BMW 525 TDS moottori

Kiitos. Hyvä taulukko.

dd kirjoitti:

Kiitos. Hyvä taulukko.

viel sen verran et se vaihdetaan tai tarkastetaan kun tehdään koneremontti. Eli kyl se kestää, ei tarvi huolehtii. Mut kukakohan idiootti alunperin keksi edes käyttää hihnaa? Siis mitä järkee ku toimintavarma ketju oli jo keksitty. Ei se ketju kuiteskaa niin pahaa ääntä pidä. BMW:llä ollu ketjut käytös reilut 10v hihnakokeilujen jälkeen ja kehitys eteni oikeaan suuntaan. Tuleepahan huollot halvemmaksi, kun jää hihnanvaihtotyöt pois

BMW M50 kirjoitti:

viel sen verran et se vaihdetaan tai tarkastetaan kun tehdään koneremontti. Eli kyl se kestää, ei tarvi huolehtii. Mut kukakohan idiootti alunperin keksi edes käyttää hihnaa? Siis mitä järkee ku toimintavarma ketju oli jo keksitty. Ei se ketju kuiteskaa niin pahaa ääntä pidä. BMW:llä ollu ketjut käytös reilut 10v hihnakokeilujen jälkeen ja kehitys eteni oikeaan suuntaan. Tuleepahan huollot halvemmaksi, kun jää hihnanvaihtotyöt pois

Lue lisää

Yks miinus siinä on. Paljon ajettu ketju on aika paljon venynyt ja kulunut. Bemsken dieselit starttuuttaa lämpimänä pitkään, kun on ajoitukset nokan ja pumpun osalta myöhäisellä. Tämä on siis kuulemma merkin virallinen mielipide siitä miks konetta saa sahata lämpimänä pitkään. Ketjun vois vaihtaa 300tkm:ssä, niin kuin mesessäkin.

Mikä tuo 115 hv 525td oikein on? Näyttäis olevan sama kone kuin tds:ssä mutta ilman cooleria, mutta Omegassahan on sama kone kuin tds:ssä ilman cooleria, ja 130hv. Eihän välijäähdyttimellä sentään 30 hv:ta oteta lisätehoa...

Ihmettelijä kirjoitti:

Mikä tuo 115 hv 525td oikein on? Näyttäis olevan sama kone kuin tds:ssä mutta ilman cooleria, mutta Omegassahan on sama kone kuin tds:ssä ilman cooleria, ja 130hv. Eihän välijäähdyttimellä sentään 30 hv:ta oteta lisätehoa...

Lue lisää

jota voisi olla tds:ssä myös ruuvattu enempi?

Oletko muuten aivan varma, että ompun td:ssä ei ole välijäähdytintä? Voihan myös olla että Opelin moottorinohjausyksikkö on vaan sellainen, joka antaa tehoja vähän nuukemmin?

En tiedä paremmin - arvelen vain..

ladedruck kirjoitti:

jota voisi olla tds:ssä myös ruuvattu enempi?

Oletko muuten aivan varma, että ompun td:ssä ei ole välijäähdytintä? Voihan myös olla että Opelin moottorinohjausyksikkö on vaan sellainen, joka antaa tehoja vähän nuukemmin?

En tiedä paremmin - arvelen vain..

Lue lisää

Lastulla siis tulee 115hv moottoriin lisää 25hv ja 55Nm. 143hv moottoriin lisää 27hv ja 60Nm. Ahtopaineet ei nouse ko. virityksessä... Boksi se siis määrää pitkälti tehot!

ladedruck kirjoitti:

jota voisi olla tds:ssä myös ruuvattu enempi?

Oletko muuten aivan varma, että ompun td:ssä ei ole välijäähdytintä? Voihan myös olla että Opelin moottorinohjausyksikkö on vaan sellainen, joka antaa tehoja vähän nuukemmin?

En tiedä paremmin - arvelen vain..

Lue lisää

Ahtopaineet näyttäis olevan:
td 1.9 bar, tds 2.1 bar

Kale kirjoitti:

Ahtopaineet näyttäis olevan:
td 1.9 bar, tds 2.1 bar

Tiedätkö muuta mielenkiintoista moottorista, kun alkaa näyttää siltä et munkin on mentävä kohta laivarantaan vastaa sellasta...

