Aion kirjoittaa kirjan dokumentin muodossa taistelustani ns. järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan. Koska se on dokumentti, niin tapahtumiin osallistuneet virkamiehetkin ovat siinä omilla nimillään. Kosteusvauriomikrobeista sairastuneiden nimiä en tietenkään julkaise, elleivät he anna lupaa siihen.
Kirja nimeksi tulee "Haista home valtiovalta - Farmarin keuhkoista valkokaulusköyhälistön keuhkoihin".
Alla on näyte kirjoitusvirheineen tulevasta kirjastani. Se on kirje helmikuulta 2002 silloiselle peruspalveluministeri Osmo Soininvaaralle, jossa ihmettelen sitä, miksi minua ei päästetty Hämeen työsuojelupiirin kokoukseen, vaikka olin saanut siihen luvan.
Soininvaara vastasi minun kirjeisiini vasta sitten, kun hän ei ollut enää ministeri. Näette sitten hänen vastauksensa tulevasta kirjastani.
jännittäviä lukuhetkiä tarjoaa
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
==============================================
Herra peruspalveluministeri,
palaan tähän homeongelmaan vielä tämän toisen kirjelmäni muodossa, jonka lähetän teille myös sähköpostitse. Jos asian luonne vaatii, että nämä asiakirjat pitää olla teillä allekirjoitettuna, niin sihteerinne ilmoittanee siitä minulle.
Pyysin myös teiltä lupaa osallistua Aarno Toikan kanssa alla kuvattuun Hämeen työsuojelupiirin kokoukseen, mutta koska te ette kiireiltänne ehtinyt minulle vastata, kysyin luvan hallitusneuvos Reino Kanervalta. Kysynkin nyt teiltä, että mitä mieltä on uhrata virkamiesten aikaa tällaisiin kokouksiin, johon tästä rakennuksesta sairastuneet eivät saa edes osallistua ?
Kun pyysin Hämeen työsuojelupiirin pöytäkirjoja näistä viime syksyn kokouksista, niin ne lähetettiin minulle postiennakolla. Koska minulla ei ollut kuitenkaan varaa niitä lunastaa, pyysin postia ne palauttamaan työsuojelupiiriin. Se, että ne lähetettiin postiennakolla, oli ilmiselvää pottuilua juuri ylennyksen saaneen piiripäällikkö Räsäsen toimesta. Tällaisten olemattomien pikkuasioiden näpertelyssä hän näyttää olevan haka, mutta ei todellisten työsuojeluasioiden.
Ainoa positiivinen asia Hämeen työsuojelupiirin kohdalla on viime aikoina ollut se, että he ottivat pois apul. piiripäällikön kohdalta heidän internet-sivuiltaan olleen maininnan, jossa todettiin Veikka Toivolan erityisasiantuntemuksena olevan home.
Hämeen työsuojelupiirissä näyttää olevan ylennyksen peruste käytöstapojen puute, sekä tietysti vallanhimo. Olen kahdesti yrittänyt keskustella tämän äskettäin ylennyksellä palkitun uuden piiripäällikön kanssa. Juuri hänen asiattomansa käytöksensä johdosta olen ollut yhteydessä hallitusneuvos Kanervaan. Joulukuussa 2000 kuunneltuani hänen asiatonta puhetta, kysyin Räsäseltä, että kuka on hänen esimiehensä. Hän vastasi minulle, ettei hänellä ole esimiestä. Kun soitin Hämeen työsuojelupiirin keskukseen minulle ilmoitettiin silloisen piiripäällikön olevan sairas ja keskusrouva ilmoitti tällöin minulle hallitusneuvos Kanervan nimen. Tällä tavalla minä sain ensiyhteyden ministeriönne Kanervaan. Hän kyllä vahvistaa tämän.
Nyt sitten haluan palata tähän Hämeen työsuojelupiirin tarkastajan Lasse Kytömäen ”isännöimään” ”työsuojelutarkastukseen”, joka pidettiin perjantaina 16.11.2001 klo 11.00 ja siihen kuinka Forssan poliisi ja Forssan ammatti-instituutin johtava rehtori, TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ !!!!, Alho estivät minun ja Aarno Toikan pääsyn tähän tilaisuuteen.
