Olen törmännyt muutamaan malikkaan ja siihen, että ne liian vietikkäinä ovat joutuneet osaamattomien ohjaajien käsiin.
Viimeinen päällekarkaus tapahtui muutama viikko sitten.
Se painettiin villaisella. Siitä ei kerropta muille, ettei koiraa turhaan syyllistettäisi ja ohjaajan kykyä kääsitellä koiraansa asetettaisi kyseenalaiseksi.
Mali on niin vahva tai sitten arka koira, joka ei todellakaan sovi joka ukon tai eukon kynsiin.
Hyvä koira ja huono ohjaaja- tulos yleensä surkea.
Viimeinen päällekarkaus tapahtui muutama viikko sitten.
Se painettiin villaisella. Siitä ei kerropta muille, ettei koiraa turhaan syyllistettäisi ja ohjaajan kykyä kääsitellä koiraansa asetettaisi kyseenalaiseksi.
Mali on niin vahva tai sitten arka koira, joka ei todellakaan sovi joka ukon tai eukon kynsiin.
Hyvä koira ja huono ohjaaja- tulos yleensä surkea.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä se on totta, että maleista löytyy sekä ylivahvoja ja myös yliarkoja yksilöitä.
Mali on kuitenkin niin hyvin koulutettavissa ja sen temperamentti vain pitää osata hyödyntää oikein.
Malia ei pitäisikään ikinä myydä osaamattomiin käsiin.
Tulokset kentällä eivät aina puhu osaavien kouluttajien taidoista, vaan koiran kyvystä oppia.
Sitten näitä päällekarkaamisia tapahtuu ja kas kummaa äidin pikku mussukka onkin jonkin toisen koiran tai pahimmassa tapauksessa ihmisen kimpussa.
ylipäätään yksikään belkkari ei ole jokamiehen koira. Niin lukee jopa rotukirjoissa. Ja syy on aina hihnan toisessa päässä.
samaa mieltä edellisen kanssa
Itse olen malia ihaillut mutta itselleni en sitä ottaisi sillä on varmasti todella vaativa koira ja tiedän ettei omat rahkeeni sen kouluttamiseen riittäisi.
Kiinnostaisi tietää minkä ikäisiä nämä purutapauksien koirat ovat.
Itselläni on sakemannin ja belkkarin sekotus narttu jonka kanssa koiran ollessa nuorempi otettiin ottaan lyönti kisaa monestikkin lenkillä.
Nyt koira on 4v ja sanoisinpa että parempaa koiraa saa kyllä hakea. Koiran luonteesta löytyy tota belkkaria aikas paljon.
Mikään leikkikalu..
http://media1.break.com/dnet/media/content/policedog.wmv
mali on osaavissa käsissä upea koira.
Täällä pohjoisessa on yksi aivan ihana koira-monivalio ja niin tasainen ja osaava ja ei-agressiivinen.
Mutta ei sekään varmasti kaikkien koirakäteen sovi, vaikka helpolta näyttääkin.
Pureminen on ohjaajan osaamattomuutta ja ymmärtämättömyyttä siitä vahvasta paketin sisällöstä.
Ei kaiketi voi koiraa syyttää, jos sitä ei ole osattu kouluttaa oikein tai se ei ole sopiva ko. ohjaajalle.
Kasvattajan vastuu on suuri malia myydessään.
Ei riitä, että on aikaisemminollut koira, vaikka sille olisi tehty tulostakin.
Se ei ole mikään mamman kultapoika- ainakaan kouluttamattomana. Sen on oltava ehdottomasti käsissä ja koulutusmenetelmien sovittava malin tapaisen koiran kouluttamiseen.
aseeseen verrattava voimankäyttöväline ja sen omistaja tarvisi myös "aseenkantoluvan".
Suojelukoulutus pitäisi pistää luvanvaraiseksi, sillä se on valitettvan monelle egonpönkitystä.
Psygologinen pääsykoe olisi hyvä.
