Jokainen ihminen elää ja funtsii eli tutkii muttei välttämättä ole hakeutunut varsinaiseen ammattiin (Tiädemies-tutkija) jossa on Skeptikko. Jokainen skeptisesti asioihin suhtautuva ihminen levittää ympärilleen ajatuksia ja skeptisyydellä on omat kannattajansa.
Jokainen ihmineen joka on epäilijä "Ns" paranormaalien asioiden suhteen on tavallaan Skeptikko. Raja on vain vedetty ammatti Skepojen ja tavallisten kaduntallaaja Skepojen välille.
Se on vähän niikuin jotkut ajattelevat että eri mailla on rajat vaikka todellisuudessa rajat on vain ihmisten keksimiä.
Ne jotka eivät ole Skepttikkoja varsinaisesti ovat pikkuskepoja koska ne skepottaa piänemmässä mittakaavassa. Hekin jakavat mielipiteitä toisten kanssa jos vaikka Ufoista puhutaan ja hekin vaikuttavat ympäristöön kuten varsinaiset Skeptikot vaikuttavat skeptisyydessään.
Jokainen ihmineen joka on epäilijä "Ns" paranormaalien asioiden suhteen on tavallaan Skeptikko. Raja on vain vedetty ammatti Skepojen ja tavallisten kaduntallaaja Skepojen välille.
Se on vähän niikuin jotkut ajattelevat että eri mailla on rajat vaikka todellisuudessa rajat on vain ihmisten keksimiä.
Ne jotka eivät ole Skepttikkoja varsinaisesti ovat pikkuskepoja koska ne skepottaa piänemmässä mittakaavassa. Hekin jakavat mielipiteitä toisten kanssa jos vaikka Ufoista puhutaan ja hekin vaikuttavat ympäristöön kuten varsinaiset Skeptikot vaikuttavat skeptisyydessään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minusta ei ole olemassa ammattiskeptikkoja, eikä kaduntallaajaskeptikkoja. Vielä vähemmän voidaan mainita olevan skeptikkoammatteja, kuten (tiedemies)tutkija. Jokin ammatti voi toki antaa tukea ja "työvälineitä" skeptikolle, esim. taikurina tai (tiedemies)tutkijana toimiminen, mutta yhtälailla olla antamatta.
Skeptisyyden pitäisi olla tervettä epäilyä, kyseenalaistamista ja vaihtoehtojen puntarointia. Samanaikaisesti pitää olla avoin kaikille mahdollisuuksille. Esimerkiksi (tiedemies)tutkijan tulisi tieteen ihanteen mukaisesti toimia näin. Toisaalta sitten, kun jokin asia selkeästi näyttää tutkimusten perusteella olevan tietyllä tapaa, siitä vähitellen muodostuu paradigma, jota ei edes ajatella "haastettavan". Paradigman murtaminen on vaikeaa, mutta senkin kyseenalaistaminen tulisi pitää mahdollisena. Todellinen epäilijä elää ja tasapainottelee jatkuvasti "veitsen terällä", ikuisessa epävarmuudessa valmiina kyseenalaistamaan kumman puolen tahansa. Heti kun tekee valinnan toiseen puoleen, on menettänyt terveen epäilyksensä. Tiede ei ota jotain kantaa siitä, mikä on totuus, vaan välittää hyväksi havaitut työkalut maailmankuvan rakentamiseen. Samalla siinäkin on puutteita, jotka tieteentekijöiden tulisi tunnistaa.
Se skeptisyys ja skeptikot, joista paranormaalin yhteydessä yleensä puhutaan, edustavat pääsääntöisesti organisoitua ja järjestelmällistä kieltämistä. Tämä ei ole tervettä epäilyä, vaan systemaattista kaikenkieltämistä, joka on edustajalleen poliittista asennoitumista ja tietynlaista uskonnon harjoittamista. He lukevat tiedettäkin absoluuttisina totuuksina, vaikkei se sitä ole. Se on naamioitu "tieteisrationalismiksi" vaikkei sillä ole mitään tekemistä tieteentekemisen kanssa. Järjestäytyneistä kieltäjistäkin entistä suurempi osa ei ole itse edes tieteen kanssa missään tekemisissä.
Harvinaisen selkeästi sanottu. Veit jalat suustani.
Olen seurannut ufojulkaisuja noin 30 vuotta. Parikymmentä vuotta sitten olin mielessäni varma, että muutamat tunnetut ufohavainnot ovat ekstraterrestiaalista alkuperää. Nykyään uusia ja kelvollisesti dokumentoituja ufolegendoja on tullut mediaan harvakseltaan, vaikka tiedonvälityksen kanavat ja nopeus ovat moninkertaistuneet. Vastaavasti selkeitä huijareita on pyörinyt pilvin pimein ufokonferensseissa, tv-kanavilla ja varsinkin verkkosivuilla. Hömpällä ei tunnu olevan mitään rajaa. Niinpä olen jäänyt odottamaan raskaita todisteita, joita odotan vieläkin. Ufohavainnon varmistuminen maanulkoiseksi olisi mielestäni kovin myönteinen asia, joka tavallaan kruunaisi vuosien harrastelun. Mutta kuten sanottu, odotan yhä enkä siis tiedä hyväksyttäviä todisteita vielä olevan. Pidän teorioita muinaisista astronauteista ja panspermiasta hyvinkin tutkimisen arvoisina.
Olenko siis vielä veitsen terällä vai onko dark side jo nielaissut vähäpätöisen habitukseni?
Maailamankuvani on kai lähinnä ns. "tieteellinen" Maan ulkoisen älyn olemassaolo mahtuisi siihen hyvinkin, mutta kun ne todisteet. Itse seurailin alaa suht aktiivisesti -70 luvun alussa ja oikeastaan nöösärinä jo 60-luvulla. Kovat todistet ovat aina olleet juuri tulossa.