Tapahtumien tarkka kuvaus:
1) Soitin ennen kokouksen alkua STM/työsuojeluosaston lakimiehelle Reino Kanervalle ja kysyin, että voimmeko minä ja Aarno Toikka osallistua kokoukseen. Hän sanoi, että kyllä voitte ja Reino Kanerva käski meidän vedota lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta, jos emme pääse sisään. Olin saanut Kanervalta jo aiemminkin samanlaisen ohjeen.
Aarno Toikalla on oppilaskunnan valtuutus kirjallisena edustaa oppilaskuntaa tämän homeasian hoidossa.
2) Kun työsuojelutarkastaja Lasse Kytömäki saapui paikalle, ilmoitin hänelle, että olin ollut Reino Kanervaan yhteydessä. Sanoin Kanervan sanoneen minulle sitä, mitä kerron kohdassa 1). Lasse Kytömäki ei kommentoinut millään tavalla sanomisiani ja oletin tietysti hänen vaikenemisen olevan myöntymisen merkki.
3) Kun menin kokoushuoneeseen ja kättelin Forssan ammatti-instituutin johtavaa rehtoria Alhoa, hän sanoi minulle, että minä en saa osallistua kokoukseen. Siis mies, johtava rehtori Alho, josta on jo aiemmin tehty tutkintapyyntö ja rikosilmoitus (tämän hometapauksen johdosta), sanoi minulle, että minä en saa osallistua Hämeen työsuojelupiirin järjestämään työsuojelukokoukseen ! Vetosin lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Alho sanoi kuitenkin, että ette osallistu ja jos minä en poistu paikalta, niin hän kutsuu poliisin. Sanoin tietysti Alholle, että me osallistumme kokoukseen ja lähdin hakemaan Aarno Toikkaa paikanpäälle.
4) Soitin samalla uudestaan työsuojeluosaston lakimies Reino Kanervalle ja ilmoitin, että johtava rehtori Alho ei päästä meitä kokoukseen ja, että hän oli uhkaillut minua poliisilla. Minä pyysin, että joku Etelä-Suomen lääninhallituksen edustajista keskustelisi Reino Kanervan kanssa (heitä oli kolme henkilöä tulossa kokoukseen). Tarjosin kahdesta heille kännykkääni, mutta he kieltäytyivät ja kävelivät edelläni minusta poispäin. Kun näin työsuojelutarkastaja Kytömäen, annoin kännykkäni hänelle ja käskin hänen puhua Reino Kanervan kanssa. Kytömäki keskusteli pitkään Reino Kanervan kanssa. Kytömäki ojensi minulle kännykän ja käski puhumaan Kanervan kanssa. Reino Kanerva pyysi ettemme menisi kokoukseen. Minä lupasin, että minä ja Aarno Toikka emme osallistu kokoukseen.
5) Johtava rehtori Alho oli kutsunut kuitenkin tällä välin poliisin. Paikalle saapuikin erittäin nopeasti kaksi aseistautunutta poliisia. Tätä nopeaa poliisin saapumista en yhtään ihmettele, olihan Forssan poliisin rikoskomisario Nurmijoki tehdyt aiemmin päätöksen lopettaa tästä homekoulusta tehtyjen tutkintapyyntöjen ja rikosilmoituksen tutkinta. Ilmeisesti johtava rehtori Alholla on Forssan poliisin ”tuttu”. Näin kun johtava rehtori Alho meni sanomaan poliiseille jotakin. Kun Alho poistui, minä, Aarno Toikka ja paikalla ollut Turun Sanomien toimittaja, menimme poliisien luo. Minä ja Aarno Toikka selitimme asian poliiseille ja meillä kaikilla (myös poliiseilla) oli hauskaa tämän ”välikohtauksen” johdosta. Turun Sanomien toimittaja ottikin minusta kuvan kahden ystävällismielisen poliisin välissä. Mutta silloin me vasta naurunremakan päästimme, kun todennäköisesti poliisipäällikkö Lindström (katso kohta 6), kysyi näiltä kahdelta, toistan aseistautuneelta poliisilta, että tarvitsevatko he apuvoimia paikalle ja kuinka paljon? Näyttää Forssan poliisijohto osaavan hyvin panna tärkeysjärjestykseen vähäiset voimavaransa !