Suojelukoulutetut kisakoirat purevat hihaa. Ne on leimautuneet vain hihaan. Ei ne hihatonta ihmistä osaa edes purra. Kilttejä kotinössyköitä suurin osa noista kisamaleista näyttää olevan. Kouluttamattomat koirat ovat hankalia tapauksia, koska ne eivät ole omistajankaan hallinnassa. Ne saattavat purra jos vieraat yrittävät lääppiä.
purra vain hihaa. Olen nähnyt kentällä lajiin sopimattomia koiria jotka huonohermoisina ja liian terävinä yrittävät purra muutakin kuin hihaa. Ja muuallakin kuin kentällä. Varmasti mukava harrastus joka valitettavasti kerää joukkoonsa ihmisiä jotka haluavat vain kasvattaa egoaan. Psykologinen testi vois olla ihan hyvä harrastamaan haluavalle. Ja testi myös koirille, vai liekö sellainen jo on? Toivottavasti.
Kolmentyyppisiä koiria...
Hälyttäjä tyyppi...pienet räksyttäjät
Vähän rohkeampi häiritsijä tyyppi...vähän isommat
Sekä tarpeen vaatiessa väkivaltainen kaataja/ pysäyttäjä tyyppi johon esimerkiksi isommat Belgi urokset kuuluvat.
Belgiä on jo pakko pystyä hallitsemaan jos sellaisen itselleen hankkii.
Tuota omaakin isonkokoista Tervu urosta kun katson niin en mahtaisi sille mitään pakolla mutta on lauhkea kuin lammas ja pitää kun ihmiset sitä rapsuttelevat.
Koira voi mennä pilalle jos sen huonosti suojelukouluttaa tai paremminkin yrittää kouluttaa..
ainakaan noiden puheiden perusteella en ottaisi belgiä. Jo omistajista saa sen kuvan että niiden päähän ei muita koiria mahdu, kuin kaikkien "rakastama" belgi, kun muita rotuja tunnutaan niin syrjivän. Se täytyy kysyä, että mistäköhän johtuu sitten tuo belgien arkuus, kun joillain tutuilla on belgejä, mutta ovat pelokkaan-arkoja ja en kyllä pikku kummassa silitä niitä, kun ei tiedä millon on hampaat kädessä (ei ole samalla ihmisellä). Itse en ihannoi epäluotettavia koiria missään rodussa! Kyllä onnellisesti pitäydyn toisessa rodussa (ei mikään "pikku-fifi" mutta ei "tappajakaan")!
Meillä mietinnässä metsästävän rodun lisäksi varsinainen palveluskoirarotuinen, mutta vaikeaa on... Omat rahkeet eivät taida riittää sakuun eikä uskallus belgiin.
Miten ihmeessä näitä pääsee kuulemaan ja lukemaan varsin usein? Viittaan ylempänä olevaan tekstiin^^^:
Mutta entäpä kun siellä hihassa on käsi sisällä?:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200701085565997_uu.shtml
Auktoriteetti puuttui. Koira oli väärän ihmisen käsissä. Mutta mikähän vienyt hermot? Onko saanut sähköä liikaa? Tosin teidän, että pari sukurutsamalia on käyttäytynyt ihan samalla tavalla. Ne ovat tarjonneet hammasta jopa omistajilleenkin, lenkkipoluilla, hiihtolenkeillä etc. Mutta kaikkinensa hyvin koulutetu malikka on tehokas ja luotetava virkakoira. Mutta koirasta kun koirasta saa hyvän kun jo pentuna hoitaa sen kuntoon eli karsii häirökäytöksen pois. Siinä työssä ei voi koviakaan otteita välttää. Kuritta kasvaneista koirista voi tulla täysiä piruja, jopa vaarallisia raatelijoita. Kovaluontoista malikkaa ei kivateamilaisten keinoilla voi eikä saa kouluttaa. Se voi olla jopa vaarallista vastuunpakoilua. Ite laitoin rämäpääbelgini jo pentuna kuriin. Sen kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmia. Ja yleiseti: työlinjaisista malikoista löytyy koiria joka lähtöön. Löytyy erittäin sosiaalisia, suorastaan hellyyttäviä koiria. Mutta joukossa on äärielukoita, joiden kuriin saattaminenkin vaatii SS-upseerin kovuutta. Niiden kouluttamista ei Bambi-elokuvista opita.