Jani kirjoitti:

Tiedätkö muuta mielenkiintoista moottorista, kun alkaa näyttää siltä et munkin on mentävä kohta laivarantaan vastaa sellasta...

...on auto tulossa vai suunnitelmissa vasta??

Kovasti olen koittanut kysellä esim. välijäähdyttimen jälkiasennusta, eli käykö Tds:n välijäähdytin Td:hen??!!
Mutta ei hirveesti tunnu olevan tietoutta.

Itse suunnittelen (yhtenä vaihtoehtona) 325 Td/Tds mallia, siksi tuo Td:n päivitettävyys kiinnostaisi (TD:tä tuntuu Saksassa olevan paljon enemmän).

Eli kiinnostais tiikkeli jolla kanssa kerkeis 8) :
325 Td välijäähdytin lastu muuta ???hv tai
325 Tds lastu muuta 170hp

Tuolta löysin nuo ahtopaine jutskat: http://www.bmwclub.fi/

Kale kirjoitti:

...on auto tulossa vai suunnitelmissa vasta??

Kovasti olen koittanut kysellä esim. välijäähdyttimen jälkiasennusta, eli käykö Tds:n välijäähdytin Td:hen??!!
Mutta ei hirveesti tunnu olevan tietoutta.

Itse suunnittelen (yhtenä vaihtoehtona) 325 Td/Tds mallia, siksi tuo Td:n päivitettävyys kiinnostaisi (TD:tä tuntuu Saksassa olevan paljon enemmän).

Eli kiinnostais tiikkeli jolla kanssa kerkeis 8) :
325 Td välijäähdytin lastu muuta ???hv tai
325 Tds lastu muuta 170hp

Tuolta löysin nuo ahtopaine jutskat: http://www.bmwclub.fi/

Lue lisää

525 tds touringista -96 tein just kaupat. Paperi- & rahahommat vielä tekemättä ja auto lähtee tulee. Mersu-unelmat unohtui kun näin kuvan autosta. Vanha suola siis janottaa, kun on kymmenisen vuotta ajellut muilla kotteroilla... Ja kaiken lisäks bemske tulee mahdottoman paljon halvemmaksi hankkia, kuin mese. Ominaisuudet ja varusteet samaa luokkaa.

Ei sillä välijäähdyttimen koolla oo suurempaa merkitystä. Suomen oloissa riittäis vähän alkuperäistä tds:ää pienempikin välijäähdytin. Isommasta ei oo mitään haittaa. Ootko ottanut selvää, onko moottoreissa samat männät, puristussuhteet, dieselpumppu, suuttimet, kiertokanget, laakerit, kannentiiviste, jotta ei tuu myöhemmin ongelmia... Rakentaminen ei varmaan oo mikään ongelma, mut myöhemmin on vaikeampi myydä eteenpäin.

Jani kirjoitti:

525 tds touringista -96 tein just kaupat. Paperi- & rahahommat vielä tekemättä ja auto lähtee tulee. Mersu-unelmat unohtui kun näin kuvan autosta. Vanha suola siis janottaa, kun on kymmenisen vuotta ajellut muilla kotteroilla... Ja kaiken lisäks bemske tulee mahdottoman paljon halvemmaksi hankkia, kuin mese. Ominaisuudet ja varusteet samaa luokkaa.

Ei sillä välijäähdyttimen koolla oo suurempaa merkitystä. Suomen oloissa riittäis vähän alkuperäistä tds:ää pienempikin välijäähdytin. Isommasta ei oo mitään haittaa. Ootko ottanut selvää, onko moottoreissa samat männät, puristussuhteet, dieselpumppu, suuttimet, kiertokanget, laakerit, kannentiiviste, jotta ei tuu myöhemmin ongelmia... Rakentaminen ei varmaan oo mikään ongelma, mut myöhemmin on vaikeampi myydä eteenpäin.

Lue lisää

... ettei Td:n ja Tds:n välillä ole muuta eroa kuin tuon välijäähdyttimen puuttuminen Td:stä sekä erilainen "chippi" ?!
Mutta kyselyjä on kokoajan vetämässä asian suhteen. 8)

Kale kirjoitti:

... ettei Td:n ja Tds:n välillä ole muuta eroa kuin tuon välijäähdyttimen puuttuminen Td:stä sekä erilainen "chippi" ?!
Mutta kyselyjä on kokoajan vetämässä asian suhteen. 8)

Lue lisää

Näyttäis perusmoottori olevan ihan sama.

http://www.arwidson.fi/autoosasto/mosa/source/files/4.htm

Aika jännä juttu, et 325td:ä ei oo saanut touring-mallina. Ainakaan saksassa. Uusien tds/td hintaero oli saksassa vuonna -96 3000DEM (51000/48000DEM). Keskikulutuskaan ei ole touringissa kuin 0,1 litraa satasella enemmän.