6) Kysyessäni 17.1.2002 rikosylikonstaapeli Leppälahdelta, että soittiko johtava rehtori Alho hänelle pyytäessään kiireellistä virka-apua. Leppälahti kertoi minulle, että Alho soitti heidän päällikölle, joka luultavasti tarkoittaa poliisipäällikkö Lindströmiä tai sitten rikoskomisario Nurmijokea.
Kun minä sain 17.1.2002 haltuuni 11.7.2001 päivätyn rakennuksesta tehdyn kuntotutkimuksen, minulle selvisi, miksei minua haluttu päästää tähän kokoukseen. Minä olisin pyytänyt terveysteknikko Kärkkäistä (Suomen sisäilmaston mittauspalvelu oy) näyttämään tätä kuntotutkimusta ja silloin olisin kyllä nostanut aika äläkän, olihan Etelä-Suomen lääninhallituksen vt. lääninlääkäri Helena Mussalo-Rauhamaa tuossa tilaisuudessa. Hän olisi myös tuolloin arvostettuna hometutkijana tajunnut, että rakennus on täysin kosteusvauriomikrobien saastuttama.
Tuon saman perjantain, jolloin Kytömäki piti ”työsuojelukokouksensa” (minun on rehellisenä miehenä laitettava se lainausmerkkeihin), iltapäivällä pitivät Forssan ammatti-instituutin johtava rehtori Alho ja Forssan kaupungin tekninen johtaja Eskola pitivät julkiselle sanalle tiedotustilaisuuden, ”terveysteknikko” (valitettavasti hänen titteli on pistettävä myös lainausmerkkeihin) Kärkkäinen näytti tästä 11.7.2001 päivätystä kuntotutkimuksesta LIITETTÄ 2.1, joka on rakennuksen pohjakerroksesta. Kun näin tästä piirroksesta, että tästä kerroksesta oli otettu mikrobinäytteitä (piirroksesssa oli useita MR-merkintöjä, joka tarkoittaa, että oli otettu materiaalinäytteitä mikrobikasvuston mittaamiseksi), kysyin näitä tuloksia Kärkkäiseltä, niin hän vastasi, ettei hänellä ole niitä mukana. Päättelin heti hänen punaiseksi valahtaneista kasvoista ja tärisevistä käsistä, että hän valehteli.
Kun Kärkkäinen näytti kalvolla tätä pohjakerrosta ja antoi ymmärtää, että isolla violetilla värillä merkityn alueen betoni- ja leca-sorakerrokset olisi vaihdettu uudeksi, kysyin sitä samalla NCC Finlandin työmaapäälliköltä Matti Heliniltä, hän vaikeni. Hän oli kauhusta niin jäykkänä, ettei edes pystynyt valehtelemaan.
Seuraavana kysyin tätä samaa asiaa teidän ”työsuojelutarkastaja” (syyn tiedättekin miksi lainausmerkeissä) Heikki Vuorelta. Hän sanoi, ettei hän tiedä. Mies ei tiennyt, vaikka oli koko kesän käynyt rakennustyömaalla useamman kerran. Vuori oli rehellinen, hän ei tosiaankaan tiennyt, vaikka totta kai hänen olisi pitänyt tietää. Vuoren käsitys työsuojelutarkastuksista on ilmeisesti sellainen, että kun hän kirjoittaa kilometrikorvaus- ja päivärahalaskun ja nostaa sen, että kyllä siinähän jo tuli tehtyä tarpeeksi työsuojelutyötä.
Sitten hieman myöhemmin kysyin tätä samaa asiaa entiseltä työterveyslääkäriltäni Ulla Heikkilä-Kalliolta, niin hän sanoi, että kyllä hänen mielestään tämän alueen betonit vaihdettiin uusiksi.
Betoneja ja leca-soraa ei vaihdettu uusiksi. Se vaihdettiin vain siitä kohtaa, johon sijoitettiin uusi viemäriputki, sen vuotavan vanhan tilalle. Siksi siellä tänään haisee ummehtuneelle.
