaille tasa-arvojärjestöjen ja sukupuolitutkijoiden kriittisiä kommenteja. Nyt näitä kommentteja ei ole kuulunut (päinvastoin, jotkut naiskeskustelijat ovat julkisuudessa viitanneet kirjassa esitettyihin "hienoihin ajatuksiin").
On täysin käsittämätöntä, että asetelma, joka toisinpäin käännettynä (miehet naisten yläpuolella) olisi täysin mahdoton hyväksyä, onkin päinvastaisessa muodossa (naiset miesten yläpuolella) täysin hyväksytty ja ilmeisesti jopa arvostettu. Epätasa-arvo on epätasa-arvoa, on alistettuna tai alistajana kuka hyvänsä. Se, että kirjan on kirjoittanut mies, ei muuta tätä asiaa miksikään. Alistuneita ja alistettuja naisiakin on ollut maailman sivu (jopa niitä, jotka ovat aikanaan vastustaneet naisten äänioikeutta).
Kommentteja pyydän.
On täysin käsittämätöntä, että asetelma, joka toisinpäin käännettynä (miehet naisten yläpuolella) olisi täysin mahdoton hyväksyä, onkin päinvastaisessa muodossa (naiset miesten yläpuolella) täysin hyväksytty ja ilmeisesti jopa arvostettu. Epätasa-arvo on epätasa-arvoa, on alistettuna tai alistajana kuka hyvänsä. Se, että kirjan on kirjoittanut mies, ei muuta tätä asiaa miksikään. Alistuneita ja alistettuja naisiakin on ollut maailman sivu (jopa niitä, jotka ovat aikanaan vastustaneet naisten äänioikeutta).
Kommentteja pyydän.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No tarvitseekos tuosta pillastua;
-Nyky-yhteiskunnassahan miehet ovat monellakin mittarilla mitattuna naisten yläpuolella. Tarvitseeko (meidän) miesten heti pelästyä kun joku leikittelee ajatuksella ja kääntää osat toisin päin?
En kuitenkaan ota kantaa tuohon sukupuoliasetelmaan, sillä en kirjaa lukiessani tullut uhranneeksi ainuttakaan ajatusta asialle.
Ihmettelen tosi kovasti kirjasta noussutta kohua, en minä voisi suositella tuota kirjaa sellaiselle, joka hakee upeaa lukuelämystä.
Minusta se oli vain seikkailukertomus, jossa oli paljon vauhdikasta agenttityylistä pakenemista, jossa ongelmat ratkeavat helposti juuri viimeisellä hetkellä ja joka vielä päättyi vähän tylsästi.
Sen "vakavasti ottaminen" huvittaa todella.
Ei tässä kukaan ole pillastunut. Tässähän vain yritetään herätellä kriittistä keskustelua, jota olen usein kuullut toivottavan Suomeen lisää. - Olen Leelin kanssa samaa mieltä siitä, että Da Vinci-koodi on pelkkä seikkailukertomus eikä edes välttämättä kovin hyvä sellainen, joten siitä kovin vakavissaan keskusteleminen tuntuu vähän hölmöltä. Kun kirjan sisältö kuitenkin on julkisuudessa (myös tällä palstalla) otettu muilta osin täysin vakavasti ja mm. mediassa raahattu Opus Dein edustajia tv-haastatteluihin puhdistamaan mainettaan, niin jatkanpa vakavasti keskustelua hetken vielä minäkin.
Väite, että naiset olisivat nyky-Suomessa jotenkin yksiselitteisesti miehiä heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa on puhtaasti ideologinen ja voidaan hyvin perustein asettaa kyseenalaiseksi. Naisten asemaan liittyvät epäkohdat, jotka ovat nykyään runsaasti esillä julkisuudessa, ovat vain mitalin toinen puoli. Toisella puolen ovat ne seikat, joissa miehet ovat naisia heikommassa asemassa alkaen poikien huonommasta koulumenestyksestä ja miesten naisia alhaisemmasta koulutustasosta ja jatkuen moniin sosiaalisen hyvinvoinnin keskeisiin alueisiin kuten elämän kriiseistä (avioero, työttömyys) selviytymiseen, miesten naisia yleisempään yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen ja miesten naisia selvästi korkeampaan itsemurhakuolleisuuteen. Että se lyhykäisesti siitä miesten ylemmyydestä, johon Jykke vastauksessaan viittasi.
Da Vinci -koodin epätasa-arvoisten käsitysten kritisoiminen - vaikka kevyesti ja humoristisestikin - olisi ollut feministisille järjestöille ja julkisuuden henkilöille loistava mahdollisuus tehdä myönteistä pr:ää, osoittaa joustavaa avarakatseisuutta ja kerätä sympatiapisteitä myös feminismiin epäluuloisesti suhtautuvilta miehiltä. Tällaiset lausunnot voisivat pidemmän päälle jopa edesauttaa naisten asemaan liittyvien epäkohtien korjaamista, sillä eikö feministien kannattaisi pyrkiä hankkimaan mahdollisimman monia miehiä liittolaisikseen eikä asennoitumisellaan usuttaa miehiä kääntymään itseään vastaan?