Nyt tänä kevään, kun on ollut aikaa, olen katsellut myös UFO-sivuja. Jutut ja olettamukset muuttuvat vaan villimmiksi.
Silti toivossa on hyvä elää, vaikka olenkin tainnut langeta syvälle pimeään agnostisuuteen.
Varo sinä veljeni voimassa pimeää puolta.
Selkeä kirjoitus, mutta Vanhana kähmynä ja ikuisena vastarannan kiiskenä kysyisin:
"edustavat pääsääntöisesti organisoitua ja järjestelmällistä kieltämistä."
Muuten voin yhtyä ajatuksisi lähes 100 %, mutta mitä tarkoitat "organisoiduilla?" Haluatko viitata ohjattuun "skepo salaliittoon?"
Itse kirjoittelen joskus tälle palstalle skeptisiltä haiskahtavia mielipiteitä, vaikka en katso voivani kutsua itseäni edes oikeaksi skeptikoksi hatarien perustietojeni takia. Mielipiteeni ovat kuitenkin aivan omiani. Eivät "organisoituja."
Skeptikkoa käytetään tälläkin palstalla usein pilkkanimenä ja joskus aivan oikeutetusti. Eräät niistä, jotka esiintyvät skeptikkoina kuuluvat : "Järjestelmällisiin kieltäjiin", joilla ei ole aidon skeptismin kanssa juurikaan tekemistä.
Argumentoinnin taso on valitettavasti kuin seuraisi uskovaisten ja ateistien keskustelua.
Mitä taas paradigmoihin tule, niin täytyyhän tietellisellä työskentelyllä olla myös hyväksyttyjä peruslähtökohtia. Ison Albertin suhtellisuusteoriat taitavat olla paradigmoja, mutta fyysikot tietävä, että ne eivät vielä sisällä "lopullista ratkaisua" Itse Einsteinkin tiesi teorioidensa puutteellisuuden sanoessaan (muistinvaraisesti lainaten) : "Paras kohtalo tieteelliselle teorialle on, että se jää elämään uudemman teorian erityistapauksena."
Paradigmoihinkaan ei kai pitäisi jämähtää, mutta jos epäilee kaikkea etenee huonommin kuin mummo lumessa. Rajanveto on kai aika vaikeaa. Toisella puolella odottaa loputon suo ylivalonnopeuksineen ja värähtelytasoineen.
>>>Muuten voin yhtyä ajatuksisi lähes 100 %, mutta mitä tarkoitat "organisoiduilla?". Haluatko viitata ohjattuun "skepo salaliittoon?"
Minä en usko minkäänlaiseen skeptikkojen salaliittoon. Organisoidulla skeptismillä tarkoitan erilaisia skeptikkojärjestöjä, kuten CSICOP ja Suomessa Skepsis, jotka ovat valitettavasti ajautuneet sivuun niistä lähtökohdista joilla ne on perustettu; erikoisten väitteiden kriittisestä tutkimuksesta.
Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kun katsoo molempien mainitsemieni järjestöjen alkutaipaleiden puheenjohtajia (Truzzi/CSICOP ja Kivinen/Skepsis), ovat nämä henkilöt erikoisia väitteitä kohtaan asenteeltaan huomattavasti enemmän pro-tyyppisiä tutkijoita kuin anti-tyyppisiä lonkalta kieltäjiä.
Toinen hyvä osoitus on esimerkiksi Skepsiksen ideologian toteuttaminen; "Edistää paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta ottamatta näiden väitteiden paikkansapitävyyteen kantaa apriorisin, tutkimusta edeltävin perustein." jne. Fakta on se, että tutkimus on jäänyt matkan varrelle jo ajat sitten, mistä osoituksena vaikkapa tyhjä kohta "Julkaisuja" oikeassa laidassa järjestön kotisivulla http://www.skepsis.fi/jutut/
Täsmennyksenä viittaamani tieteisrationalismiin organisoituneen skeptismin yhteydessä vielä se, että esimerkiksi useat (kieltäjä-tyyppiset) skeptikkojärjestöt ovat jo nimenneetkin itsensä harhaanjohtavasti tieteisrationalismin viittaan, vaikkeivat ne edusta sen enempää tiedettä kuin mitkään muutkaan aatteelliset skeptikkoyhdistykset. Osoituksena esimerkiksi Rationalists of East Tennessee, Oregonians for Rationality, Montana Rationalists and Skeptics Network, Sacramento Organization for Rational Thinking, ym.
>>>Mitä taas paradigmoihin tule, niin täytyyhän tietellisellä työskentelyllä olla myös hyväksyttyjä peruslähtökohtia. Paradigmoihinkaan ei kai pitäisi jämähtää, mutta jos epäilee kaikkea etenee huonommin kuin mummo lumessa. Rajanveto on kai aika vaikeaa.
Näinhän asia on. Tieteen paradigmoissa on tietysti se vaikeus, ettei yksi ihminen pysty vakiintuneita näkemyksiä paljon muuttamaan. Se on monesti kuin taistelua tuulimyllyjä vastaan, jossa päätyy pseudotieteellisen leiman saamiseen, vastaanhangoittelijan ja huuharin nimikkeeseen ja lopulta akateemiseen itsemurhaan. Kaikkea vastaan ei myöskään kannata lähteä kamppailemaan; esimerkiksi jotkut "vaihtoehtotieteilijäksi" itseään kutsuvat kuulostavat ennemminkin ammattimaisilta ja aatteellisilta kaikkia valtavirran tieteen paradigmoja vastaan taistelijoilta.
hauskimmasta oleva tai siis hyvä tyyppi! oletko muuten itse skeptikko?