Kaupunginsihteeri Matti Pietilä lähetti myös minulle Kärkkäisen 15.11.2001 tekemän seurantasuunnitelman. Siinä mm. käsketään seurata sisäilman laatua mittaamalla mikrobeja rakennuksen sisäilmasta. Forssan terveystarkastajathan ovat mestareita käyttämään tätä ns. Andersenin-keräimellä suoritettua mittausta siten, että he saavat tulokseksi aina puhtaan ilman. Mikrobit kuuluu mitata ns. materiaali- ja pintäsivelynäyttein. Silloin kun ei mistään löydetä mikrobeja, niin silloin käytetään Andersenin-keräintä.
Minulla on todisteet siitä, että he käyttävät vilpillisiä keinoja saadakseen puhtaan tuloksen tällä Andersenin-keräimellä. Minulla on myös todisteet siitä, kuinka he saavat vilpillisin keinoin alhaisia hiilidioksidipitoisuuksia.
Siinä käsketään myös tehdä ns. sisäilmastokyselyjä (Örebro-kysely). Niitä tehdään vain silloin kun ei kissojen ja koirienkaan avulla löydetä missä päin kosteusvauriomikrobit lymyävät. Ja mitä hyötyä siitä on, jos kysely tehdään tammikuun alussa ja tulokset julkistetaan vasta huhtikuun lopussa, niin kuin ”työterveyslääkäri” Heikkilä-Kallio teki 2001.
Tämä seurantasuunnitelma on tehty vain hämäykseksi, jota voidaan sitten näyttää jollekin tutkivalle viranomaiselle, jos joku tekee valituksen.
Ainoa oikea ratkaisu on sulkea tämä rakennus välittömästi. Pyysin tätä viime perjantaina ”terveysvalvonnan johtaja” Leena Haimilta ja hänen esimieheltään ”lääkäri” Ruohoselta.
Haluan myös kertoa teille herra peruspalveluministeri, että minä olen tehnyt minun (ja monen muun) sairastumisen selvittämiseksi jo noin 14 kuukautta työtä, jonka työn olisi kuulunut tehdä teidän ministeriönne valvontaan kuuluvien virkamiesten. Tulen lähettämään tästä laskun ministeriöönne, ennen kuin luovutatte paikkanne takaisin RKP:lle. Teille on varmaan tullut selväksi, että olen koulutukseltani biokemisti/mikrobiologi. Saatatte aistia rivieni välistä, että minä nautin työstäni, mutta teen vain sitä työtä, mihin yhteiskuntamme on minut kouluttanut. Olen kiitollinen siitä maallemme.
Kunnioittaen Pekka Nikkola
Kirja nimeksi tulee "Haista home valtiovalta - Farmarin keuhkoista valkokaulusköyhälistön keuhkoihin".
Alla on näyte kirjoitusvirheineen tulevasta kirjastani. Se on kirje helmikuulta 2002 silloiselle peruspalveluministeri Osmo Soininvaaralle, jossa ihmettelen sitä, miksi minua ei päästetty Hämeen työsuojelupiirin kokoukseen, vaikka olin saanut siihen luvan.
Soininvaara vastasi minun kirjeisiini vasta sitten, kun hän ei ollut enää ministeri. Näette sitten hänen vastauksensa tulevasta kirjastani.
jännittäviä lukuhetkiä tarjoaa
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
==============================================
Herra peruspalveluministeri,
palaan tähän homeongelmaan vielä tämän toisen kirjelmäni muodossa, jonka lähetän teille myös sähköpostitse. Jos asian luonne vaatii, että nämä asiakirjat pitää olla teillä allekirjoitettuna, niin sihteerinne ilmoittanee siitä minulle.
Pyysin myös teiltä lupaa osallistua Aarno Toikan kanssa alla kuvattuun Hämeen työsuojelupiirin kokoukseen, mutta koska te ette kiireiltänne ehtinyt minulle vastata, kysyin luvan hallitusneuvos Reino Kanervalta. Kysynkin nyt teiltä, että mitä mieltä on uhrata virkamiesten aikaa tällaisiin kokouksiin, johon tästä rakennuksesta sairastuneet eivät saa edes osallistua ?