Jykelle voin lisäksi vastata, että minä taidan ottaa tasa-arvon kaikki ulottuvuudet paljon vakavammin kuin sinä. Kirjoituksessani ei ollut kysymys pelosta eikä vapinasta saati tutinasta eikä minkään sortin naisvihasta, vaan rehellisestä oikeudenmukaisuudentajusta kumpuavasta kunnioituksesta tasa-arvoa kohtaan. Ettei vain käynyt niin, että itse säikähdit kirjoituksessa esittämiäni ajatuksia ja sitä, että nämä asiat eivät olekaan niin yksinkertaisia ("miehet sortavat naisia") kuin nykyään on tapana ajatella. Uudet ajatukset voivat olla pelottavia. Oliko se Flaubert, joka sen tiesi: ensin ne torjutaan, sitten niille nauretaan - ja lopulta ne omaksutaan.
Suomessa miehen euro on edelleen naisen 80 centtiä eikä joku Da Vinci -koodi tai siihen suhtautuminen muuta asiaa miksikään.
Satun tietämään nämä palkka-asiat omakohtaisesti, koska olen naisvaltaisella alalla työskentelevä mies ja saan täsmälleen samaa palkkaa kuin naispuoliset kollegani - ja taatusti vähemmän kuin teollisuuden ja elinkeinoelämän palveluksessa vastaavissa tehtävissä työskentelevät naiset! Miesten ja naisten palkkaeroista puhutaan usein siihen sävyyn ikään kuin jokainen nainen tienaisi vähemmän kuin yksikään mies JA NIINHÄN SE ASIA EI OLE. Nuo erot ovat ennenkaikkea mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaeroja ja julkisessa keskustelussa vaietaan kokonaan siitä, että miesvaltaisilla aloilla työskentelevät naiset saavat parempaa palkkaa kuin naisvaltaisilla aloilla työskentelevät miehet. Sama matalapalkkaus on myös joidenkin miesvaltaisten alojen ongelma (mm. armeija ja poliisi). Eli tämä ei ole puhtaasti sukupuolikysymys! Mietipä kuule itse sitä miksi miehet syrjäytyvät naisia useammin yhteiskunnasta ja ajautuvat naisia useammin itsetuhoon - ja miksi feministeillä on vimmattu tarve vähätellä näiden asioiden yhteiskunnallista merkitystä.
Da Vinci -koodin otin täällä puheeksi, koska tämä on KIRJALLISUUSPALSTA. Onko todella niin, että asioista ei voi asiallisesti keskustella? Oma kirjoitukseni oli täysin rakentava ja myönteisesti feminismiin suhtautuva. Onko niin, että naiset ovat kyvyttömiä ottamaan vastaan kritiikkiä miesten taholta? Ja minkä takia feministien pitää käyttäytymisellään aina pönkittää miesten ja naisten välistä vastakkainasettelua ja samalla haitata omien tavoitteidensa saavuttamista käännyttämällä feminismiin periaatteessa myönteisesti suhtautuvia miehiä itseään vastaan. ITSELLENI ON NIMITTÄIN KÄYMÄSSÄ JUURI NIIN.
Miksi pitäisi vinkua ja kumarrella jonkin typerän viihdekirjan kanssa saadakseen miesten suosion? Itse kirjoitit:
"Väite, että naiset olisivat nyky-Suomessa jotenkin yksiselitteisesti miehiä heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa on puhtaasti ideologinen ja voidaan hyvin perustein asettaa kyseenalaiseksi."
Ehdotin (ja ehdotan taas), että näitä tasa-arvokeskusteluja voi käydä suoraan asianomaisella palstalla eikä ympätä niitä jonkin viihdekirjan ympärille. On ikään kuin reilumpaa.
Ei taida Sharynilla riittää paukkuja väitteideni kumoamiseen, kun pitää turvautua "mene muualle" -asenteeseen. Mutta menenhän minä toki. Sen tosin vielä haluan sanoa, että tasa-arvo liittyy kirjallisuuteen, joten miksi siitä ei voisi kirjallisuuspalstalla keskustella? Naisten asemaa koskeva pohdintani liittyi vastausnimimerkin väitteeseen, jonka mukaan naisten väitetty miehiä huonompi yhteiskunnallinen asema oikeuttaisi epätasa-arvoiset asenteet kirjallisuudessa. Ja tarvitseeko tosiaan kaiken kirjallisuuspalstalla käytävän keskustelun liikkua "tykkään tästä kirjasta, en tykkää tuosta kirjasta" -tasolla, kun kirjallisuuteen liittyy monia mielenkiintoisia yhteiskunnallisiakin ulottuvuuksia? Enempää en kuitenkaan halua tästä asiasta ruveta kinaamaan, vaan jätän viimeisen sanan Sharynille, sillä sen hän varmastikin haluaa. Siispä: neiti Sharyn, loppusivalluksenne, olkaa hyvä!
Mistä tiedät että sharyn on neiti?
Vaikuttaa neiti-ihmiseltä kaikin puolin. Mutta nyt minä menen. Bye-bye.