Jani kirjoitti:

Näyttäis perusmoottori olevan ihan sama.

http://www.arwidson.fi/autoosasto/mosa/source/files/4.htm

Aika jännä juttu, et 325td:ä ei oo saanut touring-mallina. Ainakaan saksassa. Uusien tds/td hintaero oli saksassa vuonna -96 3000DEM (51000/48000DEM). Keskikulutuskaan ei ole touringissa kuin 0,1 litraa satasella enemmän.

Lue lisää

Mites on, saako m51 moottorin välijäähdyttimen m21 moottoriin ? Ajattelin ostaa 524td:n. Meinaan laittaa lastun/boksi välijäähdyttimen, mutta käykö m51 jäähdytin, vai pitääkö teettää mittatilaustyönä ?

Rami kirjoitti:

Mites on, saako m51 moottorin välijäähdyttimen m21 moottoriin ? Ajattelin ostaa 524td:n. Meinaan laittaa lastun/boksi välijäähdyttimen, mutta käykö m51 jäähdytin, vai pitääkö teettää mittatilaustyönä ?

Lue lisää

Ei tuu ihan halvaksi rakentaminenkaan. Tuossa nopeasti kävin tarjontaa läpi kotimaassamme ja ainenkaan välijäähdyttimiä ei tunnu olevan käytettynä kaupan. Jos tulee myyntiin, niin joku teini ostaa heti dx-corollaansa. Uudet alk. 336e. Itse asiassa koneita, bemarin dieseleitäkään ei oikeastaan oo myynnissä.

Jani kirjoitti:

Ei tuu ihan halvaksi rakentaminenkaan. Tuossa nopeasti kävin tarjontaa läpi kotimaassamme ja ainenkaan välijäähdyttimiä ei tunnu olevan käytettynä kaupan. Jos tulee myyntiin, niin joku teini ostaa heti dx-corollaansa. Uudet alk. 336e. Itse asiassa koneita, bemarin dieseleitäkään ei oikeastaan oo myynnissä.

Lue lisää

No ei tuollainen 300-500e todellakaan ole paha hinta jos saa 30hp lisää. Toinen 300-500e niin saa lastun jolla saa 25hp--> lisää.

LASTU:
Lastu, chip, virityslastu, eprom, prommi, sipsi... kaikki nimet tarkoittavat komponenttia jossa sijaitsee moottorin ohjainlaitteessa olevan
prosessorin muistidata. Se on ”säätöarvojen muistipankki”.

Nykyaikainen moottorinohjausjärjestelmä säätelee ja ohjaa moottorin eri toimintoja. Tärkeimmät toiminnot moottorin tehon kannalta ovat moottorin säätöarvojen määrittelytiedot.

Valmistaja on tehnyt valtavan tutkimustyön löytääkseen oikeat säätöarvot jokaiselle ajotilanteelle ja ympäristön olosuhteelle sopivaksi. Vaatimukset pakokaasupäästöille ja polttoaineenkulutukselle ja optimoitaessa säätöarvoja hyvän moottoritehon suhteen ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään. Moottorin säätöarvojen optimoiminen parhaan tehon saavuttamiseksi lisäävät moottorin ominaiskulutusta ja pakokaasupäästöjä.

On selvää että valmistaja joutuu tekemään kompromisseja. Nämä kompromissit antavat virittäjälle mahdollisuuden parantaa moottoritehoa.


Ahdetut dieselmoottorit:
Elektronisesti ohjatut dieselmoottorit ovat rakenteensa vuoksi otollisia kohteita lastuviritykselle.

Tässä moottorityypissä kuormituksen hallinta on täysin sähköisten signaalien varassa. Koska ohjainlaite kontrolloi ja toteuttaa kuljettajan kaasupolkimen välityksellä ehdottamaa tehopyyntöä, voidaan näitä arvoja muuttamalla saada aikaan haluttuja vaikutuksia moottorin toiminnassa.