Kun pyysin Hämeen työsuojelupiirin pöytäkirjoja näistä viime syksyn kokouksista, niin ne lähetettiin minulle postiennakolla. Koska minulla ei ollut kuitenkaan varaa niitä lunastaa, pyysin postia ne palauttamaan työsuojelupiiriin. Se, että ne lähetettiin postiennakolla, oli ilmiselvää pottuilua juuri ylennyksen saaneen piiripäällikkö Räsäsen toimesta. Tällaisten olemattomien pikkuasioiden näpertelyssä hän näyttää olevan haka, mutta ei todellisten työsuojeluasioiden.
Ainoa positiivinen asia Hämeen työsuojelupiirin kohdalla on viime aikoina ollut se, että he ottivat pois apul. piiripäällikön kohdalta heidän internet-sivuiltaan olleen maininnan, jossa todettiin Veikka Toivolan erityisasiantuntemuksena olevan home.
Hämeen työsuojelupiirissä näyttää olevan ylennyksen peruste käytöstapojen puute, sekä tietysti vallanhimo. Olen kahdesti yrittänyt keskustella tämän äskettäin ylennyksellä palkitun uuden piiripäällikön kanssa. Juuri hänen asiattomansa käytöksensä johdosta olen ollut yhteydessä hallitusneuvos Kanervaan. Joulukuussa 2000 kuunneltuani hänen asiatonta puhetta, kysyin Räsäseltä, että kuka on hänen esimiehensä. Hän vastasi minulle, ettei hänellä ole esimiestä. Kun soitin Hämeen työsuojelupiirin keskukseen minulle ilmoitettiin silloisen piiripäällikön olevan sairas ja keskusrouva ilmoitti tällöin minulle hallitusneuvos Kanervan nimen. Tällä tavalla minä sain ensiyhteyden ministeriönne Kanervaan. Hän kyllä vahvistaa tämän.
Nyt sitten haluan palata tähän Hämeen työsuojelupiirin tarkastajan Lasse Kytömäen ”isännöimään” ”työsuojelutarkastukseen”, joka pidettiin perjantaina 16.11.2001 klo 11.00 ja siihen kuinka Forssan poliisi ja Forssan ammatti-instituutin johtava rehtori, TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ !!!!, Alho estivät minun ja Aarno Toikan pääsyn tähän tilaisuuteen.
Tapahtumien tarkka kuvaus:
1) Soitin ennen kokouksen alkua STM/työsuojeluosaston lakimiehelle Reino Kanervalle ja kysyin, että voimmeko minä ja Aarno Toikka osallistua kokoukseen. Hän sanoi, että kyllä voitte ja Reino Kanerva käski meidän vedota lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta, jos emme pääse sisään. Olin saanut Kanervalta jo aiemminkin samanlaisen ohjeen.
Aarno Toikalla on oppilaskunnan valtuutus kirjallisena edustaa oppilaskuntaa tämän homeasian hoidossa.
2) Kun työsuojelutarkastaja Lasse Kytömäki saapui paikalle, ilmoitin hänelle, että olin ollut Reino Kanervaan yhteydessä. Sanoin Kanervan sanoneen minulle sitä, mitä kerron kohdassa 1). Lasse Kytömäki ei kommentoinut millään tavalla sanomisiani ja oletin tietysti hänen vaikenemisen olevan myöntymisen merkki.
3) Kun menin kokoushuoneeseen ja kättelin Forssan ammatti-instituutin johtavaa rehtoria Alhoa, hän sanoi minulle, että minä en saa osallistua kokoukseen. Siis mies, johtava rehtori Alho, josta on jo aiemmin tehty tutkintapyyntö ja rikosilmoitus (tämän hometapauksen johdosta), sanoi minulle, että minä en saa osallistua Hämeen työsuojelupiirin järjestämään työsuojelukokoukseen ! Vetosin lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Alho sanoi kuitenkin, että ette osallistu ja jos minä en poistu paikalta, niin hän kutsuu poliisin. Sanoin tietysti Alholle, että me osallistumme kokoukseen ja lähdin hakemaan Aarno Toikkaa paikanpäälle.