Aviomieheni ei oikein pitänyt tuosta neidittelystä. Tosin en ymmärrä, miksi; neitinäkin oli aikoinaan ihan hyvä olla.
Väännän vielä tuota tasa-arvoisuusvitsaa. Minusta ei kannata sekoittaa tasa-arvoa, feminismiä ja viihdekirjoja yhteen. Muuten päädymme siihen, että pitäisi pyytää anteeksi Modesty Blaisea, joka potkii miehiä kuonoon.
Mitä tulee Da Vinci -koodiin, niin siitä on näillä palstoilla jo sanottu kaikki herjat, jotka se niin rikkaasti ansaitsee. Sen idea Jeesuksen verisukulaisuudesta on höpöä; on täysin mahdollista, että Jeesus oli naimisissa ja tämän päivän palestiinalaisarabeissa on hänen suoria jälkeläisiään, mutta Merovingien heittäminen soppaan sekaan on idioottimaista.
Olenkin jo kaivannut tilaisuutta ihmetellä, että jos Maria Magdaleenan ja niiden muiden Marioiden uskotaan saapuneen Ranskaan, niin miksi ei uskota saman tien loppulegendaakin - että heillä oli palvelijattarena Saara-niminen mustalainen, ja että he purjehtivat meren yli Marian sinisen viitan päällä.
Vieläkään en käsitä, mitä tällä kaikella on Suomen tasa-arvon ja feministein kanssa tekemistä. Kirjallisuudesta olen aina halukas keskustelemaan - kirjallisuutena.
Olen kanssasi samaa mieltä. Jos Da Vinci -koodin ajatusmaailma käännettäisiin sukupuolten osalta toisinpäin, naisjärjestöt älähtäisivät varmasti.
Tämä olisi tietysti naurettavaa, mutta niinhän näiden järjestöjen päämäärät yleensäkin ovat. Ne kun eivät todellisuudessa ITSE pidä sukupuolia tasa-arvoisina.
Naisjärjestöjen mielestä naiset ovat niin paljon miehiä huonompia, että pitäisi mm. säätää pakkolakeja, joiden perusteella yritykselle seuraa rangaistus, mikäli johtotehtävissä ei ole tiettyä määrää naisia.
Itseäni naisena hävettäisi suunnattomasti, jos minut valittaisiin työhön vain siksi, että olen nainen - ei siksi, että olen hyvä, sukupuolesta riippumatta.
Mitä tulee kirjoitukseesi, minusta se kuuluu hyvinkin tälle palstalle, koska siinä pohditaan kirjan sukupuoliasenteellisuutta ja peilataan sitä omaan todellisuuteemme. Sen sijaan joku "miehen euro on naisen 80 senttiä" -töksäytys ei liity kirjallisuuteen millään lailla - toki se kuulostaa typerältä missä tahansa keskustelussa, koska se on vain asenteellinen, tietämättömien ja ajattelemattomien moukkien mantra.
Da Vinci koodi on tosi huono ja lapsellinen kirja, sain sen lahjaksi ja oli eräällä pitkällä matkalla mukana, joten tuli sitten luettua, mutta pyh, mitä soopaa ja miten typerää, että ns. "lukeva" maailma on sitä niin kehunut, mutta totuushan on, että hyvää kirjallisuutta lukevat ja arvostavat halveksivat mokomaa roskaa.
En tiedä mitä sanoa, mutta tuntuu että jotain on sanottava. Voisinpa vaikka sanoa, että meluat tyhjästä ja syy siihen löytyy omasta kirjoituksestasi: se sanoma, joka sinua niin kovasti häiritsee, on tosiaan jäänyt vaille huomiota. Minusta se on sääli, sillä mielelläni näen feminiinisyyttä arvostettavan. Naisen näkökulmasta se ei Da Vinci -koodissa todellakaan tapahdu miehen kustannuksella. Romaanin kritiikki osuu kirkkoon, joka on mykistänyt ja häivyttänyt naisen taka-alalle, vaikka nainen ansaitsisi TASA-ARVOISEN aseman kristikunnan jäsenenä. En missään tapauksessa pitäisi "henkisenä ja hengellisenä ylemmyytenä" sitä, että menee naimisiin Messiaan kanssa ja synnyttää lapsia, se kun on melko lihallista toimintaa.
Sukupuolten välisiin sosiaalisiin epäkohtiin romaani ei liity millään tavalla, joten itsetuhoisista miehistä ja lapsensa avioerossa menettäneistä isistä voi tosiaan Sharynin ehdotuksen mukaisesti keskustella muilla palstoilla - ja näitä epäkohtia en tahdo missään tapauksessa kiistää tai aliarvioida, minäkin uskon oikeudenmukaisuuteen. Mitä kirjallisuuteen ja yleensä taiteeseen tulee, naiset ovat tappiolla vähintään 16-0: harvoin sankaritar, useimmiten objekti tai sivustaseuraaja. Tiesitkö, että naisille suunnattu romanttinen viihdekin perustuu siihen, että nainen täydellistyy saavuttaessaan miehen ja rakkauden? Tasa-arvo on asennekysymys, ja epäkohtien (molemminpuolinen) tiedostaminen on vain askel kohti tasa-arvoa.