Lastuvirityksellä määritellään uudelleen ruiskutusmäärät 60%-100% kuormituksella. Yleensä on tarpeen lisätä myös ahtopainetta, jotta ilmamäärä pysyisi riittävänä suhteessa syöttömäärään. Liian pieni ilmamäärä palamistapahtuman aikana aiheuttaa mustaa
savua (nokea). Myös ominaiskulutus huonontuu savutuksen lisääntyessä. EGR-ventiilin toimintaa tulee myös säätää samassa suhteessa syöttömäärän lisäykseen.


VÄLIJÄÄHDYTIN:
Moottorin imuilman lämpötila nousee huomattavasti sen kulkiessa turbon
kompressorin läpi. Lämpötilan nousu on verrannollinen käytettyyn
ahtopaineeseen.

Lämmetessään ilma menettää happipitoisuuttaan, minkä seurauksena
moottorin täytössuhde ja teho laskevat, kun taas moottorin nakutusherkkyys ja terminen kuorma kasvavat.

Ahtoilmaa jäähdyttämällä saadaan moottorin täytössuhdetta parannettua
merkittävästi, jolloin moottorin teho ja toimintavarmuus kasvavat.

Oikein mitoitetulla ja sijoitetulla välijäähdyttimellä on samasta moottori-
turbokombinaatiosta mahdollista saada jopa yli 20 % enemmän voimaa
verrattuna jäähdyttämättömään.


Eli kumpaakin muokkaamalla (tai välijäädytin lisäämällä) saa TURBOahdettuihin moottoreihin lisää tehoa ja vääntöä, vieläpä yleensä helposti! 8)

Kale kirjoitti:

LASTU:
Lastu, chip, virityslastu, eprom, prommi, sipsi... kaikki nimet tarkoittavat komponenttia jossa sijaitsee moottorin ohjainlaitteessa olevan
prosessorin muistidata. Se on ”säätöarvojen muistipankki”.

Nykyaikainen moottorinohjausjärjestelmä säätelee ja ohjaa moottorin eri toimintoja. Tärkeimmät toiminnot moottorin tehon kannalta ovat moottorin säätöarvojen määrittelytiedot.

Valmistaja on tehnyt valtavan tutkimustyön löytääkseen oikeat säätöarvot jokaiselle ajotilanteelle ja ympäristön olosuhteelle sopivaksi. Vaatimukset pakokaasupäästöille ja polttoaineenkulutukselle ja optimoitaessa säätöarvoja hyvän moottoritehon suhteen ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään. Moottorin säätöarvojen optimoiminen parhaan tehon saavuttamiseksi lisäävät moottorin ominaiskulutusta ja pakokaasupäästöjä.

On selvää että valmistaja joutuu tekemään kompromisseja. Nämä kompromissit antavat virittäjälle mahdollisuuden parantaa moottoritehoa.


Ahdetut dieselmoottorit:
Elektronisesti ohjatut dieselmoottorit ovat rakenteensa vuoksi otollisia kohteita lastuviritykselle.

Tässä moottorityypissä kuormituksen hallinta on täysin sähköisten signaalien varassa. Koska ohjainlaite kontrolloi ja toteuttaa kuljettajan kaasupolkimen välityksellä ehdottamaa tehopyyntöä, voidaan näitä arvoja muuttamalla saada aikaan haluttuja vaikutuksia moottorin toiminnassa.

Lastuvirityksellä määritellään uudelleen ruiskutusmäärät 60%-100% kuormituksella. Yleensä on tarpeen lisätä myös ahtopainetta, jotta ilmamäärä pysyisi riittävänä suhteessa syöttömäärään. Liian pieni ilmamäärä palamistapahtuman aikana aiheuttaa mustaa
savua (nokea). Myös ominaiskulutus huonontuu savutuksen lisääntyessä. EGR-ventiilin toimintaa tulee myös säätää samassa suhteessa syöttömäärän lisäykseen.


VÄLIJÄÄHDYTIN:
Moottorin imuilman lämpötila nousee huomattavasti sen kulkiessa turbon
kompressorin läpi. Lämpötilan nousu on verrannollinen käytettyyn
ahtopaineeseen.

Lämmetessään ilma menettää happipitoisuuttaan, minkä seurauksena
moottorin täytössuhde ja teho laskevat, kun taas moottorin nakutusherkkyys ja terminen kuorma kasvavat.