4) Soitin samalla uudestaan työsuojeluosaston lakimies Reino Kanervalle ja ilmoitin, että johtava rehtori Alho ei päästä meitä kokoukseen ja, että hän oli uhkaillut minua poliisilla. Minä pyysin, että joku Etelä-Suomen lääninhallituksen edustajista keskustelisi Reino Kanervan kanssa (heitä oli kolme henkilöä tulossa kokoukseen). Tarjosin kahdesta heille kännykkääni, mutta he kieltäytyivät ja kävelivät edelläni minusta poispäin. Kun näin työsuojelutarkastaja Kytömäen, annoin kännykkäni hänelle ja käskin hänen puhua Reino Kanervan kanssa. Kytömäki keskusteli pitkään Reino Kanervan kanssa. Kytömäki ojensi minulle kännykän ja käski puhumaan Kanervan kanssa. Reino Kanerva pyysi ettemme menisi kokoukseen. Minä lupasin, että minä ja Aarno Toikka emme osallistu kokoukseen.
5) Johtava rehtori Alho oli kutsunut kuitenkin tällä välin poliisin. Paikalle saapuikin erittäin nopeasti kaksi aseistautunutta poliisia. Tätä nopeaa poliisin saapumista en yhtään ihmettele, olihan Forssan poliisin rikoskomisario Nurmijoki tehdyt aiemmin päätöksen lopettaa tästä homekoulusta tehtyjen tutkintapyyntöjen ja rikosilmoituksen tutkinta. Ilmeisesti johtava rehtori Alholla on Forssan poliisin ”tuttu”. Näin kun johtava rehtori Alho meni sanomaan poliiseille jotakin. Kun Alho poistui, minä, Aarno Toikka ja paikalla ollut Turun Sanomien toimittaja, menimme poliisien luo. Minä ja Aarno Toikka selitimme asian poliiseille ja meillä kaikilla (myös poliiseilla) oli hauskaa tämän ”välikohtauksen” johdosta. Turun Sanomien toimittaja ottikin minusta kuvan kahden ystävällismielisen poliisin välissä. Mutta silloin me vasta naurunremakan päästimme, kun todennäköisesti poliisipäällikkö Lindström (katso kohta 6), kysyi näiltä kahdelta, toistan aseistautuneelta poliisilta, että tarvitsevatko he apuvoimia paikalle ja kuinka paljon? Näyttää Forssan poliisijohto osaavan hyvin panna tärkeysjärjestykseen vähäiset voimavaransa !
6) Kysyessäni 17.1.2002 rikosylikonstaapeli Leppälahdelta, että soittiko johtava rehtori Alho hänelle pyytäessään kiireellistä virka-apua. Leppälahti kertoi minulle, että Alho soitti heidän päällikölle, joka luultavasti tarkoittaa poliisipäällikkö Lindströmiä tai sitten rikoskomisario Nurmijokea.
Kun minä sain 17.1.2002 haltuuni 11.7.2001 päivätyn rakennuksesta tehdyn kuntotutkimuksen, minulle selvisi, miksei minua haluttu päästää tähän kokoukseen. Minä olisin pyytänyt terveysteknikko Kärkkäistä (Suomen sisäilmaston mittauspalvelu oy) näyttämään tätä kuntotutkimusta ja silloin olisin kyllä nostanut aika äläkän, olihan Etelä-Suomen lääninhallituksen vt. lääninlääkäri Helena Mussalo-Rauhamaa tuossa tilaisuudessa. Hän olisi myös tuolloin arvostettuna hometutkijana tajunnut, että rakennus on täysin kosteusvauriomikrobien saastuttama.
Tuon saman perjantain, jolloin Kytömäki piti ”työsuojelukokouksensa” (minun on rehellisenä miehenä laitettava se lainausmerkkeihin), iltapäivällä pitivät Forssan ammatti-instituutin johtava rehtori Alho ja Forssan kaupungin tekninen johtaja Eskola pitivät julkiselle sanalle tiedotustilaisuuden, ”terveysteknikko” (valitettavasti hänen titteli on pistettävä myös lainausmerkkeihin) Kärkkäinen näytti tästä 11.7.2001 päivätystä kuntotutkimuksesta LIITETTÄ 2.1, joka on rakennuksen pohjakerroksesta. Kun näin tästä piirroksesta, että tästä kerroksesta oli otettu mikrobinäytteitä (piirroksesssa oli useita MR-merkintöjä, joka tarkoittaa, että oli otettu materiaalinäytteitä mikrobikasvuston mittaamiseksi), kysyin näitä tuloksia Kärkkäiseltä, niin hän vastasi, ettei hänellä ole niitä mukana. Päättelin heti hänen punaiseksi valahtaneista kasvoista ja tärisevistä käsistä, että hän valehteli.
