Olen alkanut miettiä avioedon järkevyyttä. Olen avoliitossa ja suunnitelmissa on mennä naimisiin pian. Mieheni ehdotti avioehtoa, jonka periaatteessa hyväksyisinkin. Se koskisi sekä ennen avioliittoa hankittua omaisuutta (miehelläni on oma lähes velaton asunto ja auto) että avioliiton aikana perinnöksi saatua ja itse molempien omiin nimiin hankkimaa ja yksin maksamaa omaisuutta. Ehto olisi voimassa ainakin eron sattuessa, mahdollisesti myös "aina ja ikuisesti".
Mietinkin, miten paljon voin kyseisen ehdon takia menettää, jos esim. jään aitiyslomalle jolloin tuloni putoavat rajusti (en ole vakityössä, vaan olen ollut pitkään määräaikaisissa työsuhteissa). Hoitaisin siis kotona 2-3 vuotta lapsia ja tavallaan mahdollistaisin mieheni töissäkäynnin, ja hän palkastaan ostelisi tuloillaan veneitä jne. ja lyhentäisi lainaansa omissa nimissään. Itse käyttäisin kaikki rahani lasten elättämiseen ja perheen menoihin, enkä siis pystyisi kasvattamaan omaa omaisuuttani. Eron sattuessa minulla ei välttämättä olisi mitään omaisuutta. Miten paljon minulla on eron sattuessa oikeus vaatia mieheni omaisuudesta? Mietin tässä, kannattaako lapsia ruveta ensinkään tekemään jos minä olen se, joka niistä rahallisesti kärsii...
Mielipiteitä? Millaisen avioehdon laatisitte tässä tapauksessa?
Mietinkin, miten paljon voin kyseisen ehdon takia menettää, jos esim. jään aitiyslomalle jolloin tuloni putoavat rajusti (en ole vakityössä, vaan olen ollut pitkään määräaikaisissa työsuhteissa). Hoitaisin siis kotona 2-3 vuotta lapsia ja tavallaan mahdollistaisin mieheni töissäkäynnin, ja hän palkastaan ostelisi tuloillaan veneitä jne. ja lyhentäisi lainaansa omissa nimissään. Itse käyttäisin kaikki rahani lasten elättämiseen ja perheen menoihin, enkä siis pystyisi kasvattamaan omaa omaisuuttani. Eron sattuessa minulla ei välttämättä olisi mitään omaisuutta. Miten paljon minulla on eron sattuessa oikeus vaatia mieheni omaisuudesta? Mietin tässä, kannattaako lapsia ruveta ensinkään tekemään jos minä olen se, joka niistä rahallisesti kärsii...
Mielipiteitä? Millaisen avioehdon laatisitte tässä tapauksessa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Laittaisin sellaisen avioehdon, että ennen avioliittoa hankittu omaisuus ja perintönä saatu omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle.
Sen sijaan avioliiton aikana hankittua omaisuutta en rajaisi pois, koska kun sinä kasvatat lapset ja mahdollistat toisen työssäkäynnin, niin silloin sinulle kuuluu jotain tästä uhrauksesta.
Mielnkiintoinen ilmaisu muuten tuo "uhraus": vaimo uhraa taloudellisen itsenäisyytensä lastenhoidon takia ja mies uhraa koti-isyytensä palkkatulon takia...
Samaa mieltä sanoi sufragetti.
Kyselijän ei kannata suostua sellaisiin taloudellisiin järjestelyihin, joissa kaikki hänen saamansa rahat (=palkka, äitiyspäiväraha, kotihoidontuki, lapsilisä jne. ) kulutetaan perheen ruoka/sähkö/bensa/vakuutus/vaatemenoihin ja mies ostaa palkallaan itselleen omaisuutta (taloja, osakkeita, autoja, veneitä), jotka sitten olisivat vain hänen omaa omaisuuttaan, johon toisella ei ole avio-oikeutta.
Ehkä teidän kannattais rajata avio-oikeuden ulkopuolelle omaisuus, jonka on hankkinut ennen avioliittoa, sekä kaikki peritty omaisuus. Täten avioliiton aikana hankittu omaisuus, joka ei ole perittyä, olisi avio-oikeuden alaista.
Avioehto ei ole voimassa aina ja ikuisesti, vaan sitä sovelletaan avioliiton päättyessä. Kaikki avioliitot päättyvät aina, joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan.
Avioehdon voi tietysti tehdä myös sellaisena, että avio-oikeus olisi poissuljettu vain siinä tapauksessa, että avioliitto päättyy avioeroon. Jos avioliitto päättyisi toisen puolison kuolemaan, avio-oikeus toisen omaisuuteen olisi.
Vielä kannattaa harkita järjestelyjä, jos teillä on muita kuin yhteisiä lapsia.
Jos avioehto noin kovasti mietityttää, viisainta unohtaa naimisiin meno. Lapsia ei kuitenkaan pidä tehdä, ellei olla avioliitossa. Siinä pulma.
Asioita on aina parasta miettiä ajoissa. Kun epäedullinen avioehto on tehty, katuminen on myöhäistä. Toki takaportti - osituksen sovittelu - on olemassa ilmeiseen kohtuuttomuuteen johtavissa (kuten kysyjän mainitsemissa) tapauksissa. Mutta parempi siis on katsoa eteensä kuin myöhemmin katua. Sitä paitsi avioehto oli miehen ehdottama ja ilmeisesti avioliiton solmimisen edellytys. - Kaksi muuta vastaajaa antoivat hyvät neuvot.
myötäilevät omaa kantaasi. Tämä on keskustelupalsta. Keskuteluun voi kuka tahansa osallistua. Niin, että höpö-höpöt sulle, terveisin
Laritsa M
Minun ei täällä tarvitse "kuunnella" kenenkään neuvoja. Mutta itse olisin antanut samansisältöisen neuvon kuin kaksi muuta neuvojaa.