Ahtoilmaa jäähdyttämällä saadaan moottorin täytössuhdetta parannettua
merkittävästi, jolloin moottorin teho ja toimintavarmuus kasvavat.

Oikein mitoitetulla ja sijoitetulla välijäähdyttimellä on samasta moottori-
turbokombinaatiosta mahdollista saada jopa yli 20 % enemmän voimaa
verrattuna jäähdyttämättömään.


Eli kumpaakin muokkaamalla (tai välijäädytin lisäämällä) saa TURBOahdettuihin moottoreihin lisää tehoa ja vääntöä, vieläpä yleensä helposti! 8)

Lue lisää

Teikäläisellä on kaikesta päätellen melkoiset tiedot aiheesta. Kiitoksia hyvin valaisevasta infosta minunkin puolestani.

Osaatko kertoa, mitä konkreettisia haittapuolia voisi olla esim perus 525TDS koneen lastuttamisesta? Lyhentääkö merkittävästi koneen elinikää? Entä päästöt - voiko tulla ongelmia katsastuksessa?

Kiinnostaisi kovasti saada aika mojova tehonlisäys suht' edullisesti, mutta toisaalta se myös vähän arveluttaa (koska ei ole tietoa).

rudolfdiesel rulez kirjoitti:

Teikäläisellä on kaikesta päätellen melkoiset tiedot aiheesta. Kiitoksia hyvin valaisevasta infosta minunkin puolestani.

Osaatko kertoa, mitä konkreettisia haittapuolia voisi olla esim perus 525TDS koneen lastuttamisesta? Lyhentääkö merkittävästi koneen elinikää? Entä päästöt - voiko tulla ongelmia katsastuksessa?

Kiinnostaisi kovasti saada aika mojova tehonlisäys suht' edullisesti, mutta toisaalta se myös vähän arveluttaa (koska ei ole tietoa).

Lue lisää

...netistä !! 8)

Olen kysellyt muiltakin tuosta 2.5Tds koneen lastutuksesta.
Heikoin lenkki tuntuu olevan tuon koneen kansi, niitä on Saksanmaalla paukahdellut.
Uskon kumminkin ettei Suomen teillä tuota ongelmaa tule ( Ei ajeta talla pohjassa pitkiä matkoja, niin kuin autobaanoilla )!
Joten jos itse nyt tuollaisen hankin, niin varmaan se lastu sinne tiensä löytää! :)

rudolfdiesel rulez kirjoitti:

Teikäläisellä on kaikesta päätellen melkoiset tiedot aiheesta. Kiitoksia hyvin valaisevasta infosta minunkin puolestani.

Osaatko kertoa, mitä konkreettisia haittapuolia voisi olla esim perus 525TDS koneen lastuttamisesta? Lyhentääkö merkittävästi koneen elinikää? Entä päästöt - voiko tulla ongelmia katsastuksessa?

Kiinnostaisi kovasti saada aika mojova tehonlisäys suht' edullisesti, mutta toisaalta se myös vähän arveluttaa (koska ei ole tietoa).

Lue lisää

Niin. Osta vapari 2,0 i s2000 niin saat 240 hv. Ilman turbo pelleilyjä. Niin. Maailman tehokkain vapari...pelle!!!

[fin][honda] kirjoitti:

Niin. Osta vapari 2,0 i s2000 niin saat 240 hv. Ilman turbo pelleilyjä. Niin. Maailman tehokkain vapari...pelle!!!

Osta vaikka vanha sierra cosworth; pyörii kahdeksikkoa honda-lelusi ympärillä juuri sen rajumman väännön vuoksi joka syntyy vain ahtamalla.
Mikään ei korvaa kuutiotuumia paitsi turboahdin.

Opettele pelle fysiikkaa ennenkuin selittelet sekavia hondaihmeistä.
Väännöllä se auto viivalta lähtee.

[fin][honda] kirjoitti:

Niin. Osta vapari 2,0 i s2000 niin saat 240 hv. Ilman turbo pelleilyjä. Niin. Maailman tehokkain vapari...pelle!!!

synti tulla tänne bmw puolelle ja edes mainita HONDA, hernepyssyille varmaa oma osasto Ö jossai..

Kuinka on toiminu? Itte meinaan tehä saman homman.

mistä hommasit lastun ja oliko kallis?