Kun Kärkkäinen näytti kalvolla tätä pohjakerrosta ja antoi ymmärtää, että isolla violetilla värillä merkityn alueen betoni- ja leca-sorakerrokset olisi vaihdettu uudeksi, kysyin sitä samalla NCC Finlandin työmaapäälliköltä Matti Heliniltä, hän vaikeni. Hän oli kauhusta niin jäykkänä, ettei edes pystynyt valehtelemaan.
Seuraavana kysyin tätä samaa asiaa teidän ”työsuojelutarkastaja” (syyn tiedättekin miksi lainausmerkeissä) Heikki Vuorelta. Hän sanoi, ettei hän tiedä. Mies ei tiennyt, vaikka oli koko kesän käynyt rakennustyömaalla useamman kerran. Vuori oli rehellinen, hän ei tosiaankaan tiennyt, vaikka totta kai hänen olisi pitänyt tietää. Vuoren käsitys työsuojelutarkastuksista on ilmeisesti sellainen, että kun hän kirjoittaa kilometrikorvaus- ja päivärahalaskun ja nostaa sen, että kyllä siinähän jo tuli tehtyä tarpeeksi työsuojelutyötä.
Sitten hieman myöhemmin kysyin tätä samaa asiaa entiseltä työterveyslääkäriltäni Ulla Heikkilä-Kalliolta, niin hän sanoi, että kyllä hänen mielestään tämän alueen betonit vaihdettiin uusiksi.
Betoneja ja leca-soraa ei vaihdettu uusiksi. Se vaihdettiin vain siitä kohtaa, johon sijoitettiin uusi viemäriputki, sen vuotavan vanhan tilalle. Siksi siellä tänään haisee ummehtuneelle.
Kaupunginsihteeri Matti Pietilä lähetti myös minulle Kärkkäisen 15.11.2001 tekemän seurantasuunnitelman. Siinä mm. käsketään seurata sisäilman laatua mittaamalla mikrobeja rakennuksen sisäilmasta. Forssan terveystarkastajathan ovat mestareita käyttämään tätä ns. Andersenin-keräimellä suoritettua mittausta siten, että he saavat tulokseksi aina puhtaan ilman. Mikrobit kuuluu mitata ns. materiaali- ja pintäsivelynäyttein. Silloin kun ei mistään löydetä mikrobeja, niin silloin käytetään Andersenin-keräintä.
Minulla on todisteet siitä, että he käyttävät vilpillisiä keinoja saadakseen puhtaan tuloksen tällä Andersenin-keräimellä. Minulla on myös todisteet siitä, kuinka he saavat vilpillisin keinoin alhaisia hiilidioksidipitoisuuksia.
Siinä käsketään myös tehdä ns. sisäilmastokyselyjä (Örebro-kysely). Niitä tehdään vain silloin kun ei kissojen ja koirienkaan avulla löydetä missä päin kosteusvauriomikrobit lymyävät. Ja mitä hyötyä siitä on, jos kysely tehdään tammikuun alussa ja tulokset julkistetaan vasta huhtikuun lopussa, niin kuin ”työterveyslääkäri” Heikkilä-Kallio teki 2001.
Tämä seurantasuunnitelma on tehty vain hämäykseksi, jota voidaan sitten näyttää jollekin tutkivalle viranomaiselle, jos joku tekee valituksen.
Ainoa oikea ratkaisu on sulkea tämä rakennus välittömästi. Pyysin tätä viime perjantaina ”terveysvalvonnan johtaja” Leena Haimilta ja hänen esimieheltään ”lääkäri” Ruohoselta.
Haluan myös kertoa teille herra peruspalveluministeri, että minä olen tehnyt minun (ja monen muun) sairastumisen selvittämiseksi jo noin 14 kuukautta työtä, jonka työn olisi kuulunut tehdä teidän ministeriönne valvontaan kuuluvien virkamiesten. Tulen lähettämään tästä laskun ministeriöönne, ennen kuin luovutatte paikkanne takaisin RKP:lle. Teille on varmaan tullut selväksi, että olen koulutukseltani biokemisti/mikrobiologi. Saatatte aistia rivieni välistä, että minä nautin työstäni, mutta teen vain sitä työtä, mihin yhteiskuntamme on minut kouluttanut. Olen kiitollinen siitä maallemme.
Kunnioittaen Pekka Nikkola
Vastaukset 2
Vanhimmat
joten odotan kirjaa mielenkiinnolla - uskoisin että kaikki tätä palstaa lukevat eivät kirjaa ihan samalla mielenkiinnolla odota - heillä on aihetta yöunien menettämiseen kyllä!
Terveystarkastaja hoki ensikertaa kosteusvaurioasunnossamme käyntimme jälkeen HETI: "minun mielestäni teidän ei pidä asua tässä asunnossa". Hän ei sanallakaan sanonut enempää, hoki vain tuota samaa joka kerta soittaessamme tai nähdessämme. Otin yhteyttä hänen esimieheensä Etelä-Suomen lääninhallitukseen ja sielläkin ihmeteltiin. Vastaava henkilö ei ehtinyt soittaa tarkastajalle, kun tarkastaja menetti päreensä (kerroin soitostani) ja soitti sinne itse. Tarkastaja tuli jälleen asuntoomme ja ihmetteli, miksi asumme asunnossamme. Tottakai asuimme, kun emme tienneet, miten vaarallista siinä oli asua (täysin uusi tilanne). "Vieläkö te täällä asutte?" Eläinlääkäri kirjoitti sitten asumiskiellon, minkä terveystarkastaja kiikutti paikalle.
Kun mainitsin meidän astmaatikkojen alkaneen oireilla myös vuokraamassamme kunnan asunnossa ja kerroimme hirvittävästä hajusta ja edellisten asukkaiden oireista, ei terveystarkastaja ottanut mitään kantaa. Olen ymmärtänyt, että heidän toimiessaan saman katon alla kuin kunnan vuokra-asuntotoimistokin, on kai kuultava naapuriaan. Kun otin yhteyttä terveystarkastajaan toisen kerran (remontoidusta asunnosta oireita), hän sanoi, että mikäli ottaisin vielä häneen yhteyttä, niin "tämä olisi jo viranomaisasia ja hänen olisi pakko puuttua asiaan" (remontin epäonnistuminen). Tajusin, että turha ryhtyä samaan rumbaan uudestaan ja teimme muut ratkaisumme ongelman ratkaisemiseksi.
En ihmettele, vaikka terveystarkastajat olisivat lahjottuja jollain tasolla. Heillä on paljon tietoa asuntojen kunnosta ja kun asiakas soittaa, niin tehdään vain se, mikä saa asiakkaan tyytyväiseksi, vaikka paljon muutakin olisi heidän vallassaan tehdä. Riittävää ei siis tehdä, koska se maksaisi liikaa. Terveystarkastuksesta ei mielestäni näin ole terveyden tarkastamiseksi (asumisolosuhteet), vaan pelkäksi viralliseksi asunnon katselmukseksi. Jos asiakkaalla on näistä asioista tietoa ja hän osaa vaatia, saadaan hänen asumisolosuhteensa parempaan jamaan. Mikäli on tavallistakin tavallisempi juntti, tehdään vain pieniä kosmeettisia siirtoja ja asiakas on tyytyväinen, vaikka oireet olisivat lähes samat.
Terveystarkastajat ovat tavallisia tallaajia: tekevät työnsä rahaa saadakseen ja menevät kotiin. Aivan kuin joillakin lääkäreillä: joillakin on etiikka tullut luettua, joillakin sanelee etiikan esim. kunnan asettamat budjettiraamit ja tulospalkkaus raameissa pysymisestä. Terveystarkastajia kohtaan on mielestäni sama yliarvostus kuin lääkäreitä kohtaan, vaikka heidänkin tekojaan määrittelee raha. Monessakohan kunnassa olisi edes vuokra-asuntoja, jos niihin tarkastukset tehtäisiin perusteellisesti korjausmääräyksineen. Koululla työskennelleenä olen nähnyt, kuinka huonokuntoisista vuokra-asunnoista tulevat lapset ovat aina kipeitä ja heillä on paljon oppimisvaikeuksia (on toki muillakin).